työnhakijalle: tietopalvelu: tapahtumaraportit: helmikuu 2000

Historian opiskelijat työelämän kiemuroissa

Historian opiskelijat kokoontuivat kuulemaan tulevaisuuden mahdollisuuksistaan tammikuun lopulla työelämäpäivänä. Entiset historian opiskelijat kertoivat omat tarinansa, kuinka pääsivät valmistumisen jälkeen mukaan työelämään.

Historian opiskelu yliopistossa ei välttämättä avaa suoraa väylää valmiiseen ammattiin. Suomen historian professori Pertti Haapala muistutti avaussanoissaan opiskelijoita siitä, että humanistisen tiedekunnan opiskelijat sijoittuvat työelämään varsin hyvin. Ura löytyy usein sieltä, mitä lähdetään jo opiskeluaikana kokeilemaan. Välttämättä opiskelija ei tulevaisuuden arkityössään tarvitse historian oppeja, mutta opiskelu takaa hyvän yleissivistyksen ja kyvyn etsiä ja käsitellä tietoa.

Alan arvostus ylös

Petra Havu on valmistunut muutama vuosi sitten ja työskentelee nykyään alue- ja opiskelijasihteerinä Akavan Erityisalojen Keskusliitossa AEK:ssa.

- Pätkätyö ja keikkahommat ovat vastavalmistuneiden nuorten todellisuutta. Vakituisessa paikassa työntekijällä on tiedossa säännölliset tulot, kesälomat ja takanaan liitto, jonka kautta saa esimerkiksi työsuhdeneuvontaa ja koulutusta. Liittoon voi kuitenkin liittyä jo opiskeluaikana, Petra Havu muistuttaa.

Palkkakehityksestä ei humanistisilla aloilla ole juuri keskusteltu. Yhtenä syynä voi olla käsitys, ettei humanisti pidä rahasta puhumista kovin tärkeänä tai sopivana. Tutkimusjohtaja Marko Nenonen toivoo asenteisiin muutosta. Hänen yrityksensä Chronicon tekee historia-alan konsultointia.

- Meidän alan keskeinen ongelma on toivottoman huono maine. Jos ei ole ylpeä osaamisestaan, se näkyy. Teillä on äärimmäisen kova sivistys, mutta huono oman alan arvostus, Marko Nenonen toteaa.

Työmarkkinoille tähtäävän filosofian maisterin täytyy siis oikaista ryhti ja luopua turhasta vaatimattomuudesta ja ylikriittisyydestä. Esimerkiksi ekonomit ja insinöörit ovat perinteisesti osanneet ottaa tilaa myös julkisuudesta, ja humanistisella alalla työskentelevät voivat tehdä saman.

Työllistymisen pelivälineet

Opiskelijaopinto-ohjaaja Tanja Vahtikari kertoi, kuinka opiskelijat voivat suunnitella opintojaan siten, että unelmien työpaikka löytyy helpommin. Työllistymiseen vaikuttavat paljon muutkin asiat kuin pääaineen ja sivuaineiden valinnat. Työnantaja voi olla kiinostunut hakijan muistakin opinnoista, erityisosaamisesta, asenteista, harrastuksista ja työkokemuksesta.

Myös työnhakijan on hyvä seurailla, mitä työmarkkinoilla tapahtuu ja millaisilla taidoilla on kysyntää. Tampereen yliopiston rekrytointipalvelut järjestää kursseja ja koulutustilaisuuksia opiskelijoille ja vastavalmistuneille.

Museokeskus Vapriikissa työskentelevä Noora Valoma ja viestintäalan yrityksen perustamista suunnitteleva Jukka Malmi ovat saaneet maisterin paperinsa viime vuonna. Tiina Salminen on jo jättänyt gradunsa tarkastettavaksi ja työskentelee osa-aikaisesti Pirkanmaan maaseudun kehittämisverkostossa.

Nuoret kertovat olevansa tyytyväisiä, että ovat tutkinnon suorittaneet. Siitä on syytä olla ylpeä. Myös työnantajat arvostavat maisterin tutkintopapereita, sillä ne näyttävä työnhakija on jo selviytynyt monesta koitoksesta. Jälkikäteen ajateltuna entiset historian opiskelijat kuitenkin suunnittelisivat sivuaineopintojaan hiukan toisin.

- Historianopiskelua en ole katunut yhtään, se on yleissivistävää ja vielä mielenkiintoista. En tiedä mitä muutakaan olisin halunnut opiskella. Yrityshallinnon opeista olisi ollut hyötyä, ja kieliä, tiedotusoppia, esiintymis- ja puheopin kursseja ottaisin nyt ehkä enemmän, Jukka Malmi pohtii.

Tulevaisuuden uravalinnoista kiinnostunutta yleisöä tapahtumassa oli salintäysi. Opiskelijat totesivat, että historiaa lähdetään opiskelemaan kiinnostuksen vuoksi, ei rahakasta uraa suunnitellen. Työpaikka voi löytyä miltä tahansa alalta, ja historian opiskelu antaa laaja-alaisuudessaan hyvän pohjan melkein mihin vain.

Piia Ketopaikka