työnhakijalle: tietopalvelu: tapahtumaraportit: marraskuu 2001

Tutkimustyössä on maisterille monenlaisia uramahdollisuuksia

Tutkimustyö on monelle maisterille yksi uravaihtoehto. Monenlaisia alan töitä on tarjolla sekä julkisissa että yksityisissä tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä. Uramahdollisuuksia tutkimuspalvelujen ja tuotekehityksen parissa tarkasteltiin rekrytointipalvelujen järjestämässä tapahtumassa.

- Meille otetaan hyviä ihmisiä, sellaisia jotka tulevat ryhmän tarpeeseen, joilla on hyvä koulutus, hyvä kokemus ja persoonallisuus. Voi olla, että jokin tutkimusryhmä tarvitsee esimerkiksi nimenomaan yhteiskuntatieteilijän osaamista, toteaa VTT Automaation henkilöstöpäällikkö, kauppatieteiden maisteri Päivi Mäkelä.

Teknologian tutkimusta ja tuotekehitystä harjoittava VTT työllistää 3 000 ihmistä, joista puolet on tutkijoita. Kahdella kolmasosalla henkilöstöstä on korkeakoulututkinto. VTT:n painopiste on soveltavassa tutkimuksessa, mutta myös perustutkimusta ja kehitystyötä tehdään.

VTT:ssä luodaan parhaillaan esimerkiksi turvallisen käyttäytymisen kehittämismallia ja tehdään turvallisuusselvityksiä suuronnettomuusalttiista teollisuuslaitoksista.

Markkinointi ja myyntikin voivat kuulua tutkijan työhön

Maisteri voi VTT:ssä toimia tutkijana, esimiehenä eli tiiminvetäjänä tai ryhmäpäällikkönä, tai tukitehtävissä. Ryhmäpäällikkö Jyrki Tiihosen mielestä maisterin opinnot ovat tutkijalle hyvä pohjakoulutus.

- Perustieteet ovat merkittävässä roolissa tutkimuksen suunnittelussa ja tekemisessä, toteaa Jyrki Tiihonen, ympäristöhygieniaa opiskellut maisteri, jonka alaa VTT Automaatiossa on riskianalyysi.

Tutkijan työhön voi Tiihosen mukaan kuulua myös konsultointia, markkinointia ja myyntiä. Hän suositteli vielä opiskeleville myös esimieskoulutusta tai johtamiskoulutusta sekä lyhyttäkin työskentelyä ulkomailla.

Markkinointitutkimus antaa välineitä päätöksentekoon

Käytännön työtä markkinointitutkimuksen parissa esittelivät Innolink Research Oy:n markkinointijohtaja, KTM Tuomas Liukkala ja tutkimuspäällikkö, HTM Jussi Jousmäki. Kymmenen työntekijän yritys tekee muun muassa asiakastyytyväisyystutkimuksia ja kilpailija-analyyseja.

- Laadullinen tutkimus on pienemmässä roolissa, mutta sitäkin tehdään, Liukkala kertoo.

Jousmäen työhön kuuluu aineistojen analysointi, raporttien kirjoittaminen ja tuotekehitystä. Käytännön esimerkkinä Jousmäki esitteli tutkimusta, jolla asiakkaat arvioivat, kuinka myyjät onnistuivat tietyissä tehtävissä. Analyysin tuloksena syntyy myyjäkohtainen profiili.

- Tulokset eivät ole lopullisia eikä tutkimus ole tieteellistä tutkimusta, mutta se toimii päätöksenteon pohjana asiakkaille, jotka ovat tutkimuksen tilanneet, Jousmäki toteaa.

Historian maisterit tekevät tilaustutkimusta

Omalla tavallaan tutkimustyöhön lähtivät historian maisterit Kimmo Levä ja Marko Nenonen. He perustivat yrityksen, Oy Chronicon Ltd:n, jonka toimialana on historian tilaustutkimus, käytännössä historiikkien kirjoittaminen. Kymmenisen vuotta toiminut yritys työllistää neljä henkeä ja sen asiakkaina on valtion liikelaitoksia ja yksityisiä, merkkivuosiaan juhlivia yrityksiä.

Toimitusjohtaja Kimmo Levä kertoi sekä oman historian gradunsa että valtio-opin gradunsa olleen tilaustöitä. Tuolloin, 1990-luvun alussa, Levän työ oli historian laitoksen ensimmäinen tilausgradu ja herätti keskustelua siitä, onko tilaustutkimus oikeaa tutkimusta.

- Jos historiaa lukenut maisteri tekee tutkimusta, totta kai se on tutkimusta, vaikka onkin tilaustutkimusta, Levä toteaa myös yrityksen toimintaan viitaten.

Yrityksen tutkijoiden on itse tutkimustyön lisäksi osattava kirjoittaa tulokset sujuvasti luettavaan muotoon. Aikataulut ja kustannukset on hallittava ja sekä yrityksen työtä että omaa työpanosta osattava myydä kaiken aikaa.

Pätkätyöt ja työn sisältö vastakkain yliopiston tutkimuslaitoksessa

Tutkijan työstä yliopistoon kuuluvassa yksikössä kertoi tutkija, HTM Mika Kautonen Työelämän tutkimuskeskuksesta. Pätkätyöt saattavat stressata, mutta itse työ on mielekästä.

- Meillä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitokseen kuuluva keskus työllistää 35 henkeä, joista 31 on tutkijoita. Kolmella on määräaikainen virka, muut ovat projektikohtaisissa työsuhteissa. Kautonen kertoi olleensa itse muun muassa kuukauden mittaisessa työsuhteessa. Hänen omassa ryhmässään kaikkien työsuhteet ovat kuitenkin käytännössä jatkuneet katkotta vuodesta 1996.

Tutkimuksia rahoittavat esimerkiksi Suomen Akatemia, Euroopan komissio, ministeriöt ja Teknologian kehittämiskeskus Tekes.

Aluetiedettä pääaineenaan opiskellut Kautonen työskentelee parhaillaan innovaatiojärjestelmiä ja organisatorista oppimista tutkivassa ryhmässä. Ryhmässä on muun muassa sosiologeja ja diplomi-insinöörejä. Koulutustaustaa tärkeämpää on ryhmän toimivuus.

Tutkijan käytännön työhön kuuluu aineistojen keruun, analysoinnin ja raportoinnin lisäksi muun muassa suunnittelua, muualla tehdyn tutkimuksen seuraamista ja tieteellisten artikkelien kirjoittamista.

- Jatkuva uuden oppiminen, kansainvälisyys, elävä yhteys yliopiston ulkopuolelle, Kautonen luettelee työnsä plussia.

Yliopisto hallinnoi ulkopuolista rahoitusta

- 1990-luvun puolivälissä ulkopuolinen tutkimusrahoitus lähti huimaan kasvuun ja on Tampereen yliopistossa tällä hetkellä varmaan huipussaan, toteaa korkeakoulusihteeri Susanna Airila yliopiston tutkimuspalveluyksiköstä.

Yksikkö palvelee tutkijoita ja tutkimusten rahoittajia. Se hallinnoi ulkopuolisia tutkimusrahoja, tuottaa juridisia palveluja, rakentaa budjetteja ja seuraa projektien taloutta.

Rahoituksen lisääntyminen on lisännyt myös tutkijoiden määrää. Suurin osa on määräaikaisissa, projektikohtaisissa tehtävissä. Tutkimusten suurimpia tilaajia ovat yritykset, kaupungit, kunnat ja ministeriöt. Tutkimusten ääripäissä ovat muutaman kuukauden mittaiset asiakastyytyväisyystutkimukset ja vuosia kestävät kliinisen lääketieteen tutkimukset.

- Säätiörahoitus on nuorille tutkijoille se alku, josta siirrytään projektitutkijoiksi, Susanna Airila arvioi.

Säätiörahoitus tarkoittaa sitä, että tutkija itse hakee rahoituksen ja tekee työn yliopistolla. Muita vaihtoehtoja ovat yrityksen yliopistolle tekemä tarjouspyyntö, Suomen Akatemian rahoitus tai se, että yliopisto omasta aloitteestaan hakee rahoitusta eri tahoilta, esimerkiksi Tekesistä, Sitrasta tai ministeriöistä.

Tutkimustyö monelle yksi vaihtoehto

Markkinointia opiskeleva Riitta-Liisa Larjovuori on tehnyt markkinointi- ja asiakastyytyväisyystutkimuksia freelancerina, harjoittelijana ja kesätyöntekijänä. -

Tutkimus urana kiinnostaa. Tilaisuus laajensi käsitystä siitä, mitä tutkijan työ voisi olla.

- Tutkimustyö olisi yksi vaihtoehto, arvelee Jani Wacker, joka on valmistumassa hallintotieteiden maisteriksi loppuvuonna.

- Lähinnä kiinnosti saada käytännön tietoa eri tutkijantehtävistä.

Sosiaalityötä opiskellut Petra Virkajärvi saa maisterin paperit lähiaikoina ja pitää tutkimustyötä yhtenä varteenotettavana uravaihtoehtona.

- Sain uusia ajatuksia siitä, mitä voisi tehdä, kun on valmistunut. Omia mahdollisuuksia tulee ehkä katsottua turhan kapea-alaisesti, tämä laajensi näkökulmaa.

Gradussaan Petra Virkajärvi tutkii asuinalueiden eroja. -

Sellainen kiinnostaisi ja huono-osaisuuteen ja syrjäytymiseen liittyvät teemat.

Sanna Ylitalo valmistui kasvatustieteiden maisteriksi syksyllä. Hän kuulosteli, löytyisikö tutkimuksen puolelta urapolkuja tai kiinnostavia työpaikkoja.

- Olen ensisijaisesti kiinnostunut opetustyöstä ja uusista oppimisympäristöistä, opetus- ja koulutussuunnittelusta niitä silmälläpitäen.

Sanna Ylitalon mielestä esimerkiksi markkinointitutkimus kuulosti mielenkiintoiselta.

- Minulla on käytännön kautta tullutta numero- ja tilastorakkautta. Tein kaikki harjoitustyötkin kvantitatiivisin menetelmin.

Pirjo Achté