työnhakijalle: tietopalvelu: tapahtumaraportit: marraskuu 2003

Kehitysyhteistyö vie asiantuntijoita maailmalle

Kehitysyhteistyötehtävissä tarvitaan eri alojen asiantuntijoita siirtämään osaamista kehitysmaihin. Henkilöapu tarjoaa suomalaisia asiantuntijoita hoitamaan tehtäviä, joihin kohdemaassa ei ole riittävästi sopivan koulutuksen saaneita henkilöitä ja siirtämään samalla tietoa ja taitoa paikallisille tekijöille.

Ulkoasiainministeriön kansainvälinen rekrytointiyksikkö välittää suomalaisia työntekijöitä maailmalle ja avustaa kansainvälisiä järjestöjä henkilöstöhankinnassa.

Apulaisasiantuntijaohjelmien ja erilaisten YK:n vapaaehtoisohjelmien kautta kentälle voi päästä melko piankin.

– Apulaisasiantuntijalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, kielitaitoa ja vähintään kaksi vuotta soveltuvaa työkokemusta kansalaisjärjestöistä tai vapaaehtoistyöstä, Sinikka Roos ulkoasiainministeriöstä selventää.

– Tärkeintä on kiinnostus kehitysyhteistyötehtäviä kohtaan, Roos jatkaa.

Suomalaiset asiantuntijat toimivat pääasiassa valtion rahoittamissa kansainvälisissä ohjelmissa ja kahdenvälisissä projekteissa.

”On hienoa tehdä tärkeää työtä”

Tutkijana Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepassa työskentelevä Outi Hakkarainen kokee tekevänsä palkitsevaa ja tärkeää tukityötä kehitys- ja avustustehtävissä paikan päällä toimiville.

– Kentällä tarvitaan paljon tietoa. Työssäni selvitän ja analysoin eteläistä maailmaa ja muun muassa köyhyyden aiheuttajia, Hakkarainen selventää.

Hakkaraisella on itselläänkin kenttäkokemusta Perusta ja Meksikosta.

Nykyisessä tehtävässään kehitysyhteistyötiedettä, viestintää ja antropologiaa opiskellut kansalaisjärjestöaktivisti voi yhdistää työn ja harrastuksen.

– Kehitystyön sekatyöläisen homma sopii minulle, sillä voin täysipäiväisesti toimia itselleni tärkeiden asioiden hyväksi, Hakkarainen toteaa.

Myös suunnittelija Maija Hakulinen kokee olevansa kutsumustyössä. Kirkon ulkomaanavun eteläisen Afrikan ohjelmista vastaava Hakulinen tekisi työtään, vaikka se ei olisikaan palkkatyö.

– Eettiset periaatteet ovat vahvasti kehitysyhteistyössä mukana, Hakulinen huomauttaa.

Kätilön ja diakonissan koulutuksen hankkinut Hakulinen on ollut pitkään Lähetysseuran palveluksessa Afrikassa. Hän oli muun muassa perustamassa äitiysneuvolaa Etiopiaan.

– Kutsuimme äidit kerran kuukaudessa neuvolaan. Monelle neuvolapäivä oli ainut mahdollisuus omaan aikaan, Hakulinen kertoo.

Kirkon ulkomaanavussa 16 vuotta työskennellyt Hakulinen kertoo organisaation tarjoavan myös ennalta ehkäisevää katastrofiapua.

– Työntekijämme yrittävät auttaa paikallisia esimerkiksi varautumaan tulviin ja suojaamaan rakennuksia ja viljelyksiä, Hakulinen kertoo.

Kansainvälinen kokemus rekrytointivalttina

Kehitysyhteistyö koostuu pääasiassa kohdemaissa toteutettavista hankkeista. Consulting Groupissa työskentelevä Tapio Järvinen hankkii suomalaisia eri alojen konsultteja kehitysyhteistyöhankkeisiin ympäri maailman.

Järvisen mukaan kilpailu kehityshankkeiden saamisesta on kovaa.

– Paikallisilla toimijoilla on nykyään hankkeiden toteutuksessa entistä suurempi rooli. Teollisuusmaat ovat usein mukana vain lyhytaikaisina konsultoijina, Järvinen kertoo.

Järvinen on itsekin ollut kuusi vuotta Zambiassa metsäalan asiantuntijatehtävissä.

Hänen mukaansa kehitysyhteityössä tarvitaan vahvaa substanssiosaamista.

– Oman alan töistä ja kansainvälisestä yhteistyöstä kannattaa hankkia kunnon kokemusta, jos mielii konsultoimaan suomalaista asiantuntemusta maailmalle.

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM on kansainvälinen 105:n jäsenmaan organisaatio, joka tekee avustustyötä kriisialueilla eripuolilla maailmaa.

– Autamme väestöä siellä, missä on levottomuuksia. IOM:n työntekijät ovat paikallisten apuna Afganistanissa, Itä-Timorissa ja Irakissa, Simo Kohonen kertoo.

Järjestö tarjoaa mahdollisuuden sekä kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin että paikallisiin hallinto- ja projektinhoitotehtäviin. Kohonen tekee hallinnollista työtä IOM:n Baltian ja Pohjoismaiden aluetoimistossa Helsingissä.

– Valmius kansainväliseen liikkuvuuteen on IOM:n perusrekrytointiperiaatteita. Ainoastaan toimistohenkilökunta voi työskennellä omassa kotimaassaan, Kohonen selventää.

IOM:llä on myös monia harjoittelupaikkoja, joissa voi kartuttaa kansainvälistä kokemusta.

Henkilöstöstä suurin osa työskentelee olosuhteissa, joissa turvallisuusriskit ovat arkipäivää.

– Noudatamme YK:n määrittelemiä turvallisuusohjeita. Alueiden turvallisuustilannetta tarkkaillaan jatkuvasti, Kohonen tarkentaa.

Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalveluiden ja ylioppilaskunta Tamyn yhteistyössä järjestämä Ura kehitysyhteistyössä -tapahtuma oli osa kehitysyhteistyöviikon ohjelmaa .

Globaali kehitysyhteistyö on Outi Hakkaraiselle tärkeää. Työ ei ole vain työtä.

Johanna Peltola (oik.) ja Maria Leppilahti kyselivät Kirkon ulkomaanavun suunnittelija Maija Hakuliselta (vas.), minkä alojen ihmisiä kehitysyhteistyötehtävissä tarvitaan.

Simo Kohonen huomautti, että kansainvälisen kokemus on tärkeää, jos mielii maailmalle.

Teksti ja kuvat: Ella Koota