työnhakijalle: tietopalvelu: tapahtumaraportit: maaliskuu 2000

Informaatiotutkimus työllistää monella alalla

Informaatiotutkimusta opiskelleet työllistyvät hyvin. Uravaihtoehtoja on useita; perinteisten kirjastotehtävien rinnalle ovat tulleet yritysten ja uusmedia-alan tarjoamat työt. Sivuaineet, kokemus ja erikoisosaaminen ratkaisevat monen uran alkuvaiheet.

Rekrytointipalvelujen tuoreen sijoittumisseurannan mukaan 1998 valmistuneista kaikki kyselyyn vastanneet olivat työssä vuoden kuluttua valmistumisesta. Kyselyyn vastasi 11 kaikkiaan 17:stä valmistuneesta.

Neljä oli ollut koulutustaan vastaavassa työssä yhdestä yhdeksään kuukautta ja kuusi pitempään kuin yhdeksän kuukautta.

Suurin osa, kahdeksan, oli jonkin julkisen organisaation palveluksessa ja kolme yksityisessä yrityksessä. Ammattinimikkeitä olivat informaatikon ja kirjastonhoitajan lisäksi kirjastovirkailija, lehtori, ohjelmistosuunnittelija, tietopalveluassistentti ja tutkija. Seurantaa esiteltiin informaatiotutkimuksen opiskelijoiden työelämäpäivässä maaliskuussa.

Kouluttaminenkin tarjoaa työtä

Tutkija Kai Halttunen kertoi työelämäpäivässä omista tehtävistään, joissa yksi on johtanut toiseen ja samalla on syntynyt arvokasta verkostoa. Halttunen oli jo opiskeluaikanaan tuntiopettajana informaatiotutkimuksen laitoksella ja työskenteli sitten yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen koulutussuunnittelijana ja vapaana kouluttajana ennen kuin palasi yliopistotehtäviin.

Internet-tiedonhakukoulutus ja täydennyskoulutus tarjoavat Halttusen mukaan työtä muutamalle kouluttajalle varsinkin, jos heillä on verkostoa.

Kysyntää on myös informaatiotutkimuksen sekä oppimiseen ja opettamiseen liittyvien tietojen ja taitojen yhdistelmälle. Tällaisia tehtäviä on esimerkiksi yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.

Informaatikko etsii tietoa yritykselle

Informaatikko Pauliina Murtonen sai avoimella hakemuksella työpaikan Nokian matkapuhelinyksiköstä Tampereella ja perusti yksikön tietopalvelun.

-Tietopalvelun markkinointi oli hankalinta. Vieläkään kaikki eivät ole kuulleet siitä, hän kertoo.

Nykyisin kahden informaatikon tietopalvelu huolehtii 1 200 hengen yksikön kirjastosta, lehdistä ja tiedonhausta, joka on jaettu tekniseen sekä bisnes- ja markkinatiedonhakuun. Tiedonhaulla selvitetään esimerkiksi kulutustrendejä.

Korkean teknologian yrityksessä tiedonhaun ongelmana saattaa olla, että tiedontuottajat ovat vuoden, puolitoista jäljessä ensimmäisistä yrityksessä tehdyistä kyselyistä, Pauliina Murtonen kuvaa.

Kansainvälisessä yrityksessä informaatikolta edellytetään oman ammattitaidon lisäksi kielitaitoa ja muitakin valmiuksia.

- Esiintymis- ja koulutustaitoja vaaditaan koko ajan enemmän, Pauliina Murtonen kertoo.

Uusmedia-ala tarjoaa projektitöitä

- Uusmediayrityksellä on tarjottavana informaatiotutkimuksen opiskelijalle paljon rahaa ja mielenkiintoisia töitä, mutta tahti on kova ja päivät pitkiä, kuvasi omassa yrityksessään ja uusmediayhtiö Wysiwygissä sovellussuunnittelijana työskentelevä Rami Heinisuo.

Informaatiotutkimusta itsekin opiskellut Heinisuo totesi, että koulutus valmentaa hyvin koordinoimaan ja suunnittelemaan uusmedia-alan projekteja. Ohjelmoinnin teoriaa ei välttämättä tarvitse hallita alusta loppuun, sen sijaan on hallittava sekä projektien osia että kokonaisuuksia.

- Opintojen ansiota on puolet siitä, mitä nyt itse teen, muu sen ansiota, mitä olen tehnyt, Heinisuo kuvasi.

Harjoittelupaikkakansiosta vinkkejä työnhakuun

Informaatiotutkimuksen laitokselta viime vuonna valmistunut Nanna Hakala alkoi etsiä töitä jätettyään gradunsa elokuussa. Hän kirjoitti noin 25 hakemusta.

- Katsoin UDK:n harjoittelupaikkakansiosta, ketkä olivat tarjonneet harjoittelupaikkoja, otin niihin yhteyttä ja kyselin, olisiko töitä, Nanna Hakala kertoi.

Hakemuksista kolme tuotti tulosta. Tarjolla olleista Nanna Hakala valitsi Helsingin yliopiston kirjaston sovellussuunnittelijan paikan, jossa aloitti lokakuussa. Hän vastaa nyt maakuntakirjastojen Manda-tietokannan sisällöstä ja on mukana valmistelemassa kirjastojen yhteisille Linnea-tietokannoille hankitun uuden atk-järjestelmän käyttöönottoa.

- Opinnot on oltava pohjalla, mutta työssä vasta oppii, Nanna Hakala kiteyttää kokemuksiaan ja huomauttaa, että omasta alastaan on oltava kiinnostunut.

Sivuaineilla luodaan toimivia kokonaisuuksia

Opiskelijoista osa suuntautuu perinteisiin kirjasto- ja tietopalvelutehtäviin, toisia kiinnostaa esimerkiksi tietojärjestelmien suunnittelu tai uusmedia-ala.

Yleisen historian pääaineopiskelija Tiina Laitinen lukee informaatiotutkimusta sivuaineena ja pitää yhdistelmäänsä hyvänä.

- Olen kiinnostunut tietopalvelutoiminnasta, johon historia antaisi laajempaa näkemystä, kertoo eduskunnan ja Soneran tietopalveluissa työskennellyt Tiina Laitinen.

- Omia tietoteknisiä taitoja pitäisi parantaa, mutta muuten koulutus kyllä vastaa työelämän tarpeita, Tiina Laitinen arvelee.

Kolmatta vuotta opiskelevan Jani Valtosen mielestä tietojenkäsittely, hypermedia ja audiovisuaalinen mediakulttuuri sivuaineina tukevat parhaiten informaatiotutkimusta.

- En tiedä, mihin suuntaudun. Lähinnä kiinnostavat tietokoneet ja verkko, Jani Valtonen kertoo ja huomauttaa, että esimerkiksi tietojärjestelmien suunnittelu saattaisi olla mielenkiintoista.

- Alassa on hyvää se, että se antaa monia vaihtoehtoja.

Työelämäpäivän järjestivät yliopiston rekrytointipalvelut ja ainejärjestö UDK.

Pirjo Achté