työnhakijalle: tietopalvelu: tapahtumaraportit: Ura museo- ja arkistoalalla 16.3.2005

Arkisto- ja museoalalla tarvitaan myös ihmissuhdetaitoja

Arkistoalalla työskentelee Suomessa noin 500 akateemisesti koulutettua työntekijää. Arkistointitehtävissä työtä tehdään paitsi arkistojen, myös ihmisten parissa.

– Tässä työssä on ollut yllättävää, että teen paljon töitä ihmisten kanssa. Ihmissuhdetaidot ovat siis tärkeitä. Työssäni tarvitsen rohkeutta, että saan tuotua omia näkökulmia esille esimerkiksi erilaisissa palavereissa, Tampereen kaupungin asianhallintasuunnittelija Outi Kirmo sanoo.

Kirmo työskentelee Tampereen kaupungilla vakinaisessa työsuhteessa. Eeva Koivisto taas työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa Yleisradion informaatikkona.

– Työtehtäviini kuuluu televisio-ohjelmien arkistointi. Yleisradiolla on yhteensä yli 350 000 nauhaa. Ohjelmista tehdään sisältöilmoitukset ja asiasanoitukset ohjelmien myöhempää käyttöä varten. Kuvaussihteerit liittävät nauhan mukaan tiedon, mitä nauhalla on ja me informaatikot asiasanoitamme tiedon, Koivisto kertoo työstään.

– Jotta nauhat löytyisivät myöhemmin helposti, on tärkeää, että asiasanat ovat mahdollisimman osuvia ja kuvaavat nauhan sisältöä, Koivisto lisää.

Mitä opintoja arkistoalalle?

Tampereen kaupungilla työskentelevä Kirmo on opiskellut Tampereen yliopistossa pääaineena historiaa ja sivuaineina talous- ja sosiaalihistoriaa sekä informaatiotutkimusta.

– Työn tekemisen kautta olen saanut näkemystä siitä, mitä voisi ehkä enemmän opiskella. Historian ja Informaatiotieteiden opintojen lisäksi suosittelen esimerkiksi hallintotieteitä. Hallintotieteitä opiskellut tietää päätöksenteon eri vaiheista, mikä on tärkeää kunnallisessa asiakirjahallinnossa. Minulla itselläni on ollut myös mahdollisuus jatkokouluttautua Arkistolaitoksen järjestämillä kursseilla, Outi Kirmo toteaa.

Eeva Koivisto puolestaan on opiskellut pääaineenaan informaatiotutkimusta.

– Sivuaineet ovat mielestäni merkittäviä informaatiotutkimuksen pääaineopiskelijoille. Ne määräävät pitkälti sen, miten työelämässä sijoittuu. Itse olen opiskellut tietojenkäsittelyoppia, hallintotieteitä ja tiedotusoppia, Koivisto sanoo.

Asianhallintasuunnittelijan työssään Kirmo katsoo tarvitsevansa tiedonhankintataitoja, pitkäjänteisyyttä ja itsenäistä työskentelyotetta sekä kykyä hallita kokonaisuuksia.

– Tiedonhankintataitojen ja kokonaisuuksien hallinnan lisäksi tietotekniikan tuntemus on alallani tärkeää. Arkistointialalla on mielestäni tulevaisuudessa yhä enemmän tarvetta sähköisen asiakirjahallinnon osaajille, Kirmo sanoo.

Museoala tarvitsee akateemisia

Ensi vuonna astuu voimaan uusi museolaki, jonka mukaan museossa tulee työskennellä vähintään kaksi korkeakoulutettua.

– Tämän vuoksi museoalalle avautuu monia uusia paikkoja ja koulutetun henkilöstön tarve kasvaa, Mobilian museonjohtajana toimiva Kimmo Levä toteaa.

Levä itse on Tampereen yliopistosta valmistunut filosofian maisteri. Levä on opiskellut muun muassa historiaa, kasvatustieteitä ja valtio-oppia.

– Oivallinen koulutus museoalalle on myös kirjanpitäjän koulutus, Levä sanoo.

Myös Sara Hildénin taidemuseossa museosihteerinä työskentelevä Anne Kauramäki on akateemisesti koulutettu. Pääaineena Kauramäki on opiskellut kirjallisuustiedettä ja sivuaineena taidehistoriaa.

– Kun aloitin museourani museo-oppaana, taidehistorian opintoja painotettiin erityisen paljon. Työssäni Sara Hildénin museosihteerinä tarvitsen lisäksi tiedottajan ammattitaitoa. Sen taidon opin työni kautta, Kauramäki kertoo.

Asenne ratkaisee

Työpaikan saaminen ei kuitenkaan ole vain koulutuksesta kiinni. Mobilian museonjohtajana toimivan Levän mielestä työnhakijan asenne ratkaisee enemmän kuin koulutus.

– Keskeiset asiat työnhaussa ovat tietenkin koulutus ja työkokemus, mutta ennen kaikkea asenne. Asenteella on viime kädessä enemmän merkitystä kuin koulutuksella, Levä sanoo.

Levän mukaan on myös tärkeää, että uskaltaa hakea myös vaativampiin tehtäviin.

– On hyvä uskaltaa hakea myös koulutustaan ja työtaustaansa vaativampiin tehtäviin. Tässäkin asiassa asenne siis ratkaisee paljon, Levä sanoo.

Työ opitaan tekemällä

Kuten monille muillekin aloille, myös museoalalle on helpompi päästä esimerkiksi harjoittelun tai kesätyöpaikan kautta.

– Ennen museosihteerin työtäni ehdin toimia museo-oppaana kolmisen vuotta, Sara Hildénin taidemuseossa työskentelevä Kauramäki kertoo.

Yleisradiossa työskentelevä Eeva Koivisto korostaa, että työ opitaan itse töissä, ei pelkästään koulun penkillä istumalla.

– Työelämä opettaa varsinaiseen työelämään. Tärkeää työssäni onkin mielestäni paitsi rutiinin kestävyys ja huolellisuus, myös uuden oppimisen halu, Koivisto sanoo.

Ura- ja rekrytointipalvelujen järjestämään tapahtumaan osallistui myös etnomusikologian opiskelija Sanna Mylläri.

– Tulin tapahtumana saamaan vinkkejä ja tietoa museoalalla työskentelemisestä. Opiskelen pääaineenani etnomusikologiaa ja haluaisin museoalalle töihin. Olen kiinnostunut suomalaisesta ja etenkin historiallisesta kansanmusiikista.

– Tapahtuma täytti melko hyvin odotukseni. Sain hyvin tietoa museo- ja arkistoalan töistä. On lohduttavaa tietää, että varsinaisen työn oppii tekemällä eikä täällä yliopistossa, Mylläri toteaa.

Eeva Koiviston mielestä oppimisen halu on arkistointialalla tärkeää.

.

Mobilian museonjohtaja Kimmo Levä arvostaa työnhakijassa asennetta.

Kauramäki opasti kolme vuotta museoissa ennen museosihteerin työtään.

Etnomusikologian opiskelija Sanna Mylläri tähyää museoalalle.

Teksti ja kuvat: Anna Syrjänen