työnhakijalle: tietopalvelu: tapahtumaraportit: Ura projektin pyörteessä 1.11.2006

Vapautta ja luovuutta projektin kehyksissä

Ura projektin pyöteissä-tapahtumassa kuultiin, millaista projektitoimintaa uransa eri vaiheissa olevat ihmiset tekivät. Kuten Jukka Mäkinen alustuksessaan totesi, on nykyään hyväksyttävä jo tosiasiana, että projektityöskentely kolkuttelee lähes jokaisen ovella uran jossakin vaiheessa.

Matkalla ideasta projektiksi

Hypermedialaboratorion Marika Pehkonen esittelee opiskelijoille, kuinka oman pään päälle syttynyt idealamppu jalostetaan projektiksi. Tärkeitä tahoja ovat esim. tutkijatiimi ja rahoittajat, joiden kiinnostus on herätettävä. Esitutkimus on ensiarvoisen tärkeää, sillä nimenomaan projektisuunnitelmalla hanke myydään.

Projektisuunnitelmassa selvitetään, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia projektin tuloksilla on ja mikä on projektin tutkimuksellinen merkitys..

- Joskus tuntuu siltä, että rahoittaja odottaa, ettätulokset voidaan esittää jo ennen kuin projekti on edes käynnistynyt. Se ei tietenkään ole mahdollista, Pehkonen nauraa.

Pilvilinnojen on kohdattava konkretia

Sekä Pehkonen että Nuorten välivuosi- projektipäällikkö Sari Oksanen kiinnittävät huomiota projektisuunnitelmien uskottavuuteen. Hankerahoituksen saaminen saattaa houkutella sisällyttämään hakemuksiin lukuisia tavoitteita. Tutkimus- ja kehityshankkeiden kohdalla rahoittaja arvioi, voidaanko tavoitteet hankkeen resursseilla toteuttaa. Epärealististen tavoitteiden kirjoittaminen ei ole järkevä strategia myöskään hankkeen toteuttamisen kannalta.

- Työhakemusta projektityöhön tehdessä on hyvä tsekata sekä määrälliset että laadulliset tavoitteet. Talousopinnot eivät ole yhtään pahaksi, kun pitäisi tutkia riittävätkö nämä rahat todellakin asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, Oksanen pohtii.

Kuntoutumistyön kehittämisprojektissa työskentelevä Kari Korhonen on huomannut, millaista on työskennellä ristiriitaisten odotusten paineessa. Suomen kuurosokeiden yhdistyksen työntekijänä Korhonen liikkuu kolmannen sektorin alueella, jossa pohditaan jatkuvasti palvelutuotannon ja järjestötoiminnan suhdetta.

- Lait säätelevät toimintaamme palveluntarjoajana, mutta samalla koetamme myös toteuttaa järjestön visiota. Haastetta on ollut myös nivoa projektia osaksi muuta toimintaa.

Potkaise projekti liikkeelle

Kun OpusCapitan Jouni Kirjola selittää innoissaan projektin tarvitsevan kunnon ”kick-offin” eli lähtölaukauksen, tulee tunne, että tämä mies saa varmasti aikaiseksi. Kirjola korostaakin projektin selkeän etenemisen tärkeyttä.

- Jos projektit eivät ala eivätkä etene, ne eivät myöskään koskaan lopu. En tarkkaan edes tiedä, kuinka monessa projektissa olen tällä hetkellä mukana, ehkä viidessä. Niiden on joskus loputtava, jotta uudet voivat alkaa.

Projektin loppuessa ryhmä tarkastelee , kuinka projektissa onnistuttiin. Taaksepäin katsoessa huomaa, mitä projektin aikana opittiin, ja mitä voidaan tehdä toisin seuraavalla kerralla.

Tiedonkulku auttaa onnistumaan

Kirjola muistuttaa, että sisäinen tiedonvälitys ja oma vastuu korostuvat projektityöskentelyssä. Jokaisella projektin jäsenellä on oltava olennaiset tiedot siitä, mitä on päätetty, ja mitä seuraavaksi tehdään. OpusCapitan projekteissa on käytäntönä pitää kirjaa omista työtunneista.

- Jos menen kysymään keltä tahansa, että kuinka projekti luistaa, on vastaus varmasti, että luistaahan se. Mutta jos saamassani tuntilistassa lukee, että viimeisen kahden kuukauden aikana on tehty kaksi tuntia töitä projektin kanssa, niin se herättää kyllä ajattelemaan.

Sisäinen tiedonkulku edesauttaa myös ongelmien ratkaisua varhaisessa vaiheessa. Näin pääse syntymään tilannetta, jossa projekti huomataan keskeneräisenä epäonnistuneeksi ja lopetetaan..

Projektityö tulevaisuuden suunnitelmissa

Yhteiskuntatieteitä opiskeleva Virpi Viljamaa lähetti jokin aika sitten hakemuksen yliopiston sisällä alkavaan projektiin. Paluupostin kieltävä vastaus herätti pohtimaan, mitä projektityöntekijältä oikein haetaan.

Useimmat puhujista mainitsivat projektityöskentelyn parhaiksi puoliksi vapauden käyttää omaa luovuuttaan ja jatkuvan itsensä kehittämisen. Myös Viljamaa arvioi näiden asioihin vetävän häntä projektityöskentelyyn.

- Luulen, että toimisin ideoijana ja projektin eteenpäin viejänä. Minulle on myös helppoa hahmottaa kokonaisuuksia. Projektipäälliköksi en vielä hakisi, mutta ehkä projektisihteeriksi, Viljamaa pohtii mahdollisuuksiaan.

Teksti: Veera Visapää