|
|
|
|
|
työnhakijalle: tietopalvelu: tapahtumaraportit: Alma Median urapäivä 24.11. |
|
 | |
 |
MONIMEDIAKONSERNISSA TARVITAAN MONIOSAAJIAAlma Median urapäivä sai liikkeelle suuren joukon opiskelijoita, joita kiinnostaa työskentely tiedonvälityksen parissa. Marraskuun 24. päivä oli jaettu teemoiltaan painettuun ja sähköiseen mediaan. Painetussa teemaryhmässä Iltalehden, Aamulehden ja Valon edustajat kertoivat lehden tekemisen eri puolista sekä niiden tarjoamista haasteista ja mahdollisuuksista. Sähköisessä osuudessa esiteltiin netin markkinapaikkoja ja Kauppalehden verkkolehteä. Sanomalehdenkin täytyy yllättääAlma Media -konsernin numeraalisen esityksen jälkeen Suomen toiseksi suurimman mediatalon yrityskehitysjohtaja Minna Nissinen jatkoi kritisoimalla mediataloja muuttumattomuudesta. – Lehtiuudistusten täytyy olla muutakin kuin fontin koon muuttamista tai Kauppalehden sinisen sävyn viilaamista. Nissinen peräänkuuluttaa kulttuurin muutosta. Hän näkee, että innovatiivisuus ja muutoshalukkuus ovat avaintekijöitä, jotta painettu media säilyy kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa. – Haluamme tarjota hyvää journalismia huomisen lukijoille. Vaikkei esimerkiksi Satakunnan Kansa ole 132 vuodessa juurikaan muuttunut, on sanomalehden teko tietyllä tavalla erittäin dynaamista: jokaisena päivä on pystyttävä luomaan jotakin uutta. Aamulehden Valo-viikkoliitteen toimittaja Laura Mattila korostikin, että Valon tehtävä on nimenomaan yllättää lukijat joka viikko. Molemmat painottivat, että Alma Mediassa on nuorille tekijöille tarjolla paljon mahdollisuuksia. |
|
Iltapäiväjournalismi nojaa ihmiseenIltalehden toimituspäällikkö Reijo Ruokanen ja toimittaja Sanni Grahn puhuivat lehtensä journalismista. Heidän mukaansa Iltalehden journalismin perustana on, että jutun on oltava totta ja jutun on oltava kiinnostava. – Sanomalehti ei voi menestyä, jos se ei ole luotettava. Juttu ei voi olla tärkeä, jos ei se kiinnosta ketään. Lähes aiheesta kuin aiheesta voi tehdä kiinnostavan, Ruokanen perustelee. Iltapäivälehtien lukijoiden brändiuskollisuus on olematonta. Tabloidin yläreunaan kirjoitettua lehden nimeä painavampi myyntivaltti on jokapäiväinen lööppi. Lööppien avulla lehdet tavoittavat myös ne ihmiset, jotka eivät iltapäivälehtiä osta. – Lehden formaatti pakottaa tekemään hyvää työtä. Lehti pitää myydä joka päivä uudestaan, Grahn toteaa. – Iltalehti on puheenaihemedia. Tieto on elämysbisnestä. Yhteiskunnallinen keskustelu syntyy tositapauksista. Pelkkä tilasto ei kiinnosta juuri ketään. Ilman ihmistä jutulla ei ole käyttöä. Yhden ihmisen tarina on yhtä tärkeä kuin miljoonan ihmisen, Ruokanen luettelee. |
|
|
Rajanveto tarkkaa mutta vaikeaaKysyttäessä Iltalehden moraalista, lehden kauppaamisesta kohujournalismilla ja ihmisten kärsimyksillä, Ruokanen puolustautui sanomalla, että heillä on tarkka linja julkaisemispolitiikassa. Samalla hän myös myönsi, että toisinaan rajanveto on hyvin hankalaa. – Toimittaja on kiinnostunut asioista, jotka eivät hänelle kuulu. Emme koskaan ahdistele ihmisiä. Joka ilta on pystyttävä katsomaan itseään peilistä ennen nukkumaan menoa, Ruokanen sanoo. Tilaisuuteen osaa ottaneen Kimmo Hokkasen epäilevä suhtautuminen iltapäivälehtiä kohtaan hieman muuttui. – Ymmärrän nyt, miksi voi olla mielekästä ja haastavaa ja inhimillistäkin työskennellä iltapäivälehdessä. Ehkä se onkin sitä, mutta olisi kuitenkin hirveän vaikeaa perustella itselle sitä, että työskentelisi iltapäivälehdessä. Ehkä nyt arvostan enemmän iltapäivälehdissä työskenteleviä, vaikken itse menisikään iltapäivälehteen töihin. Lopuksi Ruokanen neuvoi Iltalehdessä työskentelystä kiinnostuneita, että hakijan taustojen on oltava kunnossa, mutta pelkkä koulutus ei vielä riitä – persoonallisuus lopulta ratkaisee. – Olemme kiinnostuneita ihmisistä, jotka ovat kiinnostavia. Samankaltainen viesti lähetettiin sähköisestä mediasta kiinnostuneillekin. |
|
|
Sähköinen Alma Media avaa monia mahdollisuuksiaAlma Median Markkinapaikat tarjoaa internetin kautta muun muassa rekrytoinnin sekä asunto- ja autokaupan ja palveluja yrityksille ja kuluttajille. Monster Oy:n verkkosivut ovat Marjo Mattilan mukaan Suomen johtava sähköisen rekrytoinnin sivusto. Monster.fi toimii myynnin mediana, sillä yritys ei tarjoa henkilöstöpalveluja, kuten henkilöstövuokrausta. Monsterin etuna Mattila näkee erityisesti sen, että yritys on samaan aikaan sekä kansainvälinen että paikallinen: kontaktit lähelle ja kauas ovat mahdollisia. Pelkkä koulutus ei ratkaise paikansaantiaEtuovi.com ja Autotalli.com -sivustojen myyntipäällikkö Sami Ahmavuo kertoi, että avoimia, ilmoitettavia työpaikkoja avautuu heillä harvoin. – Kaikki avoimet hakemukset kuitenkin luetaan ja huomioidaan. Sivustot tarjoavat töitä asiakaspalvelijoille, myyntihenkilöstölle, esimiehille sekä verkkotekniikan osaajille. Mattila ja Ahmavuo olivat yksimielisiä siitä, millainen heidän tiimeistään työtä hakeva ”ihannehakija” on. – Verkkopalvelujen myyntitiimeissä ratkaisee eniten se, millainen tyyppi hakija on. Koulutus ei yksinomaan määrittele hakijan pätevyyttä työhön. Usein päätöksiin vaikuttavat tarjolla olevat työtehtävät ja myös tulevista työkavereista muodostuvan tiimin koostumus.
|
|
|
Kauppalehdessä toimittajat ovat moniosaajiaKauppalehden toimitusta ei tuottaja JR Leskisen mukaan jaeta printtipuoleen ja verkkotoimitukseen. – Meillä pyritään työnkierrolla mahdollistamaan, että kaikki halukkaat toimittajat pääsevät mittaamaan taitojaan toimitustyön eri osa-alueilla. Uutinen kirjoitetaan sen mukaan, milloin ja minkälaisesta välineestä se luetaan. Kauppalehden toimituksesta uutisia tarjoillaan lukijoille päivittäin ilmestyvän lehden lisäksi mobiiliviestien, internetin, television, Presson sekä Kauppalehti Option välityksellä. Miten näihin välineisiin sitten pääsee kirjoittamaan juttuja? – Vuosittain palkkaamme parisenkymmentä toimittajaa kesä- ja muihin töihin. Tärkeää on vahva kirjallinen ilmaisu ja kiinnostus kaikkeen ympärillämme tapahtuvaan, Leskinen arvioi. |
||
Teksti: Marko Ylitalo ja Eeva Kiiskinen |
 |
