työnhakijalle: tietopalvelu: tapahtumaraportit: kesäkuu 2000

Rekrytointipalvelujen työ alkaa näkyä

Tampereen yliopistolle tuloksellisuusrahaa opiskelijoiden työllistymisestä

Tampereen yliopisto saa vuosina 2001-2003 valtiolta tuloksellisuusrahaa ensimmäistä kertaa myös työllistymiskriteerin perusteella. Miljoonan markan summan saa ensi vuonna kuusi yliopistoa, joiden opiskelijat työllistyvät keskimääräistä paremmin ja joissa työllistyminen on selvästi kohentunut. Kaikkiaan Tampereen yliopisto saa tuloksellisuusrahaa 9,9 miljoonaa.

Työllistymistä mitattiin kahdella tavalla. Ensimmäisenä kriteerinä oli 1995-1997 valmistuneiden työttömyys vuoden 1998 lopussa verrattuna asianomaisen koulutusalan keskimääräiseen työttömyyteen. Toisena kriteerinä oli työttömyyden muutos: 1994-1996 valmistuneiden työttömyyttä vuoden 1997 lopussa ja 1995-1997 valmistuneiden työttömyyttä vuoden 1998 lopussa verrattiin toisiinsa.

- Tampereen yliopisto sijoittuu palkittujen kuuden yliopiston joukossa tyydyttävästi, kuten taulukosta 1 voi todeta. Tulkinnasta riippuen tavoittelemme mitalisijaa Åbo Akademin ja Helsingin yliopiston jälkeen, huomauttaa yliopiston rekrytointipalvelujen päällikkö Jukka Mäkinen.

- Työllistyminen on parantunut merkittävästi, kuten taulukko 2 osoittaa. Kahdeksalla koulutusalalla yhdeksästä työttömyys on vähentynyt ja yhdellä pysynyt samalla tasolla.

Yliopisto haluaa opiskelijoista myös työmarkkinakelpoisia

- Olen hyvin iloinen siitä, että rahaa on saatu työllistymisen perusteella. Yliopiston tarkoitus on myös saattaa opiskelijat työmarkkinakelpoisiksi ja pitää huolta siitä, että yliopistokoulutus kohtuullisesti vastaa työmarkkinoilla vallitsevaa kysyntää, toteaa rehtori Jorma Sipilä.

- Luvut näyttävät siltä, että nuorten akateemisten työllistyminen on parantunut huomattavasti vuodesta 1997 vuoteen 1998. Se liittyy joko työmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin, jotka ovat entistä enemmän suosineet koulutettuja nuoria, tai yliopistojen omiin toimenpiteisiin - siihen, että rekrytointipalveluihin suunnatut huomattavat resurssit ovat tuottaneet tuloksia niin, että työttömyys on alentunut vastavalmistuneiden yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa nopeammin kuin työmarkkinoilla yleensä.

- Se, että Tampereella on tapahtunut tällainen muutos, voi vastaavasti liittyä joko siihen, että täällä tietoteollisuusbuumi on imaissut mukaansa myös monien muiden alojen opiskelijoita työmarkkinoille tai sitten siihen, että täällä rekrytointi on yliopiston puolesta järjestetty erikoisen tehokkaasti.

Mitä yliopisto tekee rahoilla?

- Hallitus päättää, mitä se sillä miljoonalla tekee. Ennakkotapausta ei ole, mutta korvamerkityt rahat rekrytointipalvelujen ylläpitämiseen vuonna 2001 katoavat kokonaan valtion budjetista ja varmaan näillä rahoilla joudutaan paikkaamaan sitä aukkoa.

Valmistumisen jälkeinen elämäkin tärkeää

Tamyn hallituksen puheenjohtaja Jussi Nousiainen näkee valmistuneiden parantuneeseen työllisyyteen samantapaisia syitä kuin Sipiläkin.

- Jonkinlaista selitystä tulee tietysti yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja siitä, että Tampere on kasvukeskus, mutta sen lisäksi Tampereen yliopiston rekrytointipalvelut on kyllä kärkeä omalla alallaan Suomessa.

- Vaikka on nykyisen resurssitilanteen aikana ymmärrettävää, ettei yliopisto näe työllistymistä edistäviä palveluja ydintoimintoina, niin opiskelijoille ne ovat erittäin tärkeitä. Opiskelijoita kiinnostaa hyvin paljon se, että he pystyvät opiskelemaan kohtuullisissa olosuhteissa ja valmistumaan, mutta myös se, että he saavat töitä valmistumisen jälkeen.

Rekrytointipalvelujen työ alkaa näkyä

Rekrytointipalvelujen päällikkö Jukka Mäkinen on tyytyväinen työllistymisperusteiseen tuloksellisuusrahaan.

- Tilastoissa alkaa näkyä jo - koko valtakunnan mitassakin - rekrytointipalvelujen työn tulos. 1995-97 valmistuneiden ryhmä on ensimmäinen, joka on kokonaisuudessaan ollut meidän palvelujemme piirissä. Työelämäorientaation kannalta myönteistä on myös, että kun näitä asioita on nostettu esiin yliopistoissa, opiskelijatkin ottavat ne todellisemmin.

- Koko yliopiston mittakaavassa työllistyvyys pitäisi nähdä yhtenä strategian osana. Yliopiston ulkoiseen kuvaan vaikuttaa myös voimakkaasti, jos työllistyvyys on sekä määrällisesti että laadullisesti korkealla tasolla. Sen suurempaa houkutinta ei voi olla, puhutaan sitten uusista opiskelijoista tai yhteistyökumppaneista, Jukka Mäkinen sanoo.

Pirjo Achté

Taulukossa 1 vertaillaan eri yliopistoista valmistuneiden työttömyysastetta vastaavan koulutusalan työttömyyteen koko maassa.

Taulukossa 2 vertaillaan Tampereen yliopistosta valmistuneiden työttömyysasteen muutosta.