työnhakijalle: tietopalvelu: tapahtumaraportit: Elämää ja uraa sosiaalialalla 21.3.2007

Elämää ja uraa sosiaalialalla

Sosiaalialan monialaiseen ja merkitykselliseen työhön pääsi tutustumaan uraseminaarissa Linnassa, jossa osallistujat sekä kuulivat luennoitsijoita että osallistuivat workshop-tilaisuuksiin. Tapahtuman järjestivät Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut, Pikassos Oy ja SOS ry.

Vastavalmistuneella on aina epävarmuutta siitä, mistä alan ensimmäinen työpaikka voisi löytyä ja kuinka kova kilpailu paikosta on. Lempäälän kunnan sosiaalityön johtaja Mari Ahlströmin mukaan pätevä ja sopiva kyllä löytää töitä.

Työnhakijan sopivuutta arvioitaessa tarkastellaan hänen työkokemuksensa monipuolisuutta ja henkilökohtaisia ominaisuuksia. Lisäksi työnantaja pohtii, millaisen lisän hakija toisi lähityöyhteisöönsä. Olennaisinta on kuitenkin motivaatio.

•  Hakijan pitää olla kiinnostunut ja omata luontaista uteliaisuutta, niin että haluaa kurkistaa, että mitäs tässä nyt oli takana, Ahlström kuvailee.

Ahlström korostaa, että sosiaalialan perustyön hallinta on avainasemassa urakehityksessä. Ahlströmin mukaan esimerkiksi projektityöstä saa huomattavasti enemmän irti, jos on tehnyt sosiaalialan perustöitä. Ahlström ehdottaakin, että sosiaalialan tutkintoon sisällytettäisiin pakollinen perustyöjakso, joka pitäisi olla suoritettuna, ennen kuin opiskelija saa paperinsa ulos.

Ahlström korostaa harjoitteluyhteistyön tärkeyttä ja kertoo, että harjoittelijat ovat lähes poikkeuksetta työllistyneet harjoittelujakson jälkeen esimerkiksi kesän ajaksi. Harjoittelusta ei ole iloa vain harjoittelijalle, vaan myös työnantajalle.

•  Harjoittelijat ovat arjessa innostuneita ja idealistisia, joten vanhatkin työntekijät saavat uutta intoa työhönsä, Ahlström kiittelee.

Lakipykälistä käytännöksi

Laman aika 1990-luvulla jätti jälkensä myös sosiaalityöhön: uusia asiakasryhmiä olivat esimerkiksi yrittäjät, takausvelalliset ja kahden asunnon loukkuun jääneet ihmiset. Tampereen kaupungin sosiaalityöntekijä Tapio Kangas muistelee, että aika oli haastavaa ja toi myös riittämättömyyden tunteita.

Nykyään työn vastuualueet ovat eriytyneet ja sosiaalityön asiantuntijarooli korostuu.

•  Tällä hetkellä todella tuntuu, että osaa ja pärjää työssään. Kun tehtäväkenttä ei ole liian laaja, on työntekijällä paljon varmempi olo osaamisestaan, Kangas korostaa.

Kankaan mukaan häntä vetää sosiaalityöhön paitsi ihmisten auttaminen myös se, että sosiaalityössä pääsee soveltamaan eduskunnan asettamia lakeja käytäntöön. Asiakaspalvelua voisi Kankaan mielestä tehostaa vielä tiiviimmällä yhteistyöllä eri tahojen kesken. Kun asiakas on yhtä aikaa tekemisissä usean eri tahon kanssa, on keskinäinen kommunikaatio tärkeää.

Moninäkökulmaisuus auttaa asiakkaan palvelua

Tampereen seudun työvoiman palvelukeskus TYP tukee ja edistää niiden ihmisten työllistymistä, joiden työttömyys on pitkittynyt tai vaarassa pitkittyä. Asiakkaita TYP:een ohjataan sosiaalitoimiston tai työvoimatoimiston kautta. Palvelukeskuksessa eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä pyritään työnhakijat pitämään aktiivisina ja työkykyisinä.

TYP:llä työskentelevä urasuunnittelija Heljä Karppinen ei aikoinaan hankkinut sosiaalityöntekijän muodollista pätevyyttä, mutta työpaikka työvoimahallinnossa syntyi harjoittelun kautta. Karppisen mielestä yliopistolta on joka tapauksessa lähdettävä nöyrin mielin, sillä oppiminen jatkuu työelämässä kaiken aikaa.

Karppinen kertoo, että urasuunnittelun vahvuus on työn moniammatillisuudessa.

•  Asiakkaan auttamista katsotaan monista eri näkökulmista, joiden pohjalta muodostetaan käsitys asiakkaan palvelutarpeesta, Karppinen kuvailee prosessia.

Kilpailu käy myös työntekijöistä

Mervi Janhunen aloitti kaksi vuotta sitten sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen yleissuunnittelijana, ja on hyvä esimerkki siitä, kuinka sosiaalityöntekijän pätevyydellä pääsee monipuolisiin työtehtäviin. Urapolkujen vaihtelevuus on Janhusen mielestä vain yksi sosiaalialan hyvistä puolista.

•  Julkisuudessa puhutaan hirveästi sosiaalityön raskaudesta eikä muisteta, mitä kaikkea positiivista ja myönteistä siihen kuuluu, Janhunen kertoo omista kokemuksistaan sosiaalialalla.

Kilpailu työpaikoista käy työnhakijoiden mielissä monesti niin kiivaana, että unohdetaan myös työnantajien kilpailevan hyvistä työntekijöistä. Janhusen mielestä työyhteisön kannattaisi kilpailuvalttina panostaa enemmän uuden työntekijän vastaanottoon. Sisääntulon prosessit ja työhön perehdyttäminen voivat hyvin valmisteltuina olla houkutteleva lisä työtarjoukseen.

teksti: Veera Visapää