työnhakijalle: tietopalvelu: tapahtumaraportit: marraskuu 2000

Kauppatieteilijä aloittaa usein uransa asiantuntijatehtävissä

Kokonaisuus ratkaisee ekonomia palkattaessa

Henkilön tavattaessa antama kokonaisvaikutelma on ekonomeja palkkaavien työnantajien mielestä merkittävin rekrytointiperuste, kertoi Suomen Ekonomiliiton kehitysjohtaja Anja Uljas ekonomiopiskelijoiden työelämäpäivässä.

Ekonomiliiton selvityksen mukaan alan työkokemus ja ekonomitutkinnon maine liiketoimintaosaamisen takaajana ovat seuraavaksi tärkeimpiä rekrytointiperusteita. Neljäntenä on tutkinnon aineyhdistelmä eli ekonomin erikoisosaaminen.

Asiantuntijana yrityksessä -teemalla järjestetty jo perinteinen työelämäpäivä keräsi 70-80 hengen yleisön tamperelaisista kauppatieteiden opiskelijoista. Marraskuisen tapahtuman tuottivat yliopiston rekrytointipalvelut ja ainejärjestö Boomi.

Ekonomin ura alkaa asiantuntijatehtävissä

- Suuri osa kauppatieteilijöistä aloittaa uransa jossain asiantuntijatehtävässä, Anja Uljas kertoi.

Tyypillisiä asiantuntijatehtäviä ovat tilintarkastajan ja business controllerin työt, joissa edellytetään vankkaa yrityksen toiminnan tuntemusta ja laskentatoimen hallintaa.

Asiantuntijuus muodostuu toisaalta liiketoiminnan osaamisesta ja tieteellisestä orientaatiosta, toisaalta oman erikoisalueen hallinnasta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista.

- Moni lähtee toteuttamaan omaa asiantuntijuuttaan oman erikoisalueensa syvällisemmän osaamisen kautta, Anja Uljas huomautti.

- Joissain tilanteissa asiantuntijuus voi nousta myös välineellisistä taidoista ja henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten kansainvälisestä kokemuksesta ja kielitaidosta.

Omasta osaamisesta oltava selvä kuva

- Olennaista on, että työmarkkinoille siirryttäessä on selvä kuva omasta osaamisesta, Anja Uljas painotti.

Hän kehotti opiskelijaa myös hahmottamaan osaamistaan eri opintokokonaisuuksien jälkeen: mitä osaan esimerkiksi johtamisen syventävien opintojen jälkeen. Niin ikään kannattaa miettiä, mitä asiantuntijuutta ja osaamista kertyy kesätöistä ja harrastuksista.

- Työelämään suuntautuminen jo opiskeluaikana on yksi niistä seikoista, joiden avulla voi merkittävästi vaikuttaa työllistymiseensä, muistutti rekrytointipalvelujen päällikkö Jukka Mäkinen.

Työelämäsuuntautumista on esimerkiksi tavoitteellinen oman osaamiskokonaisuuden rakentaminen, omaa osaamista parhaiten tukevien kesätyö- ja harjoittelupaikkojen valinta ja graduyhteistyö.

Ekonomit nopeasti vakinaiseen työhön

- Asenne, yleiset työelämävalmiudet ja orastavan erikoistumisen ja kehityskykyisyyden osoittaminen ovat muut työllistymismahdollisuuksia edistävät tekijät, Jukka Mäkinen kertoi.

- Työnantajia kiinnostaa nykyisin se, että opiskelijalla ja valmistuvalla olisi jo erikoistumista, Jukka Mäkinen totesi.

Tampereen yliopistosta valmistuvat ekonomit sijoittuvat vakinaiseen työhön nopeammin kuin muilta aloilta valmistuneet. Lähes kaksi kolmasosaa 1998 valmistuneista ekonomeista oli vuoden kuluttua vakinaisessa työssä; muilla aloilla määräaikaiset työt ovat tavallisempia, ilmenee rekrytointipalvelujen sijoittumisseurannasta.

Työnantajan näkökulmasta Tampereella opiskelleet saattavat olla jopa erityisen haluttuja. Rautaruukin laadunhallintapäällikkö Petteri Steen kertoi yhtiönsä kehitys- ja laatuyksikön rekrytoineen viime vuosina lähes pelkästään Tampereelta valmistuneita teekkareita.

- Heidän elämännäkemyksensä on terveempi kuin Kehä kolmosen sisäpuolella opiskelleilla, Steen luonnehti.

Panelistit kertoivat asiantuntijuuden päivittämisestä

Tapahtuman paneelikeskustelussa käsiteltiin muun muassa rekrytointia ja keinoja, joilla työnantajat pitävät kiinni hyvistä työntekijöistään sekä sitä, kuinka panelistit itse päivittävät omaa asiantuntijuuttaan.

Paneelissa olivat mukana Rautaruukin laadunhallintapäällikkö Petteri Steen, talous- ja sijoitusneuvontayhtiö IFAn myyntipäällikkö Tuomas Isoaho, projektijohtaja Ari Lehmus mainostoimisto Adsekista, projektijohtaja Pekka Vanne Boston Consulting Groupista ja toimitusjohtaja Thomas Schleutker asiantuntijapalveluiden kehittämisyhtiö Professia Oy:stä.

Työssä oppiminen ja lisäkoulutus, totesivat Pekka Vanne ja Tuomas Isoaho asiantuntijuutensa päivittämiskeinoista. Ari Lehmus puolestaan kertoi itsellään olevan vuotuinen budjetti tähän tarkoitukseen.

- Benchmarkkaus, se, että pääsee vuoden mittaan sellaisiin tapahtumiin, joissa voi verrata omaa osaamistaan ympäröivään osaamiseen, kuvasi Thomas Schleutker oman asiantuntijuutensa ylläpitoa.

- Helppoa oman asiantuntijuuden kehittäminen työn ohella ei välttämättä ole, totesi parikin panelistia.

Kansainvälisyyttä ja vahvaa osaamista

Kolmella opintojensa loppuvaiheessa olevalla kauppatieteilijällä on asiantuntijuutensa suunnasta selkeä näkemys.

- Kansainvälisyys ja se, että olen suuntautunut tosi moneen suuntaan, ja sosiaaliset taidot ovat varmaan ok, kuvaa Maria Nauha.

Arvion perustana ovat muun muassa kansainvälisen liiketoiminnan opinnot, kokemukset vaihto-opiskelijana amerikkalaisesta high schoolista sekä hollantilaisesta ja itävaltalaisesta yliopistosta, työkokemus Irlannista ja runsas matkustaminen.

- Tänä kesänä oikeastaan vasta mietin sitä. Kaverit ovat auttaneet paljon.

Kansainvälisyys on myös yrityksen hallinnon pääaineopiskelijan Sanni Hytösen asiantuntijuuden ydinaluetta.

- Olen ollut paljon ulkomailla. Kyllä se kielitaidosta ja muiden kulttuurien kanssa toimimisesta tulee.

- Nyt kun opinnot alkavat olla loppusuoralla, sitä on ruvennut miettimään. Se on tullut vähän ajautumalla: mitä muut kiinnostukset kohteet ovat olleet.

Sanni Hytönen on kohdannut asiantuntijuuskysymyksen muun muassa viime kesän työpaikassaan, StoraEnson Pariisin myyntikonttorissa.

- Siellä kävi ilmi, millaisia tyyppejä he haluavat: sellaisia, joilla on kansainvälistä kokemusta, kielitaitoa ja korkeakoulutausta.

Jyrki Lehtiniemen pääaine on laskentatoimi, josta syntyy myös hänen asiantuntijuutensa ydin.

- Laskentatoimi on perusaine. Itse haluan olla siinä hyvä. Sen jälkeen on helpompi lähteä kehittämään osaamisaluettaan yrityksessä laajemmin.

Pirjo Achté