|
Korkeakoulutettujen yritystoiminta lisääntynyt
Tuki- ja neuvontapalveluja hyvin saatavilla Tampereella
Ura yrittäjänä: vapautta, isoja rahoja ja itsensä toteuttamista vai
ympäripyöreitä työpäiviä ja taloudellisia ongelmia? Niin tai näin, korkeakoulutetut
eivät yleensä ole kovin innokkaasti lähteneet yrittäjiksi. RekryTampere
eli tamperelaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkosto
järjesti 20.11. Nuori yrittäjä -tapahtuman. Tapahtumaan osallistui yli
130 korkeakouluopiskelijaa - yrittäjyys kiinnostaa!
Tapahtumassa opiskelijoilla oli mahdollisuus kuulla nuorten yrittäjien
kokemuksia ja luoda kontakteja yrityskehityksen tuki- ja neuvontapalveluja
tarjoaviin tahoihin. Nämä aloittelevien yrittäjien kanssa työskentelevät
asiantuntijat ottivat osaa myös paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin,
mitä ura yrittäjänä tarjoaa ja mikä on paras tie yrittäjyyden alkuun.
Apua kannattaa etsiä jo ideointivaiheessa
Paneelikeskustelussa olivat mukana Uusyrityskeskus Ensimetrin Erkki
Uitti, Hermia Yrityskehitys Oy:n Ilmo Lounasmaa, Yrityshautomo
MediaClub Incubatorin Markku Veima, Osuustoimintakeskuksen Niina
Immonen ja Professia Oy:n Marko Tulonen. Kaikki panelistit
olivat yhtä mieltä siitä, että yritysideaa kehittelevän ei kannata miettiä
ajatustaan yksin. Järkevintä on ottaa yhteyttä johonkin aloittelevia yrittäjiä
auttavaan tahoon, jossa ajatusta pääsee kehittämään asiantuntijan kanssa.
- Lisäksi idean arvioinnissa kannattaa käyttää luovasti hyväkseen ystäviä
ja sukulaisia. Näin saa monenlaista palautetta ideastaan, Marko Tulonen
kannustaa. Idean kehittelyn ohella yrittäjän urasta haaveilevan kannattaa
perehtyä myös erilaisiin yritysmuotoihin ja -käytäntöihin.
- Jos opinnot ovat kesken, kannattaa ottaa kurssivalikoimaan yrittäjyyteen
liittyviä kursseja, Ilmo Lounasmaa opastaa.
Yrittäjyyden ja palkkatyön välinen ero kaventunut
Paneelissa pohdittiin, miksi korkeakoulutettujen yrittäjyys on niin harvinaista.
Osuustoimintakeskuksen Niina Immonen arveli syyksi sitä, että kun riskit
tiedostetaan, niitä myös aletaan välttää. Markku Veima arvioi, että korkeakouluopiskelijat
ovat etupulpetin ahkeria, kun taas yrittäjät ovat usein niitä takapulpetin
oppilaita, jotka käyttävät oppitunnit pokerin pelaamiseen.
- Aikuisina pokerinpelaajat sitten työllistävät ne eturivin ahkerat. Nykyisessä
työelämässä yrittäjyyden ja palkkatyön välinen ero on kaventunut. Palkkatyössäkin
edellytetään sisäistä yrittäjyyttä. Panelistien mielestä suurin ero palkkatyön
ja yrittämisen välillä on siinä, että yrittäjä saa tehdä sellaista työtä
kuin haluaa.
- Yrittäjyyteen kuuluu vapaus, Marko Tulonen sanoo.
Osuuskunta ja osa-aikaisuus turvallisia tapoja aloittaa
Yleisökysymyksessä panelisteilta pyydettiin neuvoja,
miten yrittäjän uraa voisi aloitella niin, että taloudellinen turvallisuus
säilyy. MediaClub Incubatorin Markku Veima myönsi, että yrittäjän sosiaaliturva
ei Suomessa ole paras mahdollinen.
- Asiakkaita on hyvä olla jo yrityksen aloittamisvaiheessa, jotta ei jää
tyhjän päälle, Veima kommentoi. Hermia Yrityskehityksen Ilmo Lounasheimo
suosittelee
aloittelevalle yrittäjälle osa-aikaista yrittäjyyttä.
- Yritysmuotoa voi sitten muuttaa, kun asiat lähtevät rullaamaan ja toiminta
vakiintuu. Myös palkkatyön ja yrittämisen yhdistäminen on mahdollista,
joskaan ei suositeltavaa. Osuuskuntaneuvoja Niina Immosen
mukaan osuuskunnassa on mahdollista yhdistää
yrittämisen vapaus ja palkkatyön turvallisuus.
- Jos omistaa alle viisitoista prosenttia yrityksestä, on palkansaaja
eikä yrittäjä. Niinpä kaikissa vähintään seitsemän hengen osuuskunnissa
tehtävä työ on palkkatyötä, jolloin työttömyyden hetkellä on oikeus myös
työttömyysturvaan, Immonen opastaa.
Käytännöllistä opiskelua
Nuori yrittäjä -tapahtumassa kolme yrittäjän uralle uskaltautunutta kertoi
kokemuksistaan. Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskellut Kaisa Tarkkanen
ryhtyi yrittäjäksi yhdessä opiskelutovereidensa kanssa. Markkinointiosuuskunta
MyMedia syntyi 20 opiskelijan oppimispaikaksi.
- Alussa meillä oli erilaisia ajatuksia siitä, millaista firman toiminta
olisi. Nyt idea on kehittynyt, ja olemme saaneet jalansijan Tampereen
mainostoimistomaailmassa, Tarkkanen kertoo.
Kaisa Tarkkasen kokemusten perusteella ura yrittäjänä edellyttää rohkeutta
ja päättäväisyyttä.
- Nuorilta löytyy näitä ominaisuuksia. Tehkää oma tulevaisuutenne, Tarkkanen
kannustaa.
Opinnot loppuun yritystoiminnasta huolimatta
Tekniikan ylioppilas Juha Miettinen on Labyrintti Media Oy:n toimitusjohtaja.
Vuonna 2001 perustettu yritys tarjoaa räätälöityjä mobiilipalveluja ruokalistoista
deittimahdollisuuksiin. Työntekijöitä firmalla on 4-6. Miettisen mukaan
korkeakoulun tuki on yrityksen perustamisessa ollut kullanarvoista.
- Saamme käyttää korkeakoulun tilaa ja koneita.
Käytännön asioihin kuten yrityksen verotuksen hoitamiseen on mahdollista
saada apua. Lisäksi korkeakoulun kautta luodut kontaktit ovat tärkeitä.
Miettisen omat opinnot ovat vielä kesken. Yrityksen toimitusjohtajana
toimiminen ei nopeuta valmistumista, mutta se ei Miettistä haittaa.
- Ennen omaa yritystä opiskeluaikaa verottivat järjestötoiminta ja palkkatyö,
joten muutos ei ole
ollut kovin suuri. Ajankäytön hallintaa tämä tietysti vaatii.
Yrittäjänkin täytyy joskus levätä
Tuula Savolaisella oli tuttu ja turvallinen työ julkisella sektorilla
ja pitkät kesälomat. Siitä huolimatta hän hyppäsi tuntemattomaan ja ryhtyi
palvelukotiyrittäjäksi.
- Joka toinen päivä tämä tuntuu hullun hommalta ja joka toinen päivä mukavalta,
Savolainen naurahtaa.
Yrityksen alkuvaihe oli rankka: lupien hankkiminen oli monimutkainen prosessi,
palvelukodiksi kaavaillun rakennuksen remontti tehtiin velkarahalla ja
samaan aikaan aloitettiin jo markkinointiakin. Nykyään Tuula Savolainen
johtaa 18 asiakaspaikan Mäntän palvelukotia sekä 6-paikkaista palvelukotia
Vilppulassa. Alkuvaikeuksista on selvitty.
Savolaisen mielestä sosiaali- ja terveydenhoitoalan yrittämisessä käytännön
työn osaaminen ja kokemus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Lisäksi tarvitaan
itsetuntemusta.
- Yrittäjän pitää olla ahkera ja arvostaa työntekoa. Pitää kuitenkin miettiä,
mitä muuta elämältä haluaa. Savolaisen mukaan yrittäjällä oman levon tärkeys
korostuu.
- Kahdeksan tuntia työtä päivässä pitää riittää, muuten ei jaksa.
Verkostojen luominen on tärkeää
Mirka Weimer ja Nina Hyrkäs olivat kiinnostuneita osuuskunnan
perustamisesta.
- Kuulumme monikulttuuriseen teatteriryhmään nimeltä Guguli. Keikkatöiden
tekeminen olisi helpompaa jonkun toiminimen tai osuuskunnan kautta, Hyrkäs
kertoo.
Kun teatterin ja draaman tutkimuksen opinnot on saatu päätökseen, Hyrkäs
pitää hyvin mahdollisena siirtymistä yrittäjäksi.
- Aluksi olisi hyvä, että olisi joku vakituinen työ rinnalla.
Ajan kanssa uskaltaisin varmaan ryhtyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi.
Englannin kielen kääntämisen opiskelija Timo Haanpää
on jo ottanut ensiaskeleensa yrittäjänä, mutta tuli silti kuuntelemaan,
mitä tapahtumassa puhutaan.
- Minulla on ollut oma firma kaksi vuotta, ja sitä ennen työskentelin
freelancerina kaksi vuotta.
Haanpään työkokemus on varsin laaja: kääntämistä, dokumentointia, kirjoittamista,
taittamista, käännösprosessin optimointia… Nyt ajatuksena on
perustaa kieliteknologia-alan yritys.
- Olen tullut siihen tulokseen, että yksin yrittämällä ei Suomessa pärjää.
Nyt tarkoitus olisi yhdistää humanistista ja teknistä osaamista ja perustaa
yhteisyritys. Haanpään mukaan tilaisuuden parasta antia oli lisätieto
Hermia Yrityskehitys Oy:n ja MediaClub Incubatorin toiminnasta.
- Verkostoituminen kotoa käsin ei oikein onnistu. Täällä siihen oli mahdollisuus.
Aiheeseen liittyviä linkkejä:
http://www.ensimetri.fi/
* Uusyrityskeskus Ensimetri yrittää auttaa eteenpäin kaikkia yksityisiä
ihmisiä, joilla on yritysidea.
http://www.osuustoimintakeskus.net/
* Osuustoimintakeskus tarjoaa tietoa osuuskunnan perustamisesta.
http://www.professia.fi
* Professia on tietointensiivisen osaamisen kaupallistamiseen erikoistunut
konsultointi- ja kehitysyhtiö.
http://www.hermiayrityskehitys.fi/
* Hermia Yrityskehitys on erikoistunut teknologiayrittäjien auttamiseen.
| 
