|
Ekonomit toivovat lisää kontakteja yritysmaailmaan
Tampereen yliopiston kauppatieteen opiskelijoiden perinteisessä syysseminaarissa
tartuttiin tänä vuonna kiperään aiheeseen: onko pirkanmaalaisilla yrityksillä
tarjota ekonomeille tulevaisuudessa töitä? Kommentteja risteili niin yrityselämän
kuin yliopistolaistenkin suunnasta.
Tilastot puhuvat omaa karua kieltään. Helsingin ja Tampereen talousalueet
vetävät eniten valmistuneita ekonomeja puoleensa. Kuitenkin Tampereen
yliopistosta valmistuneista Suomen ekonomiliiton jäsenistä työskentelee
kymmenen prosenttia enemmän pääkaupunkiseudulla kuin Pirkanmaalla. Tilastojen
valossa ekonomiliiton edustaja Maria Saarikoski heittikin tapahtumaan
osallistuneille pähkinän purtavaksi: tarjoaako Pirkanmaa ekonomille hyviä
uramahdollisuuksia vai täytyykö aina työn perässä automaattisesti muuttaa
Helsinkiin.
Ajankohtaisseminaarin järjestivät kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö
Boomi ry:n kanssa Suomen ekonomiliitto SEFE ja Tampereen yliopiston rekrytointipalvelut.
Töitä olisi, mutta miten hakeutua niiden äärelle
Ensimmäiseksi Saarikosken haasteeseen vastasi Tampereen kauppakamarin
toimitusjohtaja Harri Jaskari. Hänen mukaansa teollisuus on tällä
hetkellä vielä suurin työllistäjä Pirkanmaalla, mutta tulevaisuudessa
myös palvelualalla tarvitaan työvoimaa yhä enemmän. Hyviä esimerkkejä
tästä kehityksestä ovat henkilöstövuokrausyritykset, pankkitoiminta ja
hoivapalvelut. Kasvavilla aloilla on paikkoja myös päteville ekonomeille
. – Kannattaa huomioida myös se, että pirkanmaalaisten yrittäjien ikäjakaumassa
suurin osa sijoittuu 50-60 –vuotiaisiin. Nuoria talousalan osaajia tullaan
siis tarvitsemaan, Jaskari muistuttaa.
Jaskarin mukaan pirkanmaalaisissa yrityksissä on monta aluetta, joissa
osaamista voitaisiin nykyisestä vielä kehittää. Esimerkiksi tehokkaammalle
myynnille ja markkinoinnille olisi vielä tilaa ja kansainvälistä toimintaa
voitaisiin lisätä. Myös organisaatioiden johtoa kannattaisi uudistaa.
– Tehtävää on paljon, mutta yksi ongelma voi olla se, miten ekonomit
osaavat näiden töiden äärelle hakeutua. Nyt pitäisi myös miettiä, miten
Tampereen yliopiston antama koulutus vastaa tulevaisuuden haasteeseen.
Reagoiko yliopisto tarpeeksi ympäröivän yhteisön tapahtumiin?, Jaskari
kysyy.
Jaskarin kokemuksen mukaan yrityksillä on tällä hetkellä aika etäinen
suhde Tampereen kauppatieteiden laitokseen. Yritysten puolesta yhteistyötä
toivottaisiin enemmän.
– Toisaalta yritykset korostavat, että työllistymisen kannalta ei ole
merkitystä, mistä yliopistosta maisteri on valmistunut.
Kesätyöpaikat löytyvät Helsingistä
Paneelikeskustelussa viriteltiin lisää nykyhetken näkymiä ekonomin urasta
pirkanmaalaisessa yrityksessä. Kommentteja kuultiin sekä yliopistolaisten
että yritysmaailman näkökulmasta.
Kauppatieteiden opiskelija Martti Nurminen on saanut molemmat kesätyöpaikkansa
Helsingistä.
– Pirkanmaalla kesätyöpaikkoja on hyvin rajoitettu määrä. Varsinkaan avoimeksi
ilmoitettuja kesätyöpaikkoja ei juuri ole. Jos ei ole aikaisempaa työkokemusta,
paikan löytäminen täältä on vaikeampaa kuin Helsingistä.
Kauppatieteiden laitoksella amanuenssina työskentelevä Kyösti Koskela
tietää vastavalmistuneiden tilanteen hyvin.
– Aika monella on työtä, mutta valtaosalla se työ sijaitsee pääkaupunkiseudulla.
Työmarkkinoille kannattaa lähteä Pirkanmaalla avoimin mielin. Nokian henkilöstökonsultti
Kati Lammi usutti opiskelijoita tarttumaan rohkesti monenlaisiin työtehtäviin.
Nokian osalta Lammi totesi, että eniten yritys tarjoaa töitä teknillisen
koulutuksen saaneille.
– Meillä esimerkiksi toimii hyvä yhteistyöverkosto Tampereen teknillisen
korkeakoulun kanssa. Opiskelijat ikään kuin uivat pikku hiljaa firmaan
sisään.
Koulutuksen imago houkuttelee yrityksiä
Pirkanmaalla keskitytään paljon tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Mutta
asiantuntijapalvelut esimerkiksi mainonnan alalla sekä viestintäsektori
ovat kasvussa. YIT:n kehitysjohtajan Juha Kostiaisen mielestä se
on ekonomin kannalta hyvä asia.
Myös koulutuksen imago on tärkeä asia. Hyvä imago tuo alueelle uusia yrityksiä,
koska koulutuksen tasokkuus takaa myös pätevän työvoiman saannin. Toisaalta
Kostiainen tietää senkin, ettei korkeakoulututkinto takaa automaattisesti
työpaikkaa.
– Nykyään etsitään hyviä tyyppejä, jolloin esimerkiksi pääaineella ei
ole niinkään väliä. Enemmän painavat hakijan innovatiivisuus ja tiimityötaidot.
Jobline Oy välittää työpaikkoja internetin kautta. Aluepäällikkö Marjo
Mattila on huomannut, että talouspuolen ekonomien kysyntä on lisääntynyt
viimeisen puolen vuoden aikana.
– Meillä on CV-tietokanta, johon voi jättää omat tietonsa työnantajien
luettaviksi.
Täällä on tekemisen meininki
Vaikka pääkaupunkiseudulla palkat ovat paremmat ja työpaikkoja enemmän,
löysivät panelistit kuitenkin monta hyvää syytä jäädä Pirkanmaalle.
– Ainakin työkulttuuri on erilainen. Täällä on tekemisen meininki ja turha
politikointi jätetään vähemmälle, Kati Lammi kiittelee.
– Myös arvot eroavat. Karrikoidusti asia on niin, että uraohjus suuntaa
Helsinkiin ja perhekeskeisyyttä arvostava jää Tampereelle, Martti Nurminen
vertailee.
Asumismukavuus ja turvallisuus puntaroitiin myös tärkeiksi Pirkanmaan
eduiksi.
– Tämä on ihmisen kokoinen kaupunki, Juha Kostiainen kiteyttää klassisesti.
Omat taidot rohkeasti esille Panelistit pohtivat myös tapoja miten opiskelijat
pääsisivät jo ennen valmistumista paremmin kiinni työelämään. Tilaisuuksia,
joissa yritykset ja opiskelijat kohtaisivat tarvittaisiin lisää, mutta
toisaalta myös opiskelijoiden oma aktiivisuus ei saisi unohtua.
– Omat taidot pitää tuoda aina rohkeasti estradille, Martti Nurminen muistuttaa.
– Yrityksen näkökulmasta professoreiden panos kontaktien luomisessa on
kaiken lähtökohta. Yrityksen johdon ja professoreiden tehtävä on luoda
pohja toimivalle yhteistyölle, Juha Kostiainen kommentoi.
Kiivainta mielipiteiden vaihtoa käytiin kauppakorkeakouluhankkeesta. Kauppatieteille
haluttaisiin autonominen asema Tampereen yliopistossa, mutta toteuttamistavasta
ollaan vielä montaa mieltä.
-- Nimi kauppakorkeakoulu olisi juuri se brandi, joka näkyisi ja kuuluisi
yliopiston ulkopuolella. Nimi antaa kuitenkin vasta lähtökohdan todelliselle
kehitykselle. Kyllä muidenkin asioiden kuin vain nimen täytyy uudistua,
Kyösti Koskela puntaroi vielä paneelin lopuksi.
Oma aktiivisuus työnhaun valtti
Laskentatoimen opiskelija Pekka Hiltusen mielestä oli hyvä, että
paneelikeskustelussa muistutettiin opiskelijan omasta aktiivisuudesta
työnhaussa. Hiltunen on ollut jo pari vuotta oman markkinointialan töissä
opintojen ohessa.
– Itselläni ei ole ollut suuria vaikeuksia saada töitä. Haastatteluun
pääsin suhteilla, mutta lopullisessa valinnassa minulla oli monta kilpailijaa.
Kauppatieteen laitoksen uudistushankkeeseen Hiltunen suhtautuu positiivisesti.
– Se voisi lisätä yritysmaailman ja tutkimuksen välistä yhteistyötä. Ongelma
on myös se, että täältä valmistuu yleishallinnon asiantuntijoita, mutta
juuri heille Tampere ei välttämättä tarjoa työpaikkoja.
| 
