työnhakijalle: tietopalvelu: tapahtumaraportit:HumanistiURA - tie työhön 12.2.2008

Humanistin tie työhön

Humanistien työllistymisestä on kahtena vuonna keskusteltu valtakunnallisessa Humanisti URA -tapahtumassa Helsingissä. Nyt humanistien urapolkuja tutkaillaan myös paikallisissa tilaisuuksissa. Humanistisen alan opiskelijoille suunnattu työelämäpäivä järjestettiin ensimmäistä kertaa 12.2.2008 Tampereella. Tarjolla oli tietoa työsopimuksesta ja lainsäädännöstä sekä humanistien määrällisestä ja laadullisesta työllistymisestä. Kiinnostavia olivat myös neljä uratarinaa elävästä elämästä – missä työskentelevät esimerkiksi saksan kielen tai kirjallisuuden pääaineilijat.

Työhakemuksia hiotaan huippukuntoon, mutta osaammeko me tehdä hyviä työsopimuksia. Ihan ensimmäiseksi Akavan erityisalojen lakimies Kari Eskola kehotti sopimaan työasioista kirjallisesti.

– Riitojen ja yllätysten ennaltaehkäisemiseksi asiat pitää laittaa paperille. Esimerkiksi työntekopaikka ja työtehtävät kannattaa määritellä työsopimuksessa, ettei vahingossa päädy Rovaniemelle aulaemännäksi, vaikka puhe oli jostain ihan muusta.

Työsuhdetta säännellään erilaisilla laeilla, jotka suojelevat erityisesti työntekijää. Myös työehtosopimukset voivat määritellä työpäivän kulkua tai palkan maksua.

– Lait puuttuvat esimerkiksi yksityisyyden suojaan. Työnantaja saa lukea alaistensa sähköpostia hyvin rajoitetusti. Eikä naiselta saa haastattelussa suoraan kysyä raskaudesta ja perheen perustamisesta. Jos työnantaja tämmöisen mahdottoman kysymyksen esittää, saatte vastata siihen ihan mitä haluatte. Ei tarvitse olla rehellinen, Eskola ohjeistaa.

Lisää eväitä yrittäjyyteen

Maistereiksi valmistuneiden humanistien työurien alkuvaiheita seuraavan tutkimuksen tuloksista kertoi kehittämispäällikkö Jukka Mäkinen Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalveluista.

– Humanisteilla näyttäisi olevan ensimmäisenä viitenä vuotena enemmän työttömyyttä kuin muilla valmistuneilla. Selkeän ammattialan puuttuminen vaikuttaa tähän – uran alussa etsitään omaa paikkaa ja punnitaan vaihtoehtoja, Mäkinen tulkitsee.

Uraseurannan tuloksista kävi ilmi, että humanistit kokevat työskentelevänsä aika hyvin omalla alallaan, mutta työtehtävien vaativuustaso ei aina vastaa yliopistollisen koulutuksen tasoa. Yrittäjiksi ja freelancereiksi humanistit hakeutuvat aktiivisesti. Toisaalta valmistuneet kokivat yritystoiminnan perusteiden tuntemuksen merkityksen työssään vähäiseksi eivätkä yliopisto-opinnotkaan juuri kehittäneet liike-elämän tuntemusta.

– Tämän pitäisi näkyä opintojen sisällöissä. Opiskelijat tarvitsisivat enemmän eväitä erilaisten työn tekemisen muotojen tuntemukseen ja oman yrityksen perustamiseen, Mäkinen painottaa.

Voit päätyä vaikka jazz-orkesteriin

– Minusta piti tulla historian opettaja, mutta halu liike-elämään sekä sattuma ja tuuri johdattivatkin ihan muuhun suuntaan, kertoi omasta urapolustaan Salla Luomanmäki .

Luomanmäki on Akavan Erityisalat ry:n toiminnanjohtaja. Valmistumisen jälkeen Luomanmäki työllistyi järjestöön, ja päätyi sieltä moneksi vuodeksi tekemään bisnestä kustannusalalle. Järjestöosaaminen tuli uudestaan ajankohtaiseksi ammattiliiton työpaikassa.

– Oman työurani rakentumisessa merkitystä on ollut avoimuudella lähteä eri ammattialoille, tasaisen jatkuvalla täydennyskoulutuksella sekä harrastuksilla ja luottamustoimilla.

– Minusta piti tulla energiatekniikan insinööri, mutta vuoden opintojen jälkeen läimäytin sen oven kiinni, muistelee Kai Kovanen .

Kovanen opiskeli yliopistossa germaanista filologiaa ja kävi kesken opintojen saksassa saakka hankkimassa kielitaitoa. Nyt Kovanen on Nokialla töissä.

– Hain Nokialle lokalisointikoordinaattoriksi, vaikka en edes tarkkaan tiennyt mitä lokalisointi työnä tarkoittaa. Opiskeluaikana tekemistäni kääntäjän hommista oli paikan saamisessa apua.

Kovanen uskoo, että omituinenkin aineyhdistelmä voi johtaa hyvään työpaikkaan.

– Sivuaineita valitessa voi miettiä, lähteekö itseä kiinnostavalle polulle vai uskooko yliopiston suosittelemiin aineyhdistelmiin.

Suomen kieltä opiskellut Katri Syvärinen on päätynyt viestintäalan yrittäjäksi.

– Kynnys ryhtyä yrittäjäksi on liian korkea. Kyllä tästä hengissä selviää. Vapaus on suunnaton, mutta myös vastuu on suuri. Pitää osata markkinoida ja myydä sekä ymmärtää talouspuolta, Syvärinen rohkaisi.

UMO Jazz Orchestran toiminnanjohtajan Annamaija Saarelan pääaine oli kirjallisuus. Ensimmäiset työt musiikkialalla olivat talkoita ja pätkätöitä.

– Nyt johdan keskisuurta yritystä. Esimiestaidot on täytynyt oppia kantapään kautta. Pitää tietää mitä eroa on pasuunalla ja trumpetilla, mutta myös mitä eroa on pasunistilla ja trumpetistilla.

Luottamusta työllistymiseen

Historian opiskelijat Essi Rönkkö ja Maija Ojala kokivat tärkeäksi humanisteille suunnatun uratapahtuman.

– Tulevaisuuden työllistymistä ajatellen Yrityspäivät-messutilaisuus vähän masensi, mutta nyt toivoa on taas hitusen enemmän. Ammattiliittoasiat tuntuivat tärkeiltä, ja niistä kaipaisin tietoa enemmän. Palkoista olisin myös halunnut kuulla lisää, Rönkkö arvioi.

– Uratarinat olivat erityisen kiinnostavia. Tällainen tilaisuus olisi hyvä jo opintojen alussa, kun miettii sivuainevalintoja. Kuulemani perusteella järjestöaktiivisuutta voisi harrastaa enemmän, Ojala lisää.

HumanistiURA-tapahtuman järjestivät Akavan Erityisalat ry, Tampereen ura- ja rekrytointipalvelut ja Tampereen yliopiston humanistinen tiedekunta

Humanistisen alan opiskelijoiden työelämäpäivä järjestettiin ensimmäisten kertaa Tampereella.

Lakimies Kari Eskola opasti työsopimusten ja työntä koskevan lainsäädännön kiemuroissa.

Salla Luomanmäki ja Kai Kovanen kertoivat omat uratarinansa humistiopiskelijoille.

Helpotti kuulla epätyypillisistä uravalinnoista, kiittelivat historian opiskelijat Essi Rönkkö ja Maija Ojala.

teksti ja kuvat Marika Vanhatalo