 |
Järjestötehtävissä tarvitaan monipuolisuutta
Taitonsa voi osoittaa myös vapaaehtoistyössä
Ura järjestötehtävissä voi parhaimmillaan tarjota
mahdollisuuden mielekkääseen työhön organisaatiossa,
jossa on aiemmin ollut mukana harrastajana. Ja vaikka juuri samassa järjestössä
ei olisi mukana ollutkaan, järjestöpaikkoihin haettaessa aktiivisuus
ja vapaaehtoistoiminta katsotaan suureksi plussaksi.
Järjestöjen luvatussa maassa Suomessa rekisteröityjä
yhdistyksiä on yli 120 000. Suurin osa näistä on tietenkin
pieniä, täysin vapaaehtoisvoimin toimivia yhdistyksiä,
mutta palkallistakin työvoimaa järjestöissä on: 37
500 suomalaista saa elantonsa järjestötyöstä. 10 000
heistä on suorittanut vähintään alemman korkeakoulututkinnon.
Järjestöalan töihin voi päästä monella eri
tavalla. Esimerkiksi moniin kulttuuri- ja nuorisojärjestöihin
hivuttaudutaan töihin tyypillisesti vapaaehtoistyön kautta.
Kun sopiva paikka aukeaa, työtä on helppo tarjota järjestössä
toimineelle ja organisaation tuntevalle vapaaehtoistyöntekijälle.
Osa järjestöalan paikoistakin jaetaan kuitenkin normaalin rekrytointiprosessin
kautta, jolloin työkokemus ja koulutus ovat järjestötuntemusta
merkittävämpiä osa-alueita.
Rekrytointipalveluiden järjestämässä Ura järjestötehtävissä
-tapahtumassa 18.2. oli puhumassa neljä järjestökentän
työntekijää. Heitä kaikkia yhdisti aktiivisuus myös
vapaaehtoistoiminnassa ja halu työskennellä nimenomaan järjestötehtävissä.
Roolia on osattava vaihtaa
Kun Janne Mikkonen noin vuosi sitten sai yli 13 vuotta kestäneet
yliopisto-opintonsa valmiiksi, takana oli valtio-opin, julkisoikeuden
ja sosiologian opintojen lisäksi mittava ura järjestöissä.
Ainejärjestötehtävien, urheiluseuratyön ja kunnallispolitiikan
lisäksi mies osallistui myös ylioppilaskunnan toimintaan ja
työskenteli Tamyssä sekä kopo-sihteerinä että
pääsihteerinä. Kun maisterin paperit olivat kädessä,
nimenomaan järjestöalan työpaikan etsiminen tuntui luontevalta.
- Koen, että minulla on koulutukseni puolesta hyvä tausta järjestötyöhön.
Opintojen kautta on tullut näkemyksellisyyttä ja käytännön
taitoja. Järjestöissä toimimisen myötä olen taas
saanut kokemusta ja tietämystä monenlaisista asioista, monipuolisuus
on järjestötyössä tärkeää.
Suomen näyttelijäliiton pääsihteerinä toimiva
Mikkonen kertoi järjestötyön monipuolisuudesta myös
kuvaavan esimerkin.
- Työssä on osattava vaihtaa roolia. Välillä vedetään
suuria linjoja, välillä hoidetaan yksittäisen jäsenen
asioita. Ja kun järjestössä on vähän henkilökuntaa,
on taivuttava monimuotoisiin toimenkuviin. Esimerkiksi uusien toimitilojemme
maalauksen hoidimme liiton asianajajan kanssa yhdessä, Mikkonen kertoo.
Mikkonen myöntää, että järjestöt voivat
joskus olla tuulisia työpaikkoja. Tuulisten päivien lisäksi
tarjolla on myös auringonpaistetta.
- Järjestötyö on elämyksellistä työtä.
Yhdessä saavutetut voitot tuntuvat erityisen hienoilta.
Työtä myös virka-ajan jälkeen
Aluesihteeri Kati Multanen työskentelee 60 000 jäsenen
Diabetesliitossa. Aluesihteerin työhön kuuluu mm. yhteydenpito
paikallisyhdistyksiin ja toisiin järjestöihin. Liikkuvassa työssä
on paljon erilaisia tehtäviä, joten sopeutumiskykyä ja
monipuolisuutta vaaditaan.
- Kansanterveysjärjestön aluetyössä vaaditaan suvaitsevaisuutta,
taitoa hyväksyä erilaisuutta, joustavuutta, organisointikykyä,
luovuutta, laaja-alaisuutta, huumorintajua sekä kykyä sopeutua
epäsäännölliseen työrytmiin ja sietää
epävarmuutta, Multanen listaa.
Järjestötyö ei olekaan oikea paikka ihmisille, jotka haluavat
työskennellä oman pöytänsä ääressä
aamukahdeksasta iltapäivän kello neljään.
- Iltoja ja viikonloppuja joutuu olemaan paljon töissä. Tietyt
kuukaudet vuodesta ovat erityisen kiireisiä, loppuvuosi sitten tasaillaan
työtunteja, jos pystytään.
- Välillä työ on yksinäistä, mutta huumorin avulla
on selvitty tukalistakin tilanteista, Multanen kertoo.
Tapahtumaa seuraamassa ollut Maria Vuori opiskelee toista vuotta
pohjoismaisia kieliä. Opettajan ammatti ei Mariaa ainakaan tässä
vaiheessa kiinnosta, mutta järjestötyö kyllä kiinnostaisi.
- Olen mukana Pohjola - Nordenin toiminnassa. Järjestössä
oppii tuntemaan samanhenkisiä ihmisiä mielekkään toiminnan
merkeissä. En ole ajatellut järjestökokemustani mitenkään
uran kannalta, mutta taatusti aktiivisuus on aina plussaa, Vuori pohtii.
Oikeaa tekemistä sekä hyvässä
että pahassa
- Jos ei ymmärrä järjestötyön luonnetta, ei
alalla voi toimia menestyksellisesti, Pohjola - Nordenin nuorisoliiton
pääsihteerin Tapani Tulkki sanoo.
Järjestötyön luonteeseen kuuluu tietty joustavuus. Samaan
työpäivään voi kuulua sekä edustustehtäviä
että siivousta.
- Järjestötyö on oikeaa tekemistä sekä hyvässä
että pahassa. Ihmisestä riippuen sen voi kokea joko rikkaudeksi
tai rasitteeksi.
Tulkki itse on saanut järjestökokemuksensa partiosta; Pohjola
- Nordeniin hän tuli täysin järjestön ulkopuolelta.
Tulkin mielestä järjestön koko vaikuttaa vahvasti siihen,
millaisia työtehtäviä järjestö voi tarjota.
- Isoissa järjestöissä on mahdollista erikoistua. Pienissä
järjestöissä on tärkeää, että työntekijä
pystyy tekemään monenlaisia asioita.
Ja mitä asioita sitten pitäisi osata?
- Tiedotus, talousasiat, vieraat kielet, organisointikyky, johtamistaito,
halu järjestellä asioita, Tapani Tulkki luettelee.
Tapani Tulkin mielestä järjestötyössä on parasta
toimiminen ihmisten kanssa, mahdollisuus kouluttautua ja kehittyä,
toimintavapaus ja riippumattomuus talouden nopeista muutoksista sekä
työn mielekkyys.
- Jos allekirjoittaa järjestön ajatukset, työ on mielekästä,
Tulkki kuvailee.
Aktiivisuus palkitaan työnhaussa
Aluevastaava Satu Hintikasta piti tulla matematiikan opettaja, mutta
järjestötyö vei mukanaan. Yliopisto-opintojen aikana Hintikka
hakeutui vapaaehtoistyöhön ja työskenteli mm. huumekuntoutujien
parissa. Kun sosiaalipsykologian opinnot olivat valmiit, Hintikka alkoi
etsiä aktiivisesti töitä. Seitsemänkymmenen kontaktin
jälkeen tärppäsi, ja Satu Hintikka sai pestin Setlementti
Naapurin maahanmuuttajaprojektista. Hintikka suosittelee muillekin oma-aloitteisuutta
ja aktiivisuutta työnhaussa.
- Työnantajat kokivat aktiivisuuteni plussana. Yli-innokkuudesta
ei moittinut kukaan, vaikka lähetin hakemuksia myös sellaisille
työnantajille, joilla ei sillä hetkellä ollut avoimia paikkoja,
Hintikka kertoo.
Satu Hintikka uskoo, että hänen työllistymisensä johtui
monesta seikasta. Hintikan ammatilliset erikoistumisopinnot olivat soveltuvia
tehtävään, mutta lisäksi hänellä oli kokemusta
vapaaehtoistyöstä ja järjestössä toimimisesta.
- Järjestöharrastuksen kautta olin harjaantunut asioihin, joita
en muuten olisi osannut. Esimerkiksi kirjanpitokokemuksesta on ollut hyötyä,
Hintikka kuvailee.
Maahanmuuttajaprojektin jälkeen työt Setlementti Naapurissa
ovat jatkuneet. Nykyään Hintikka työskentelee Rikosuhripäivystyksen
aluevastaavana.
Teksti ja kuvat: Saija Sippola
|
Tapani Tulkki ja Rekrytointipalvelujen uraohjaaja Terhi Erkkilä
jatkoivat
keskustelua alustusten jälkeen.
Satu Hintikka työskentelee Setlementti Naapurin Rikosuhripäivystyksessä.
 :
Valtio-opista valmistunut Janne Mikkonen on näyttelijöiden edunvalvoja.
Kati Multanen opiskelee töiden ohessa terveystieteitä Jyväskylässä.
Aiemmalta
koulutukseltaan hän on terveydenhoitaja.
 :
Järjestöalan tehtävät kiinnostavat yliopisto-opiskelijoita.
|
