työnhakijalle: tietopalvelu: tapahtumaraportit: Nuori yrittäjä 2006 -tapahtuma 8.3.2006

Nuorta yrittäjää tuetaan kilvan

Yrityksen perustamisen ei tarvitse olla yksinäistä puurtamista ilman apua. Nuori yrittäjä 2006 -tapahtuma keräsi Tampere-talon Rondo-saliin kiinnostuneita opiskelijoita, jotka hakivat yrittäjiltä ja yrityskehitysasiantuntijoilta neuvoja yrittämiseen

Aluksi nuoret tamperelaiset yrittäjät kertoivat kokemuksistaan. Kaikissa puheenvuoroissa korostui tiimin ja me-hengen merkitys.

Kokemuksia yrityksen perustamisesta

Tanja Tossavainen ja Reetta Keränen edustivat Persoonaa, markkinointiviestintään keskittyvää osuuskuntaa, joka perustettiin ammattikorkeakouluopiskelijoiden kesken. Tossavainen ja Keränen peräänkuuluttavat jokaisen yrityksen jäsenen sitoutumista yrityskuvan vaalimiseen.

- Vaikka mokaa kulisseissa, on ajateltava 'meitä', omaa työyhteisöä. Maineenhallinta on tärkeää, Keränen kertoo.

- Asiat etenevät pikkuhiljaa, ja kannattaa katsoa tulevaisuuteen optimistisin kiikarein. Hommat pitää hoitaa loppuun asti, sillä muuten tulosta ei tule. Joka tapauksessa lomat pitää ottaa lomina, sillä yrittäjälläkin pitää olla vapaa-aikaa, Tossavainen muistuttaa.

Puoli vuotta vanhan Granite Partners -osakeyhtiön perustaja Teppo Kattilakoski tähdentää, että yrittäjäksi ryhtyminen ei vaadi suurta innovaatiota vaan markkinoiden tarve ja tekemisen laatu ratkaisevat. Kaveriporukan yritys sai alkunsa Tampereen teknisen yliopiston kurssilta. Granite tuottaa tietoturvakoulutusta yhteisöille ja yrityksille.

- Tuotteen myynti saattaa kyllä ottaa oman aikansa, mutta yrittäjänä ei kannata ihan pienistä lannistua, Kattilakoski lisää.

Tuija Annala esitteli nuorta tekstiilialan yritystä Scaffdex Oy:tä. Hänen lähtökohtansa olivat kuitenkin erilaiset kuin opiskelijoina yrityksen perustaneilla kollegoillaan.

- Koska lapset eivät ole enää pieniä, omakotitalo on rakennettu ja miehellä on virka, niin minulla on hyvä tilaisuus kokeilla siipiäni yrittäjänä. Yrityksellämme on myös voimakas visio siitä, mihin ala tulee kehittymään.

Osakeyhtiönsä alkupääoman keräämiseksi Teppo Kattilakoski ja kumppanit nostivat säästöt sekä opintolainat pankista ja jopa kanittivat tavaroita.

Apua ajoissa

Paneelikeskustelussa esittäytyivät tamperelaiset yritysten kehittämiseen erikoistuneet organisaatiot.

Paneeliin osallistuivat Niina Immonen (Tampereen seudun Osuustoimintakeskus), Reijo Itkonen (Finn-Medi Tutkimus Oy), Kimmo Rouhiainen (Hermia Yrityskehitys Oy), Juha Tanner (Professia Oy) ja Erkki Uitti (Ensimetri).

Kuin yhdestä suusta panelistit kannustivat yrittäjiksi aikovia juttusilleen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, vaikka keskeneräisenkin idean kanssa. Panelistien mukaan sekä suunnitteilla oleville että jo olemassa oleville yrityksille löytyy palveluja rahoitusneuvonnasta toimitiloihin ja yrityshautomoihin.

Kuuntelijoille paljastettiin yleisimmät yrittäjyyteen liitetyt harhaluulot. Panelistien mielestä yleisin harhakäsitys liittyy tuotteen myymisen ja asiakkaiden saannin helppouteen.

- Usein ajatellaan, että tuote myy itsensä tai että kyllä se netistä löydetään. Omaa ideaa saatetaan pitää niin ainutlaatuisena, että kilpailua ei uskota syntyvän, Tanner sanoo.

- Yrittäjyydessä tarvitaan suunnitelmallisuutta. Joskus yrittäjiltä voi alkuinnostuksen jälkeen unohtua, että kova työ alkaa vasta, kun tuote pitää saada kaupaksi, Immonen lisää.

Rouhiainen siirtää keskustelun tuotteesta ihmisiin.

- Harhakäsitys voi olla se, että ihmisiä on helppo käsitellä. Sekä asiakassuhteisiin että henkilöstöasioihin on kiinnitettävä huomiota.

- Pienellä porukalla ei ole pakko pärjätä väkisin. Yrityksen kasvaessa myös työtaakka kasvaa eikä yrityksen osaamisestakaan voi tinkiä, Itkonen jatkaa.

- Yrittäjyyteen kuuluu paljon muutakin kuin ainoastaan yrityksen perustaminen. Yrittäjyys on elämänasenne ja lähtökohta missä tahansa työssä, Uitti korostaa.

Panelistit Immonen (vas.), Itkonen, Rouhiainen, Tanner ja Uitti rohkaisivat nuoria yrittäjiä käyttämään yrityskehitysyhteisöjä hyväkseen yrityksen perustamisessa.

Järkeä ja uskallusta

Yrityskehityksen asiantuntijat listaavat aloittelevan yrittäjän suurimpia uhkia. Varsinkin rahojen kanssa täytyy pitää pää kylmänä.

- Kasvavan yrityksen ongelmaksi voi muodostua yritykseen sijoitettu ulkopuolinen raha, josta saatu pääoma kulutetaan saman tien esimerkiksi tuotekehittelyyn. Äkkiä voi käydä niin, että rahat ovatkin lopussa ja seuraa kituuttamisvaihe. Osakeyhtiön on kuitenkin tarkoitus tuottaa voittoa, Rouhiainen kuvailee.

- Kulujen karkaaminen käsistä sekä aikataulujen pettäminen aiheuttavat useimmiten ongelmia, Itkonen lisää.

- Yhteisyrittäminen esimerkiksi osuuskuntatoiminnassa on haastavaa. Osuuskunnan jäsenillä voi olla erilaisia sitoutumisen tasoja ja homma voi siksi levitä käsiin. Myös henkilökemioista ja yhteistyön toimimisesta on pidettävä huolta, Immonen sanoo.

Yrittäjyyteen pitäisi löytyä myös rohkeutta.

- Viime hetken uskalluksen puute voi vaivata uusia yrittäjiä. Vaikka kurssit on käyty ja tukitoimet käytetty, silti yrittäjä voi miettiä, olisiko palkkatyö sittenkin helpompaa, Uitti pohtii.

- Iso osa ongelmista syntyy, jos asiakkaisiin ei oteta rohkeasti kontaktia, Tanner jatkaa.

Panelistien mielestä erityisesti sosiaali- ja terveysalan hyvinvointipalveluille sekä teknisten palvelujen markkinoilla voisi olla tilaa opiskelijayrittäjälle. He ennustavat yritysten ja julkisyhteisöjen ulkoistavan palvelujaan, jolloin yrittäjiä ja heidän tuotteitaan tarvitaan lisää.

- Myös kulttuuriala elättää yhä enemmän ja enemmän yrittäjiä, Immonen lisää.

Ääniyrittäjät

Lassi Rantanen ja Arto Kumanto ovat tulevia Immosen mainitsemia kulttuurialan yrittäjiä. He opiskelevat Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa digitaalisen äänen ja kaupallisen musiikin linjalla Virroilla. Nuori yrittäjä -tapahtuma kiinnosti heitä, koska he haluavat työllistää itse itsensä opiskelujen päätyttyä. Kumanto kertoo, että firman tuleva työtila on jo varattu keväällä 2007 valmistuvasta kulttuurikeskus Rock-Leipomosta.

- Unelma omasta yrityksestä on muhinut jo pitkään. Idea on tuottaa ja tehdä biisejä sekä ylläpitää pienimuotoista studiotoimintaa. Lisäksi tekisimme äänisuunnittelua esimerkiksi lyhytelokuviin, Rantanen kuvailee.

Yritysideaan kuuluu myös hyödyntää yrityskehitysorganisaatioiden palveluja rahoituksen ja toimitilojen järjestämisessä.

- Ensimetrin väki neuvoi meidät alkuun ja nyt teemme yhteistyötä Professian kanssa. Toivomme, että pääsisimme Professian yrityshautomoon. Yhteistyö jonkun toisen kehittyvän yrityksen kanssa olisi myös kova juttu, Rantanen jatkaa.

Rantanen ja Kumanto ovat valinneet yritysmuodoksi avoimen yhtiön, jota pidetään kaikkein yksinkertaisimpana yritysmuotona.

- Ay on meille sopivin vaihtoehto. Osuuskunnat vaikuttavat harrastajapohjaisilta. Sitä paitsi jos yrityksissä on paljon väkeä, yksittäinen panostus voi jäädä vähäiseksi, Kumanto pohtii.

- Avoimessa yhtiössä vastaamme yhdessä kaikesta omilla varoillamme, joten haluamme tehdä kaiken tosissamme, Rantanen täydentää.

Lassi Rantanen ja Arto Kumanto työllistävät valmistumisen jälkeen itse itsensä yrittäjinä. Tulevan musiikki- ja äänisuunnittelutuotantoon keskittyvä yrityksen nimi on vielä salaisuus.

Teksti ja kuvat: Ninni Sandelius