työnhakijalle: tietopalvelu: tapahtumaraportit: joulukuu 1999

Suomen kielen opiskelijalla on monta uravaihtoehtoa

Suomen kielen opiskelija voi hyvin tehdä uran mainostoimistossa, kustannustoimittajana tai kielenhuoltajana. Opettajan tehtävissäkin vaihtoehtoja tarjoavat esimerkiksi aikuis- ja etäopetus. Uramahdollisuuksia kannattaa pohjustaa monipuolisilla sivuainevalinnoilla ja erikoistaidoilla, todettiin suomen kielen opiskelijoiden työelämäpäivässä marraskuussa.

- Mainosalan ihmisillä on monenlaisia taustoja, kertoi projektijohtaja Ari Lehmus mainostoimisto Adsekista ja ilahdutti yleisöään mainitsemalla, että alalla voi hyvinkin tavata entisen poliisin tai teurastajan.

Koulutusta ratkaisevampaa mainosalalla saattavatkin olla muut taidot ja ominaisuudet. Esimerkiksi mainostekstien kirjoittajalla eli copywriterilla on oltava hyvä yleissivistys, analyyttistä kykyä ja hahmotuskykyä, ihmissuhdetaitoja, luonnetta ja rohkeutta. Valmiuksia voi hankkia ainakin monipuolisilla työharjoitteluilla ja sivuaineilla, Lehmus arveli ja totesi, että hyvä suunnittelija pitää ihmisistä ja ymmärtää heitä.

- Suomen kolmen parhaan copywriterin joukossa on yksi ekonomi, yksi filosofian ylioppilas ja yksi eineskeittäjä, Lehmus totesi.

Ala tarjoaa myös harjoittelijan paikkoja, ja niitä kannattaa kysellä, Lehmus rohkaisi.

Ylioppilaskunnasta esiintymisvarmuutta

Kustannustoimittajana WSOY:n Lakitiedossa työskentelevä Terhi Lintunen opiskeli aikanaan suomen kielen lisäksi Suomen kirjallisuutta, puheoppia, kansainvälistä politiikkaa ja avoimessa yliopistossa vielä viestintää.

- Jos saisin nyt valita, menisin todennäköisesti kielikonsulttikoulutukseen ja opiskelisin tiedotusoppia ja markkinointia, Lintunen arveli mutta totesi, ettei mikään opiskeltu ole mennyt hukkaan. Myös ylioppilaskuntatehtävistä on ollut arvaamattomasti hyötyä: niistä sai sosiaalisia taitoja ja esiintymisvarmuutta.

Jonkin kustantamisen erikoisalan hallinta voisi Lintusen mielestä hyvin olla suomen kielen opiskelijan valtti työnhaussa. Lakialan kustantajia on vähän, mutta oppikirjatoimittajan tehtäviä on esimerkiksi talouspuolella.

Lintunen sai oman työnsä rankan valintakierroksen jälkeen. Hän suosittelee työhaastatteluun valmentautumista muun muassa siten, että tutustuu yritykseen ja miettii, kuinka vastaa hankaliin kysymyksiin. Hän rohkaisi opiskelijoita myös työnhakuun.

- Töitä kyllä löytyy. Kannattaa lähettää hakemuksia sellaisiinkin paikkoihin, joihin ei uskoisi pääsevänsä!

Atk-taidot kuntoon

Oppimateriaalin tekijöille on tarvetta myös aikuis- ja etäopetuksessa. Esimerkin antoi Tampereen aikuislukion äidinkielen lehtori Tiina Vuolteenaho, joka valmistaa www-opetusaineistoa opetushallituksen etälukiohanketta varten. Työhön kuuluu sisällöntuotannon ohella ohjelmointia ja ulkoasusuunnittelua.

Vuolteenahon viesti opiskelijoille oli, että ainakin atk-taitoja kannattaa opiskella.

- Nykyajan viestintävälineiden peruskäyttötaito on minimi, Vuolteenaho totesi ja suositti myös ohjelmointikursseja, html-kursseja ja kotisivukursseja sekä omien kotisivujen tekemistä.

Aikuislukio tarjoaa opettajalle myös vaihtoehdon. Aikuisopiskelijat ovat motivoituneita, mutta pedagogisia haasteita riittää, koska ylioppilastutkinto on sama kuin tavallisessa lukiossa, opetukseen sen sijaan käytettävissä vähemmän aikaa.

Kielenhuoltajia tarvittaisiin

-Kielenhuoltajaa tarvittaisiin monessa paikassa, arveli virkakielen huoltajana Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa työskentelevä Riitta Hyvärinen viitaten Kelan eläkeläisille lähettämään, kohua aiheuttaneeseen kirjeeseen, jossa kerrottiin eläkkeiden takaisinperinnästä.

Kielenhuoltajan tehtäviin saa valmennusta yliopistossakin. Suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen kielikonsulttikoulutus kuuluu suomen kielen aineopintoihin ja sen tavoitteena on valmentaa opiskelijoita erilaisiin kielen asiantuntijatehtäviin. Kymmenen opintoviikon kokonaisuuteen sisältyy muun muassa oman tekstin kirjoittamista, toisen kirjoittaman korjaamista, valmennusta opastukseen erilaisissa kielenkäyttötilanteissa ja työharjoittelu esimerkiksi virastossa tai yrityksessä.

Riitta Hyvärisellä on toimittajatausta ja sivuainevalikoimassa kirjallisuutta, ympäristöpolitiikkaa ja informaatiotutkimusta. - Kaikesta olisi hyötyä, hän huomautti ja kertoi harmitelleensa, ettei opiskellut vieläkin useampia sivuaineita.

Opiskelijoille Hyvärinen suositti jonkin valtin hankkimista, olipa se sitten viittomakieltä tai viroa.

- Pelkällä suomen kielen taidolla on vaikea päästä mihinkään, hän arveli.

Työelämätiedolle kysyntää

Rekrytointipalvelujen, suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen ja ainejärjestö Kopulan järjestämään työelämäpäivään osallistui kuutisenkymmentä opiskelijaa. Tapahtumaa olivat opiskelijat jo ehtineet odottaakin, edellisestä, Kopulan järjestämästä, oli jo kolmisen vuotta ja työelämätietoudelle amanuenssi Jutta Heleniuksen mukaan kysyntää.

Viidennen vuoden opiskelija Saija Sippola piti mielenkiintoisena varsinkin Riitta Hyvärisen puheenvuoroa virkakielen huollosta.

- Mutta siihen sain uskoa, että omilla erikoistaidoilla voi erottautua porukasta. Se oli ehkä päällimmäinen anti, hän kuvasi.

Toisen vuoden opiskelijat Hanna Karppinen ja Auli Uihero halusivat tietoa opettajan uran vaihtoehdoista.

- Esimerkiksi mainostoimisto oli mielenkiintoinen, Hanna Karppinen totesi.

- Eniten kiinnosti kustannustoimittajan työ. Se oli mielenkiintoista, koska pidän kirjallisuudesta ja tekstianalyyseista, totesi Auli Uihero, jonka sivuaineisiin kuuluu Suomen kirjallisuuden lisäksi teatterin ja draaman tutkimus.