työnhakijalle: tietopalvelu: tapahtumaraportit: Töihin Eurooppaan!

Maailma täynnä mahdollisuuksia

Työtä haluaville on avoimet ovet Eurooppaan. Tämä tuli selväksi RekryTampereen järjestämässä Töihin Eurooppaan -tilaisuudessa, jossa puhujat Eures-verkostosta, Allianssi ry:stä, Manpowerista, CIMO:sta ja Valtioneuvoston kansliasta jakoivat tietoaan ja kertoivat hakuprosesseista sekä työ- ja harjoittelumahdollisuuksista. Matka työelämään voi alkaa ulkomailta.

Eures on kaikki ETA-maat kattava työnvälitysverkosto, joka neuvoo ulkomaille töihin halajavia työnhakijoita ja työnantajia, jotka haluavat palkata ulkomaisen työntekijän.

– Uusien jäsenmaiden myötä kilpailu työmarkkinoilla on entisestään kiristynyt, toteaa Eures-neuvoja Kati Ahonen Tampereen työvoimatoimistosta.

EU:n laajentuminen vuoden 2004 vappuna lisäsi kiinnostusta erityisesti Baltian maiden ja varsinkin Viron työvoimaa kohtaan. Yli rajojen tapahtuvan työnvälityksen on tarkoitus vähentää myös harmaan työvoiman maahantuloa.

Eures-neuvojia on tällä hetkellä lähes 700 ja Suomessa heitä työskentelee 25. Eures-neuvojien verkosto tarjoaa navigointiapua erilaisten EU-säännösten ja eri maiden kansallisten työvoimalakien viidakossa suunnistamiseen.

Työvoima liikkuu yhä enemmän ja uusien EU-jäsenmaiden myötä kilpailu työmarkkinoilla on entistä kovempaa. Eures-neuvoja Kati Ahonen auttaa ulkomaille töihin haluavia työnhakijoita.

Paljon polkuja kansainvälistymiseen

Johanna Heino kertoi omista kokemuksistaan Allianssin nuorisovaihdosta ja kansainvälisestä työkokemuksesta.

– Kulttuurien kohdatessa oppii itsestä ja muista, saa uusia ystäviä, kielitaito paranee sekä saa kansainvälistä työkokemusta, Heino luettelee. Hän työskenteli leiriohjaajana amerikkalaisella lastenleirillä.

Allianssin nuorisovaihto tarjoaa erilaisia Work experience -ohjelmia eri puolilla maailmaa kielikursseista kansallispuistossa työskentelyyn ja Venäjältä Costa Ricaan. Ohjelmat voivat olla joko palkallisia tai palkattomia. Allianssi välittää ihmisiä myös vapaaehtoistöihin, joissa tehdään työtä jonkin yleishyödyllisen tahon hyväksi ilman rahallista korvausta.

– Enemmän sain kokemusta kuin rahaa. Suomalaisilla on maailmalla hyvä ja luotettava maine, Heino kehuu.

Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO välittää korkeakouluopiskelijoita ja vastavalmistuneita omaa alaa vastaaviin työharjoittelupaikkoihin.

– Meidän välittämät työharjoittelupaikat liittyvät aina opiskeluun, ja työstä maksetaan palkkaa tai apurahaa, Samu Seitsalo kertoo.

Työnantajilta saadun palautteen mukaan ulkomailla suoritettu työharjoittelu on hyvä lisä ansioluetteloon. Se on myös paljon muuta:

– Elämänkokemus ja usko itseen karttuvat, kielitaito kehittyy ja kohdentuu oman alan sanastoon, oppii omasta alastaan ja osaa soveltaa koulussa opittua teoriaa käytäntöön. Lisäksi sosiaaliset valmiudet ja kulttuurientuntemus paranevat. Ylipäätään mahdollisuudet toimia kansainvälisissä tehtävissä lisääntyvät. Se voi avata yllättäviäkin uramahdollisuuksia, Seitsalo listaa.

Viime lokakuussa hakijoita CIMO:n harjoittelupaikkoihin oli melkein 1 900 ja avoimia paikkoja noin 200. CIMO toimii välittävänä tahona ja esikarsijana, lopullisen päätöksen tekee työnantaja.

– Lienee työnantajan viimeisiä oikeuksia, että saa valita omat työntekijänsä, Seitsalo veistelee.

Sanomattakin lienee selvää, että hyvä kielitaito on tärkeä ominaisuus – teki töitä sitten käsillään, suullaan tai päällään, ja kansainvälisen työjakson aikana kielipää kehittyy huimasti.

Samu Seitsalo CIMO:sta kertoo, että työharjoittelu ulkomailla parantaa työskentelymahdollisuuksia kansainvälisissä tehtävissä.

Netti auttaa maailmalle menijöitä

Internet on hyvä tiedonlähde ja toimii usein kanavana kansainvälisessä työnhaussa. Eureksen työnvälitysportaalissa vierailee noin puoli miljoona ihmistä kuukausittain. Myös henkilöstöpalveluyritys Manpowerilla on yhteiseurooppalainen rekrytointikanava verkossa.

Manpowerin toimenkuvaan kuuluu rekrytointi, henkilöstövuokraus, ulkoistus ja konsultointi. Se toimii yli 70 maassa ja sen palveluksessa 27 000 ihmistä etsii työkseen töitä muille ihmisille.

– Kaiken a ja o on, että pääsee työhaastatteluun. Sen jälkeen on hyvät mahdollisuudet työllistyä. Tarjolla on paljon erilaisia mahdollisuuksia ympäri maailmaa, Jouni Hanhinen neuvoo.

Hanhinen puhuu nykytyöstä. Hänen mielestään työntekoa tulisi ajatella uudella tavalla.

– Korkeakoulutetuille ei automaattisesti löydy töitä. Käsillätekijöistä on työvoimapula. Väkeä lähtee työmarkkinoilta enemmän kuin tulee lisää. Vakituinen työpaikka ei välttämättä tee autuaaksi, Hanhinen lataa.

EU-erityisasiantuntija Eeva Aittoniemi Valtioneuvoston kansliasta kehotti aktiivisesti hakemaan töitä EU:n toimielimistä.

– EU tarjoaa lukuisia työllistymismahdollisuuksia harjoittelusta virkasuhteeseen. EU tekee lainsäädäntöä ja politiikkaa kaikilla yhteiskunnan alueilla.

EU:n toimielimissä työskentelevistä henkilöistä kolme prosenttia on suomalaisia, mikä vastaa väkilukuamme. Vakituisten virkojen lisäksi tarjolla on paljon väliaikaisia töitä.

EU:ssa tarvitaan monen alan osaajia, mutta etenkin tutkijoille sekä kääntäjille ja tulkeille riittää työsarkaa. EU:n toimielimet rekrytoivat vakituista henkilökuntaa niin sanottujen avoimien kilpailujen (conceurs) kautta, joista tiedotetaan kaikissa jäsenmaissa.

Suomessa Valtioneuvoston EU-sihteeristö valmentaa suomalaishakijoita kilpailuja varten. Aittoniemi kehottaa käyttämään tilaisuutta hyväkseen.

– Ihan sama mihin kilpailuun osallistuu. Pääasia on, että pääsee läpi. On sitten itsestä kiinni, mihin tehtäviin hakeutuu.

Rekrytointiprosessi vakinaiseen virkaan tosin on hidas: se voi kestää jopa 2 vuotta. Toisaalta kilpailut ovat ainoa tie päästä pysyvään virkaan EU:n toimielimissä.

EU tarjoaa kuitenkin paljon muita mahdollisuuksia: esimerkiksi EU:n virastot, tutkimuslaitokset ja kehittämiskeskukset rekrytoivat ihmisiä suoraan ja tietoa avoimista työpaikoista saa virastojen nettisivuilta. Lisäksi tarvetta on niin sanotuille ylimääräisille toimihenkilöille ja kansallisille asiantuntijoille.

– Suomalaisilla on yleisesti ottaen hyvät mahdollisuudet saada töitä, koska koulutustaso on korkea, Aittoniemi rohkaisee.

Mediakulttuuria yliopistolla opiskeleva Kati Hurme aikoo hakea heti valmistumisensa jälkeen kansainväliseen työharjoitteluun. Hän on ollut aikaisemmin Erasmus-vaihdossa Englannissa ja aikoo hakea joko sinne tai johonkin muuhun englanninkieliseen maahan.

– Suomen tiede- ja kulttuuri-instituutit ovat yksi mahdollisuus.

Hurme ei haaveile työskentelevänsä tulevaisuudessa ulkomailla, mutta kansainvälinen työkokemus edistää työllistymismahdollisuuksia myös kotimaassa. Hänen mielestään huhtikuussa järjestetystä Töihin Eurooppaan -tilaisuudesta sai hyödyllistä tietoa, miten kansainväliset työnhakuprosessit toimivat.

Euroopan komissio on nimennyt vuoden 2006 työntekijöiden liikkuvuuden teemavuodeksi.

EU-erityisasiantuntija Eeva Aittoniemi kehotti aktiivisesti hakemaan töitä EU:n toimielimistä, jotka tarjoavat mielenkiintoisia, monipuolisia ja monikulttuurisia työskentelymahdollisuuksia.

Teksti ja kuvat: Marko Ylitalo