|
työnhakijalle: tietopalvelu: tapahtumaraportit: maaliskuu 2004 |
|
|
KuntaUralle-seminaari vahvisti:KUNNISSA ON HAASTAVIA TYÖTEHTÄVIÄVuoteen 2010 mennessä kunnista jää eläkkeelle 150 000-160 000 työntekijää. Tämän lisäksi etenkin kunnalliseen terveydenhuoltoon tarvitaan entistä enemmän osaajia. Työtehtävien lisäksi kuntasektori tarjoaa mainettaan dynaamisemman toimintaympäristön. "Kunta-ala on Suomen suurin monialakonserni", tiivistettiin kuntatyöpaikkojen monipuolisuus Tampere-talossa järjestetyssä KuntaUralle-tapahtumassa. Noin 350 kunta-alasta kiinnostunutta opiskelijaa tutustui 9.3. järjestetyn KuntaUralle-tapahtuman messuosastoon ja luentotarjontaan Tampere-talossa. Tapahtumassa esittäytyi yhdeksän kaupunkia ympäri Suomea ja kaksi sairaanhoitopiiriä. RekryTampereen ja Kuntatyö 2010-projektin järjestämä uratapahtuma oli laadussaan ensimmäinen Suomessa. "Kuntasektorilla tapahtuva eläköityminen merkitsee samankaltaista uusien työpaikkojen avautumista kuin hyvinvointivaltion luominen 1960-70-lukujen vaihteessa", lupaili kunnallispolitiikan professori Arto Haveri messujen yhteydessä järjestetyn seminaarin avaussanoissa. Seminaarin nimi tiivisti puhujien viestin kunnista työnantajina: "Kuntatyö - Hyvä työ". Arto Haveri totesi niiden aikojen jääneen kauaksi menneisyyteen,
jolloin kunnan työntekijän lapionvarren kerrottiin olevan kettingistä.
Nykyisin työskentely kunnassa vaatii tekijältä rautaista
vartta, olipa kyse tehtävistä hallinnossa, sosiaalitoimessa
tai kunnallistekniikan parissa. Toisaalta osaava tekijä huomioidaan
entistä paremmin myös kannustavan palkkauksen muodossa. Osaajien toivotaan tarttuvan haaviin Kuntatyö 2010-projektia vetävä Pirkko Leivo kertoi olevansa harvinaisessa tilaisuudessa, sillä opiskelijoille viesti kunta-alaa uhkaavasta työvoimapulasta ei ole negatiivinen. Toisin on ollut niissä lukuisissa kunnissa, joissa projektijohtaja Leivo on kiertänyt kertomassa tilastofaktoja. "Läksiäiskakkua ja -kahvia tullaan tarjoamaan lähivuosina entistä useammin työpaikoilla", Leivo hymyili kertoessaan tosiasioita eläkkeelle jäämisen vauhdittumisesta. "Myös johtavassa tehtävissä toimivia siirtyy pois työmarkkinoilta, joten tulevaisuudessa nuorten siirtyminen pomon paikoille on entistä nopeampaa." Suurimpia toimialoja kunnallissektorilla ovat terveydenhuolto, sosiaalitoimi ja sivistystoimi, joiden parissa työskentelee yli 80 prosenttia kuntatyöntekijöistä. Lähivuosina suurin tarve onkin näiden alojen osaajista. Vertailun vuoksi esimerkiksi kunnallishallinnossa työskentelee vain 3,5 prosenttia kuntien palkkalistoille olevista. Toisaalta prosenttien taakse kätkeytyvä työvoimatarve avautuu parhaiten, kun muistetaan kaikki kunnissa työskentelevät noin 430 000 suomalaista. Pienistä työtekijämääristä ei siis ole kyse, olipa kunnallinen toimiala mikä hyvänsä. Pirkko Leivon mukaan kuntien onkin työvoimatarpeen edessä aloitettava todellinen osaajien kalastaminen. "Toimialan vahvuuksia ovat muun muassa palvelusuhteiden pysyvyys ja työtehtävien sisältöjen merkityksellisyys", Pirkko Leivo huomautti. "Kuntien tuottamilla palveluilla on kansalaisten vankkumaton tuki."
Imagotyötä tulevaisuutta ajatellen Tapahtuman messuosastolla esittäytyivät muun muassa Espoon ja Vantaan kaupungit, jotka olivat päätyneet pystyttämään yhteisen kojun. Espoon kaupungin rekrytointipäällikkö Riitta Ylä-Kauttu kertoi heidän olevan tekemässä työtä etenkin tulevaisuuden työvoimatarpeita silmälläpitäen. "Ajattelimme, että voimme tehdä Vantaan kanssa yhteistyötä ja markkinoida kaupunkejamme samassa esittelypisteessä. Tämän kaltaisessa, ensimmäistä kertaa järjestettävässä, tapahtumassa voimme tehdä molempia kaupunkeja opiskelijoille entistä tutummiksi", hän kertoi. "Tällä hetkellä työpaikkoja avautuu erityisesti terveydenhuollosta ja opetustehtävistä", Ylä-Kauttu kertoi. "Hallinnosta paikkoja alkaa vapautua enemmälti noin viiden vuoden kuluttua. Kaiken kaikkiaan suurin piikki eläkkeelle jäämisessä on vuonna 2012." Imatran kaupungin esittelypisteessä kiinnostuneiden kysymyksiin vastaili vuorovaikutuksen kehittäjä Johanna Väyrynen. Myös hän vahvisti imagotyön tekemisen merkityksen. Imatraa haluttiin markkinoida hyvänä paikkana elää ja olla. "Meillä voi istua veneessä vaikka keskellä kaupunkia", Väyrynen kuvaili pienen kaupungin tarjoamia mahdollisuuksia, jotka jäävät isoissa kasvukeskuksissa saavuttamatta. "Haluamme joukkoomme osaajia, joilla on hyvät vuorovaikutustaidot ja kehittämisote omaan työhönsä", Väyrynen tiivisti kysyttäessä hyvän työntekijän ominaisuuksia. Imatralla onkin tehty viime vuosina työtä erityisesti vuorovaikutuksen parantamiseksi. Työ aloitettiin kehittämällä kaupungin työntekijöiden keskinäisiä vuorovaikutustaitoja. Nyt projektia on laajennettu kaupungin ja asukkaiden välisen vuoropuhelun tehostamiseen. Imatran kaupungin kojulta löytyi myös yksi päivän
parhaista kuntatyön markkinointi-ideoista: Imatran monipuolisia työtehtäviä
esiteltiin yleisölle jaetun korttipakan muodossa. Jokaisessa kortissa
esittäytyy työpuvussaan yksi kaupungin palveluksessa työskentelevä
ammattilainen. Erilaisia työtehtäviä riittää
helposti 54 erilaiseen korttiin.
Parempi arkipäivä Suomen Kuntaliitto, sairaanhoitopiirit ja muutamat kunnat omistavat yhdessä konsultointi- ja tutkimusyhtiö Efektian. Johtava konsultti Sirkku Ahvo-Lehtinen Efektiasta kertoi Kuntatyö-seminaarin päätteeksi, millaista osaamista kunnat tarvitsevat tulevaisuudessa. "Aloitin itse työurani vastavalmistuneena ekonomina Ikea-huonekalujätin palveluksessa. Heidän mottonaan on: Parempi arkipäivä monille ihmisille. Mielestäni lausahdus voisi hyvin toimia myös kunnissa tehtävän työn kuvaajana", Ahvo-Lehtinen huomautti. "Oppivan organisaation keskeisiä piirteitä ovat muun muassa asioiden kyseenalaistaminen ja toiminnan muuttaminen kulloistenkin tarpeiden mukaisesti", Ahvo-Lehtinen totesi. Työyhteisössä on myös tärkeää jakaa jo olemassa olevaa tietoa. Taitojen mustasukkainen panttaaminen ei vie asioita eteenpäin. "Olemassa olevista vanhoista käytännöistä on myös osattava tarvittaessa luopua. Toisinaan niin kutsuttu poisoppiminen voi olla paljon uuden oppimista vaikeampaa." Ahvo-Lehtinen listasi myös joitakin kunnallisen organisaation ominaispiirteitä. "Leimallista on esimerkiksi kaksoisjohtajuus, sillä virkamiesjohdon rinnalla päätöksiä tehdään poliittisesti valituissa toimielimissä." Kunnallisen työn ominaisuuksiin kuuluu myös vahva professionaalisuus ja selkeät työajat. Ylityöt korvataan yksityistä sektoria tunnollisemmin. Palkkakehitys noudattaa samaten kunnissa selkeää linjaa. Ahvo-Lehtinen viittasi myös ajankohtaiseen keskusteluun naisjohtajista ja perheistä. "Tutkimusten mukaan kunta-alalla johtavissa asemissa työskentelevillä naisilla on enemmän perheitä kuin yksityisellä sektorilla toimivilla." Ahvo-Lehtinen uskoi tämän johtuvan muun muassa kunta-alan säännöllisistä työajoista ja yksityiseen puoleen verrattuna vähäisemmistä matkustusvaatimuksista.
Neljännen vuoden aikuiskasvatustieteen opiskelijat Riina Väisänen ja Maria Kankaanpää tutustuivat iltapäivällä tapahtuman messuosastoon. "Minulla on ollut kunta-alaa kohtaan ehkä lievää epäluuloa. Halusin tulla paikanpäälle katsomaan, miltä ala vaikuttaa", Riina Väisänen kertoi. "Etukäteisohjelmaa katsoessani huomasin myös, että täällä on puhumassa monia henkilöstöpuolen ihmisiä, ja ne tehtävät kiinnostavat myös minua." Väisänen ja Kankaanpää pitivät kunnallissektoria positiivisena vaihtoehtona suureksi osaksi pääkaupunkiseudulle keskittyville työmarkkinoilla. Työ kunnassa voisi johdattaa vastavalmistuneen toiseen suuntaan kuin Helsingin juna. "Olen itse kotoisin Etelä-Pohjanmaalta ja paluu kotiseudulle
olisi mukava vaihtoehto jossain vaiheessa. Vaikka täällä
ei tänään olekaan esittäytymässä kuntia
siltä suunnalta, saa kuntatyöstä kuitenkin yleistä
kuvaa", Maria Kankaanpää totesi.
Espoon ja Vantaan
kaupungit
|
Näyttelypisteissä sai tuntumaa kuntien monipuoliseen työpaikkatarjontaan.
|