työnhakijalle: tietopalvelu: tapahtumaraportit: Kielillä töitä! 15.11.

Maailman tulkitsijoita ei tarvita vain yläasteella

Kielten osaaja ylittää rajoja ja yhdistää ihmisiä

Mitä muita vaihtoehtoja minulla on kuin opettajan ammatti? Kysymys vaivaa yhä useampaa kielen ja kääntämisen opiskelijaa. Tällainen tuntuma on ainakin yliopiston Ura- ja rekrytointipalvelujen Kielillä töitä -tilaisuuteen saapuneilla englannin filologian opiskelijoilla. Ensimmäistä vuottaan opiskelevat Mikael Uusi-Mäki ja Terhi Norlund kertovat, ettei perinteisen luokanopettajan ammatti ole kovinkaan kovassa kurssissa heidän tulevaisuuden suunnitelmissaan.

- Olen kyllä harkinnut pedagogisia, myöntää Norlund.

- Mutta ennemminkin kiinnostaisi aikuiskoulutus kuin toimiminen jonakin yläasteen englannin opettajana, jatkaa Uusi-Mäki, ja Norlund on samaa mieltä.

Keskittyneimmin kaksikko kuuntelikin tilaisuuden avauspuheenvuoroa, jossa IWG- instituutin koulutussuunnittelija Arja Kesälä kertoi yrityksen rekrytoinnista ja työnkuvista.

- Annamme kielikoulutusta yrityksille jostakin tarkkaan määritellystä teemasta, emme esimerkiksi opeta juurikaan yleistä bisnesenglantia, Kesälä kertoi.

IWG-instituutti työllistää kymmenisen vakituista kieltenopettajaa ja vajaan kymmenen freelanceria. Työn viikkotuntimäärä riippuu tietysti kysynnästä, mutta Kesälän mukaan kieltenopettajat voivat yleensä itse päättää, kuinka vähän tai paljon töitä he haluavat tehdä. Työtunneista riippuen Kesälä arvioi päätoimisen kielten opettajan tienaavan 2000-3000 euroa kuussa. Pedagogiset opinnot eivät ole pakollisia, mutta akateeminen tutkinto ja työkokemus aikuiskoulutuksesta ovat.

Anteeksi, puhutko Brasilian portugalia?

Kesälä myös vahvisti sen, mitä Uusi-Mäki ja Norlund epäilivät jo ennen tilaisuuteen tuloaan: englannin opettajia on tarjolla runsaasti ja kilpailu on kovaa, harvinaisten kielten kysyntä on kasvanut.

- Espanjan tai esimerkiksi sellaisenkin kielen kuin brasilian portugalin hallitseminen tuo töitä, Kesälä mainitsee.

Käännöstoimisto Translatum Oy:n kääntäjä Heli Salmenkangas taas kertoi, että myös hiukan tavallisempien kielten osaajia kaivataan. Translatum on keskittynyt teknisten ja kaupallisten käännöspalvelujen tuottamiseen, ja pääkieliä ovat englanti, ruotsi, ranska ja saksa.

Salmenkangas kertoi useiden muiden puhujien tavoin, että yritys käyttää paljon freelance-kääntäjiä vakituisten kääntäjien lisäksi. Opiskelijoille tämä ei tullut yllätyksenä, mutta läsnäolijoita vaivasi kysymys free-työn laskutuskäytännöistä.

- Freelance-kääntäjillä on yleensä toiminimi, oikeastaan sitä aika lailla vaaditaan, Salokangas myönsi.

Uusi-Mäki ei näe free-kääntäjänä työskentelyä pahana vaihtoehtona, mutta Norlundia työn epävarmuus mietityttää.

- Olisin halunnut selvemmin kuulla, että tuleeko sillä oikeasti toimeen. Aina kierrellään, että palkka riippuu niin itsestä, Norlund toteaa.

- Vaikka kyllähän ihmiset nykyään helposti alistuvat ajatukseen, että jossain vaiheessa on luultavasti pakko toimia freenä, Uusi-Mäki jatkaa.

Maapalloistuminen työllistää lähellä ja kaukana

Globalisoituvassa yhteiskunnassa välimatkat kutistuvat. Maailmaa freelance-toimittajana kiertänyt Kirsi Crowley innosti opiskelijoita kokeilemaan kielitaitoaan myös kotimaan rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi Pakistanista ja Turkista raportoinut Crowley korosti tulkin vastuuta tiedon välittämisessä.

- Kun raportoin kriisialueelta jonkin tiedon, niin yleisö täällä luottaa sen paikkansa pitävyyteen. Mutta jos tulkin minulle antama tulkinta onkin ollut väärä, ei minunkaan eteenpäin välittämäni tieto pidä paikkaansa, Crowley korosti.

- Kun on ennakkoluuloja molemmin puolin, tarvitaan ihmisiä toimimaan välittäjinä ja purkamaan asenteita. Tulkki sekä tulkkaa että tulkitsee maailmaa, Crowley kiteytti.

Vaikken itse menisi maailman luokse, saattaa maailma silti tulla minun luokseni. Suomeenkin rantautuu monikansallisia yrityksiä, jotka työllistävät luonnollisesti myös kääntäjiä.

Satu Ceder työskentelee Volvo Bus Finlandin Communication-osastolla ja käyttää työkielenään etupäässä englantia. Ceder hoitaa yrityksen viestintämateriaalin kääntämistä, yritysvierailuja, asiakastapaamisia ja Volvon kansainvälisiä kokouksia.

- Globaali työpaikkakulttuuri ja kansainvälinen brandi edellyttävät, että yrityksen virallinen kieli on englanti. Kieli-ihmistä tarvitaan myös konetehtaassa, Ceder sanoo.

Ceder kertoi ihmettelevänsä kielten opiskelijoiden suhdetta omaan ammattitaitoonsa.

- Ehkä opiskelu on liian keskittynyt pilkun viilaamiseen. Tulee vähäpätöinen olo, kun aina nyt joku pilkku eksyy väärään kohtaan. Opetussuunnitelmaan tarvittaisiin ammattiprofiilin ja itsetunnon vahvistamiskurssi, Ceder kannustaa.

Hän itsekin kertoi puhuvansa vapautuneesti "pakko"ruotsin taidoillaan ruotsia, kun ruotsin opettaja ei ole kuulolla. Norjalainen kumppani puhuu hänelle norjaa - hyvin saamme asiat hoitumaan ja se on pääasia liike-elämässä.

Tilaisuuden lopussa esillä olleet kalvot kielitieteilijöiden ammattinimikkeistä (pdf).

teksti: Veera Visapää