 |
Lääketeollisuus on kasvava ala, joka tarvitsee monenlaisia
osaajia
Lääketeollisuus on ala, joka varmasti kasvaa tulevaisuudessa.
Lääkäreiden, tutkijoiden ja farmaseuttien lisäksi
lääkealalla tarvitaan esimerkiksi markkinoinnin, henkilöstöhallinnon,
lainsäädännön, viestinnän ja terveystalouden
osaajia.
Lääketeollisuus työllisti Suomessa vuonna 2001 yli 6 800
henkilöä. Heistä noin 2 200 henkilöä työskenteli
tutkimuksen, kehityksen ja laadunvalvonnan parissa. Noin 1 850 ihmistä
huolehti markkinointitehtävistä. Loput 2 700 henkilöä
vastasi myynti-, hallinto- ja tukitehtävistä.
Koulutuspäällikkö Anna Vuorio AstraZeneca Oy:stä
toivottaa lääkealalle tervetulleiksi esimerkiksi kauppatieteilijät,
valtiotieteilijät, kasvatustieteilijät sekä IT-ammattilaiset.
- Erilaiset koulutustaustat ovat rikkaus työyhteisölle, Vuorio
sanoo.
Lääketeollisuuden työtehtäviin voi hakea, vaikka ei
olisi aiempaa kokemusta alalta.
- Yritykset kouluttavat itse uusia työntekijöitä. Lisäksi
Lääketietokeskus järjestää alan yhteistä
koulutusta, Vuorio kertoo.
Hallintotieteiden maisteri Anna Vuorio on itse työskennellyt lääketeollisuuden
palveluksessa vuoden verran. Työtehtävät ovat tuntuneet
mielenkiintoisilta ja sopivan haasteellisilta. Globaalissa yrityksessä
on myös hyvät mahdollisuudet päästä ulkomaan
komennukselle, jos halua on.
- Viihtymistäni on lisännyt myös se, että työ
tuntuu eettisesti oikealta, Anna Vuorio kiteyttää.
Jatkuvaa opiskelua
vaaditaan
Pfizer Oy:n lääke-esittelijä Mervi Maaskola ja
GlaxoSmithKline Oy:n tuotepäällikkö Mari Mikkonen
työskentelevät lääketeollisuuden markkinointitehtävissä.
Molemmilla on ollut alalle hyvin soveltuva koulutus, mutta työhön
pääseminen on edellyttänyt myös lisäopiskelua.
- Olen opiskellut pääaineena hoitotiedettä. Kun sain lääke-esittelijän
paikan, suoritin kahden kuukauden perehdytysjakson. Jaksolla perehdyttiin
tuotteisiin ja terapia-alueeseen. Lisäksi saimme myynti- ja esiintymiskoulutusta,
Maaskola kertoo.
Mari Mikkonen on opiskellut kauppatieteitä ja erityisesti markkinointia.
Lääketuotteiden markkinointitehtävissä Mikkosen on
ollut pakko perehtyä tuoreeseen lääkealan tutkimustietoon.
- Jatkuva opiskelu on tärkeää omassa työssäni.
Lisäksi jaan tietoa eteenpäin lääke-esittelijöille.
Ei tyypillistä
työviikkoa
Lääke-esittelijän tyypillistä työviikkoa ei
Mervi Maaskolan mielestä oikein ole olemassakaan - sen verran vaihtelevaa
työ on. Työviikoissa on kuitenkin elementtejä, jotka toistuvat
viikosta toiseen: lääke-esittelyt, tulevien tapaamisten suunnitteleminen,
palaverit esimiehen ja kollegoiden kanssa, paperityöt ja autolla
ajaminen.
- Päivässä voi kertyä jopa 600 ajokilometriä.
Mutta toisaalta on paljon päiviä, jolloin ajan hyvin vähän,
Maaskola kertoo.
Lääke-esittelijät kiertävät esittelemässä
tuotteitaan terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja apteekeissa. Esittelyjä
järjestetään sekä ryhmille että yksittäisille
lääkäreille. Mervi Maaskolan mukaan lääke-esittely
voi olla kestoltaan 30 sekuntia tai 45 minuuttia - tilanteen mukaan.
- Lääke-esittelijän työ on asiakaslähtöistä,
ja työssä tarvitaan tilanneherkkyyttä, Maaskola sanoo.
Mervi Maaskolan ja Mari Mikkosen mukaan lääkärit ottavat
tuote-esittelijät vastaan pääsääntöisesti
mielellään.
- Lääke-esittelijöillä on kuitenkin tarjolla uusinta,
työssä hyödynnettävää tutkimustietoa.
.
Terveystaloustieteen
osaajia kaivataan
Kaija Rinne on työskennellyt lääketeollisuudessa
jo 13 vuotta. Tutuiksi ovat tulleet sekä lääke-esittelijän
että tuotepäällikön tehtävät. Nykyään
Rinne työskentelee DRA Consulting -konsulttiyrityksessä, joka
on erikoistunut lääketeollisuuden viranomaisasioiden hoitamiseen.
- Lääketeollisuus eroaa muusta hitech-teollisuudesta siinä,
että monet tutkimuksen, tuotannon ja markkinoinnin vaiheet ovat viranomaisten
säätelemiä. Konsulttifirmat tarjoavat lääkeyhtiöille
näitä palveluja, Rinne kertoo.
Kaija Rinne on itse erikoistunut terveystaloustieteeseen, joka tarkoittaa
lääkkeisiin liittyvän kustannustehok-kuuden tutkimista.
Terveystaloustieteilijä yrittää laskea, onko tuote A parempi
kuin tuote B, kun otetaan huomioon kaikki kustannukset sekä terveyshyödyt
ja -haitat.
- Jos lääkkeen kehittämiseen kuluu 12 vuotta ja miljardi
dollaria, kannattaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa arvioida tuotteesta
saatava hyöty, Rinne sanoo.
Terveystaloustiedettä on kehitelty 1970-luvulta alkaen. Kokemus on
siis vielä melko vähäistä ja metodologia puutteellista.
Kaija Rinne kuitenkin arvelee, että terveystalousosaaminen voi olla
lääkeyrityksen tulevaisuuden menestystekijä.
Kansainvälisiin tehtäviin
lääketeollisuuteen
Lauri Parviainen oli seuraamassa RekryTampere-yhteistyöverkoston
järjestämää Lääkeala tulevaisuuden uravaihtoehtona
-tapahtumaa. Parviainen opiskelee lääketiedettä kolmatta
vuotta, kauppatieteestä on tulossa toinen tutkinto.
- Ensisijaisesti lähdin opiskelemaan lääkäriksi. Kansainväliset
tehtävät kuitenkin houkuttaisivat, ja lääketeollisuudessa
siihen olisi loistavat mahdollisuudet.
Parviainen on itse jonkin verran jo perehtynyt lääketeollisuuteen
työpaikkana. Tilaisuudessa oli kuitenkin mahdollisuus kuulla lisätietoa
ja käydä henkilökohtaisia keskusteluja.
- Lääketeollisuus on kasvava ala, joka kyllä kiinnostaa.
Tosin ensin kannattaa varmaan tehdä jonkin aikaa ihan tavallista
lääkärin työtä, Parviainen pohtii.
|
.
|
