työnhakijalle: tietopalvelu: tapahtumaraportit: marraskuu 2001

Pankit ja vakuutusala kiinnostavat taas kauppatieteilijöitä

Pankki- ja vakuutusala kiinnostavat taas kauppatieteilijöitä. Alan maine on takavuosista kohentunut ja työpaikkoja on avautumassa runsaasti, kun suuret ikäluokat alkavat siirtyä eläkkeelle. Lähtevien tilalle palkattavilta vaaditaan kuitenkin aiempaa enemmän. Koulutustaustan lisäksi nyt korostuvat vuorovaikutustaidot ja kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Pankkikriisin aikana ala ei houkutellut opiskelijoita; vaikeudet heijastuvat aina, kuvasi Suomen Ekonomiliiton SEFEn kehitysjohtaja Anja Uljas. Nykyisin taas vakuutusalalla olevat kauppatieteilijät pitävät työtään kuormittavampana kuin ekonomit keskimäärin - toimialaa kohtaava muutos näkyy näin.

Ekonomien uranäkymiä muuttuvalla pankki- ja vakuutusalalla tarkasteltiin kauppatieteilijöiden työelämäpäivässä marraskuussa. Tapahtuman järjestivät ainejärjestö Boomi, yliopiston rekrytointipalvelut, Suomen Ekonomiliitto ja Yrtti eli yliopiston yrityksen taloustieteen ja yksityisoikeuden laitos.

Liiketoimintaosaaminen korostuu esimiestehtävissä

SEFEn kysely vuonna 2000 valmistuneille kauppatieteilijöille kertoi, että 600 vastaajasta viidennes oli rahoitus- ja vakuutusalalla. Anja Uljas kertoi osuuden kasvaneen.

Rahoitus- ja vakuutusalalla työskentelevistä kauppatieteilijöistä 14 prosenttia oli esimiestehtävissä, 62 asiantuntijatehtävissä ja 22 prosenttia toimihenkilöinä.

Esimiestehtävissä korostuu liiketoimintaosaamisen merkitys. Asiantuntijatehtävissä sen sijaan tärkeintä on oma erikoistuminen, Anja Uljas totesi.

Rahoitus- ja vakuutusalalla toimivien kauppatieteilijöiden ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi pankinjohtaja, koulutuspäällikkö, henkilöstöpäällikkö, analyytikko ja palveluneuvoja.

Vakuutusmaisterit ovat erikoistuneita kauppatieteilijöitä

Liiketoimintaosaaminen on tärkeää myös vakuutustiedettä pääaineenaan opiskeleville kauppatieteilijöille, totesi vakuutustieteen professori Raija Järvinen. Hän esitteli "vakuutusmaisterien" koulutusta, joka on Suomessa ainutlaatuinen.

- Haluamme tuottaa akateemisesti koulutettuja, yritystoimintaa ymmärtäviä, riskienhallintaan perehtyneitä, sosiaalivakuutusjärjestelmän tuntevia ja työnantajien haluamia vakuutusmaistereita, Raija Järvinen kertoi.

Opintoihin kuuluu viisi kokonaisuutta: henkilövakuutus, sosiaalivakuutus, vahinkovakuutus, vakuutusliiketoiminta ja vakuutustiede ja -tutkimus.

Vakuutusmaisterien merkittäviä työllistäjiä ovat työeläkeyhtiöt ja Kela. Syksyllä 1999 aloitettua koulutusta tehdään Raija Järvisen mukaan tunnetuksi muillekin työnantajille.

Tähän mennessä valmistuneet 19 vakuutusmaisteria työskentelevät muun muassa asiantuntijoina, suunnittelijoina, vakuutusmeklareina, assistentteina ja toimihenkilöinä.

- Vakutuusmaisterin koulutus ei sulje pois pankkimaailmankaan tehtäviä, Raija Järvinen totesi.

Laajalle osaamiselle löytyy käyttöä

Nuoren ekonomin kokemuksia pankkimaailmasta kertonut Tampereen Seudun Osuuspankin kehityspäällikkö Erkko Koskela rohkaisi opiskelijoita harkitsemaan pankki- ja finanssialaa.

- Laajalle osaamiselle löytyy varmasti käyttöä.

Alalta löytyy Koskelan mukaan aina mielenkiintoista tekemistä. Kauppatieteilijän koulutus on vastannut hyvin hänen nykyisiä työtehtäviään pankin kehityspäällikkönä; työstä suuri osa on markkinointia.

Koskela itse opiskeli yrityksen hallintoa ja markkinointia. Pankkialalle hän päätyi oltuaan kesätöissä pankissa ja päästyään sitten OP-ryhmän esimiesharjoittelijakoulutukseen.

Akateeminen koulutus antaa perustan

Suoraa tietoa työelämästä toivat Koskelan lisäksi kolme muuta panelistia, Handelsbankenin Tampereen konttorin johtaja Ilkka Pehkonen, Sampo Pankin Sisä-Suomen aluejohtaja Juhani Luosmala ja Fennian autoliikemarkkinoinnin myyntipäällikkö Arto Björkman, kaikki kauppatieteilijöitä.

- Jos rekrytoidaan spesialisteja, tietojen ja taitojen merkitys on aivan toinen kuin jos rekrytoidaan generalisteja, totesi Ilkka Pehkonen.

Generalisti, josta pankilla on hyötyä monella alalla, on Pehkosen mukaan akateemisen koulutuksen avulla noussut "tietojen ja taitojen yläpuolelle", ja osaa nähdä esimerkiksi syy-seuraussuhteita. Akateemisen koulutus sinänsä on Pehkosen mielestä tärkeämpi kuin koulutuksen sisällöllinen painotus.

Ilmaisutaidot ja tärkeimpien vieraiden kielten hallinta ovat myös välttämättömiä, samoin tehokkuus ja ahkeruus - tulosta täytyy tehdä. Pehkonen muistutti myös, että pankkialalla tarvitaan huoliteltua ulkoasua.

- Itseilmaisu, sosiaaliset vuorovaikutustaidot, monialaisuus ja näkemys, luetteli Erkko Koskela pankkialalla tarvittavia ominaisuuksia.

- Myös muutosvalmiutta tarvitaan, koska maailma ei ole staattinen.

Nöyryyskin on Koskelan mukaan tarpeen muun muassa siksi, että ala perustuu senioriteetteihin.

Asiakkaiden kanssa osattava toimia

Juhani Luosmalakin painotti generalistin vuorovaikutustaitojen merkitystä; ne tarkoittavat muun muassa kykyä keskustella fiksusti erilaisten ihmisten kanssa. Koulutus on tärkeää, koska sen avulla oppii hahmottamaan asioita. Ja itse asiatkin täytyy tietysti hallita.

- Pitää tietää, miten talous toimii, Luosmala totesi.

Luosmala muistutti myös eettisen pohjan merkityksestä.

Arto Björkman lisäsi vuorovaikutustaitoihin myös kyvyn tulla toimeen itseään vanhempien kanssa - vakuutusalalla asiakkaat ja kollegat ovat usein vanhempia.

- Myyntityötä ajatellen pitää myös pystyä verkostoitumaan, Björkman totesi.

Rahoitus- ja vakuutusalalle sopivimmaksi panelistit totesivat kauppatieteilijän koulutuksen.

- Vakuutusyhtiöissä on kauppatieteiden maistereita, juristeja, matemaatikkoja, kansantaloustieteilijöitä ja valtiotieteilijöitä. Itse olen sitä mieltä, että kauppatieteiden maisterin tutkinto antaa parhaat mahdollisuudet siirtyä yhtiössä toisiin tehtäviin, arvioi myös Ritva Järvinen.

Alalla työskentelevien kertoma kiinnostaa

- Olen vakavissani harkinnut pankkialaa, kertoo yritysjuridiikkaa opiskeleva Johanna Palander.

- Oli mielenkiintoista kuulla sellaisten ihmisten puhuvan, jotka itse ovat alalla töissä - mitä työntekijöiltä odotetaan ja mitä alalla tapahtuu.

- Ihan kaikkea ei aina itse tule ajatelleeksi.

Johanna Palander kertoo, että työelämäpäivä vahvisti hänen käsitystään siitä, että ainevalintoja enemmän merkitystä on ihmisellä, sillä, millainen työntekijä kokonaisuutena on.

Johanna Palander on kiinnostunut toisaalta henkilöstöasioista, toisaalta yritysjuridiikasta. Viime kesän hän oli töissä pankin asiakaspalvelussa ja toimii myös yritysjuridiikan opiskelijoiden yhteyshenkilönä heidän yrityskummiinsa, työelämäpäivässäkin puhuneeseen kehityspäällikkö Erkko Koskelaan.

Yritysyhteyksiä saisi olla lisääkin

- Pankkimaailmaan ei ole pitkään aikaan rekrytoitu - ajattelin, että pian on enemmän kuin monta paikkaa auki, kun ihmisiä lähtee eläkkeelle, perusteli yrityksen hallintoa opiskeleva Harri Nieminen osallistumistaan työelämäpäivään.

Harri Nieminen arvelee, että esimerkiksi pankin kehityspäällikön työ voisi olla kiinnostavaa.

Ainejärjestön tutustumiskäynnit yrityksiin ovat Harri Niemisen mielestä olleet hyödyllisiä. Hän kaipaa lisää työelämäpäivien kaltaisia tilaisuuksia, joissa käy ilmi muun muassa se, millaisia työtehtäviä eri aloilla on.

- Yliopiston ja yritysten yhteisiä tilaisuuksia saisi olla enemmänkin.

Pirjo Achté