|
MENOLIPPU MAAILMALLE
"Ulkomaankokemus on vahvuus työmarkkinoilla", vahvistivat
Rekrytointipalvelujen Töihin ulkomaille -tilaisuuden puhujat. Lokakuun
toisella viikolla järjestetty tilaisuus veti luentosalillisen opiskelijoita
kuulemaan kansainvälisistä työmahdollisuuksista.
Netin kautta ulkomaille
Internet tarjoaa kätevän tavan etsiä töitä
Suomen rajojen ulkopuolelta. Kirsti Laukkanen esitteli Jobline
oy:n tarjoamaa verkkopalvelua. Joblinen www-sivujen kautta pääsee
helposti tutustumaan myös kansainväliseen työpaikkatarjontaan.
Sivuilla voi tutustua avoimiin työpaikkoihin 21 maassa. Palvelu on
työnhakijoille maksuton.
"Nettisivujen rakenne on kaikissa maissa samanlainen. Sivujen nimenä
on vain Joblinen sijasta Monster", Laukkanen kertoi. "Kun olet
tutustunut suomalaisiin sivuihin, löydät samat palvelut helposti
myös vaikkapa hollantilaisilta sivustoilta."
Monster-sivuilla voi työpaikkaa etsiessä tehdä rajauksia
esimerkiksi sen mukaan, miltä alalta ja minkä tyyppistä
työsuhdetta on etsimässä. "Voimme valita hakuehdoiksi
esimerkiksi markkinoinnin kokopäiväiset pestit Lontoossa",
Laukkanen näytti sivujen toimintaa ja näpäytti Lontoossa
auki olevat paikat luentosalin projektorikankaalle.
Nettipalvelussa on myös malleja eri maissa tyypillisistä työhakemuksista
ja ansioluetteloista. Innostunut työnhakija voi vaihtaa kokemuksia
muiden samassa tilanteessa olevien kanssa keskusteluryhmissä.
Suomalaisilta Jobline-sivuilta löytyy töitä lähinnä
valmistuneille akateemisille, mutta kansainvälisestä tarjonnasta
löytyy selattavaa myös kesätöistä kiinnostuneelle.
Hakemuksen voi useassa tapauksessa toimittaa työnantajalle internetin
välityksellä.
"Kaiken kaikkiaan suomalaisen työnhakijan vahvuuksia ovat usein
kielitaito ja atk-osaaminen. Näitä taitoja kannattaa korostaa
hakemuksessa", Laukkanen vinkkasi yleisölle.
Työnhakua Euroopassa
Tampereen työvoimatoimistossa on Kansainvälisten työvoimapalvelujen
yksikkö, jonka henkilökunta tarjoaa apua ulkomailla työskentelystä
kiinnostuneille. "Palvelumme ovat maksuttomia ja toimipisteestämme
on esimerkiksi mahdollista soittaa ulkomaisille työnantajille",
Kati Ahonen työvoimatoimistosta kertoi.
Työvoimatoimiston palvelut kuuluvat EURES-verkostoon (European Employment
Services), jonka tarkoituksena on helpottaa työnhakua Euroopan talousalueen
maissa. "Työvoiman vapaan liikkuvuuden maihin kuuluvat ETA-maat
ja Sveitsi", Ahonen totesi. "Pian joukkoa täydentävät
kymmenen uutta EU:n jäsenmaata. Tosin uusien maiden suhteen erilaiset
siirtymäajat ovat vielä mahdollisia."
Suomalainen ei tarvitse Pohjoismaissa työ- tai oleskelulupaa. "Muissa
ETA-maissa oleskelulupa tarvitaan kolmen kuukauden jälkeen. Iso-Britaniassa
lupa vaaditaan poikkeuksellisesti vasta puolen vuoden kuluttua maahan
saapumisesta", Ahonen muistutti.
Työvoiman vapaan liikkuvuuden maissa työnhakijalla on oikeus
etsiä työtä, käyttää julkisia työnvälityspalveluita
ja tehdä työsopimuksia. Kirjallisen työsopimuksen merkitystä
ei tulekaan vähätellä ulkomailla työskennellessä.
Epäselvissä tilanteissa vieras kieli ei ainakaan helpota väärinkäsitysten
ratkaisemista.
"Jos työtön suomalainen työnhakija lähtee etsimään
töitä vaikkapa Espanjasta, on hän oikeutettu kolmen kuukauden
ajan suomalaiseen työttömyysturvaan. Työpaikan löydyttyä
sikäläinen työ sitoo suomalaisen myös espanjalaiseen
sosiaaliturvaan", Ahonen opasti.
Edustusto vai YK?
Kansainvälisen henkilövaihdon keskus, CIMO, tarjoaa vuosittain
sadoille suomalaisille opiskelijoille mahdollisuuden tutustua työharjoittelun
kautta suomalaisiin toimijoihin maailmalla. Harjoittelupaikkoja on muun
muassa kulttuuri-instituuteissa, Suomen edustustoissa ja vientikeskuksissa.
Harjoittelusta maksetaan pientä palkkiota, joka peittää
ulkomailla työskentelystä aiheutuvia kustannuksia.
Tämän lisäksi CIMO:lta voi hakea apurahaa työskentelyyn
itse hankitussa työpaikassa, jonkun kansainvälisen organisaation
päämajassa. Tällaisia organisaatioita ovat esimerkiksi
EU, YK ja SPR. CIMO:n maksamat avustukset ovat saajalleen verottomia.
Samu Seitsalo CIMO:sta vastasi heti esityksensä kärkeen
kysymykseen, miksi ylipäätään kannattaa kansainvälistyä?
Seitsalon lista oli pitkä: kielitaidon kehittymisestä oman oppialan
parempaan ymmärtämiseen, kohdemaan tuntemuksesta sosiaalisten
valmiuksien kehittymiseen. Työkokemus on tietenkin jo sinällään
kiistaton etu.
CIMO:n harjoittelupaikkoihin on vuosittain kaksi hakua, lokakuussa ja
helmikuussa. Tämän syksyn osalta hakuaika päättyy
31.10. Syksyn haku kohdistuu hakijan CIMO:n tarjonnasta valitsemiin työpaikkoihin.
Kevään valinnassa pääpaino ei ole yksittäisellä
työpaikalla, vaan maalla. Helmikuun puoliväliin päättyvän
haun yhteydessä puhutaankin niin sanotuista maaohjelmista.
EU-uralle
Seitsalon jälkeen puheenvuoron otti Miia Lahti valtioneuvoston
kansliasta. Hän kertoi EU-toimielinten rekrytointiprosesseista. Tällä
hetkellä kolmenkymmenen EU-virkamiehen joukosta löytää
yhden suomalaisen, mutta tulevaisuudessa suhdeluku voi pienentyä
uusien jäsenmaiden liittyessä mukaan.
EU rekrytoi vakinaistettavan henkilökuntansa pääasiassa
rekrytointikilpailujen kautta. Henkilökunta valitaan joko suurilla
yleiskilpailuilla tai pienempien, tiettyihin erityisaloihin keskittyvien
mittelöiden kautta. Suuret kilpailut järjestetään
kaikissa EU-maissa, mutta pienemmät on usein keskitetty Brysseliin.
"Hakuprosessiin voi helposti mennä vuosikin", Miia Lahti
huomautti. Toisaalta vuoden aikana voi prepata EU-tietouttaan, seurata
tehostetusti päivän politiikkaa ja parantaa kielitaitoaan. Kilpailuissa
mitataan erityisesti näiden osa-alueiden hallitsemista.
EU-urasta kiinnostuneille Lahti antoi muutamia vinkkejä kilpailuja
varten. "Vanhoihin kokeisiin kannattaa tutustua huolella. Niitä
löytyy netistä EPSO:n kotisivuilta. Toisaalta valtioneuvoston
EU-sihteeristä järjestää valmennusta kokeisiin."
Valintakoe on kolmiportainen. Yleissivistystä ja kielitaitoa mittaavan
esivalinnan jälkeen on kirjallinen koe, jossa voidaan mitata vaikkapa
puheenkirjoitustaitoa. Jos hakija läpäisee toisen vaiheen, on
edessä vielä suullinen testi. "Suomalaisille nousee harmittavan
usein seinä vastaan nimenomaan viimeisessä vaiheessa. Silloin
hiljaisuus ei ole eduksi."
EU-uralle
Tilaisuudessa kuultiin myös ulkomailta palanneiden kokemuksia. Tampereen
AIESEC:in opiskelijavaihtokoordinaattori Eveliina Saarinen kertoi
järjestön kautta lähteneiden opiskelijoiden kokemuksista
ulkomailla ja FM Jari Herrgård muisteli viime kesälle
ajoittunutta CIMO:n työharjoitteluaan Saksassa.
Opiskelijajärjestö AIESEC järjestää työharjoittelua
ulkomailla kaupallisissa-, teknisissä-, kehitysyhteistyö- ja
opetustehtävissä. "Yksi toimintamme ideoista on edistää
kulttuurien välistä ymmärrystä", Eveliina Saarinen
kertoi. "Kansainvälisistä kokemuksista on ollut hyötyä
niin harjoittelijoidemme henkilökohtaisen kun ammatillisenkin kehityksen
kannalta." Työharjoittelua tukevat valmennustapahtumat, mentorointi
ja erilaiset kulttuuri-illat.
Jari Herrgård piti työskentelyään saksalaisen yliopiston
rekrytointipalveluissa onnistuneena kokemuksena. "Hain harjoitteluun
CIMO:n kautta viime helmikuussa, päätös vallinnastani tuli
huhtikuun alussa ja kolmen kuukauden työjakso ajoittui kesään."
Herrgård uskoi kansainvälisen työkokemuksen olevan meriitti
työnhaussa. Samoin hän toi esiin harjoittelun merkityksen sosiaalisena
kokemuksena.
… ja se paluulippu
Tilaisuuden päätti tiedotuspäällikkö Marjatta
Hautala Euroopan komission Suomen edustustosta. Hautala kertoi kokemuksistaan
kuuden vuoden ajalta EU-tehtävissä Keski-Euroopassa.
Opintonsa 70-luvulla suorittanut Hautala korosti motivaation ja asenteen
merkitystä ulkomaille pysyvämmin lähdettäessä.
"Kyse ei ole vain kielitaidosta ja tutkinnosta", alun perin
EU-kilpailujen kautta komissiotehtäviin päätynyt Hautala
korosti. "Palkat ovat EU:ssa toki hyvät, mutta lähtijän
kannattaa harkita kaksi kertaa, miten radikaalia hyppyä on tekemässä.
Esimerkiksi vanhat ystävyyssuhteet jäävät kotimaahan."
"EU:n kaltaisessa todella monikansallisessa työyhteisössä
erot kulttuurien välillä todella huomaa", Hautala muisteli.
"Suomalaisena sitä hätkähti useamman kerran eteläeurooppalaisten
räiskyvän temperamentin kohdatessaan."
Jos ulkomaille muutto vaatii sopeutumista, niin myös paluulennon
jälkeen herää kysymyksiä. "Suomeen asetuttuani
huomasin välillä hieman ihmetteleväni: minne kuulun ja
mitä jätin maailmalle", Hautala hymyili.
Viimeisenä vinkkinä opiskelijoille Hautala yhtyi Miia Lahtisen
aiempaan puheeseen. "Kun aikanaan pääsin EU-kilpailussa
haastatteluvaiheeseen, antoi haastattelupaikan vahtimestari minulle hyödyllisen
viimehetkenvinkin. 'Puhu! Te suomalaiset olette kuulemma aina haastattelussa
liian ujoja'."
Nettivinkkejä:
EPSO
Jobline
Työvoimahallinto,
työnhaku ulkomailta
Cimo
Global Finland
AIESEC
| 
