työnhakijalle: tietopalvelu: tapahtumaraportit: Ura vapaan sivistystyön asiantuntijatehtävissä 6.4.2005

Vapaa sivistystyö tarjoaa varteenotettavia uravaihtoehtoja

Ensimmäistä kertaa yliopistolla järjestetty vapaan sivistystyön uratapahtuma keräsi aikuiskasvatuksesta ja vapaasta sivistystyöstä kiinnostuneita opiskelijoita kuuntelemaan asiantuntijoiden esitelmiä ja uratarinoita. Opistoista tapahtumassa olivat edustettuina Tampereen kesäyliopisto, Tampereen työväenopisto sekä Oriveden opisto.

– Suomalaisella aikuisväestöllä on huikea tahto opiskella omalla ajalla ja rahalla. Aikuisopiskelijat ovat usein hyvin motivoituneita, sillä koulutukseen hakeutuminen on vapaaehtoista. Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön pääsihteeri Eeva-Inkeri Sirelius sanoo.

Tutkintoja oppilaitoksissa ei yleensä suoriteta vaan kursseja valitaan vapaasti oman mielenkiinnon mukaan.

Aikuiskasvatusta kannattaa kokeilla, vaikka aikuisten opettamiseen ei aluksi tuntisikaan vetoa.

– Päivisin lapsia ja nuoria opettavat ovat erilaisia kuin ne, jotka toimivat aikuisten parissa. Opettajaksi aikovien kannattaa kokeilla myös aikuiskasvatusta, Sirelius kehottaa.

Oma aktiivisuus on opetustöiden löytymisen kannalta tärkeää. Paras tapa on ottaa yhteyttä suoraan oppilaitoksiin ja tehdä valmiita kurssiehdotelmia.

Sirelius painottaa omaa aktiivisuutta työnhaussa. Suorat yhteydenotot oppilaitoksiin kannattavat. Samalla on hyvä kertoa aineista ja kursseista, joita olisi halukas opettamaan

Akateemisen maailman marginaalissa

– Vapaan sivistystyön tehtävissä kesäyliopistossa on parasta se, että saa toimia akateemisen maailman marginaalissa. Meillä kesäyliopistossa ei ole tutkimustyön paineita. Kuitenkin on mahdollisuus seurata ja tehdä kaikkia akateemisen maailman asioita. Paikkamme akateemisen maailman reunalla on aivan mahtava, Tampereen kesäyliopiston rehtori Ritva Ojalehto kehaisee.

Tampereen kesäyliopistossa kehitetään avoimen yliopiston koulutusta. Tavoitteena on järjestää koulutusta koko Pirkanmaan alueella, ei pelkästään Tampereella.

– Tampereen kesäyliopiston Pro Pirkanmaa -hankkeen tarkoituksena on nostaa Pirkanmaan maakunnan osaamista. Pro Pirkanmaan ajatuksena on myös levittää koulutusta maakuntiin. Tämän vuoksi verkosto- ja yhteistyötoiminta on tärkeää, Ojalehto kertoo.

Vapaassa sivistystyössä toimitaan erilaisten ihmisten parissa ja erilaisissa työympäristöissä.

– Hyvät vuorovaikutustaidot ovat tällä alalla merkittävät. Ketään ei saa katsoa ylhäältä päin, sillä on tärkeää kunnioittaa kaikkia opiskelijoita, Ojalehto huomauttaa.

Monipuolisista sivuainevalinnoista hyötyä

Petri Lätti työskentelee kesäyliopistossa koulutussuunnittelijana. Lätti valmistui muutama vuosi sitten Tampereen yliopistosta pääaineenaan kunnallistalous. Valmistumisen jälkeen Lätti pääsi projektisuunnittelijaksi Suomen kesäyliopistot ry:lle. Nyt Lätti on toiminut kesäyliopistossa koulutussuunnittelijana parin vuoden ajan.

– Työtehtäviini kuuluvat avoimen yliopisto-opetuksen suunnittelu- ja koordinointitehtävät sekä ammatillisen täydennyskoulutuksen järjestäminen.

Työssäni tarvitsen priorisointitaitoja ja paineensietokykyä, sillä usein tuntuu olevan liiankin monta rautaa tulessa, Lätti kertoo.

Lätti kuvailee työtään haastavaksi ja monipuoliseksi.

– Koulutuksia, käytäntöjä ja yhteistyökumppaneita on paljon, mikä tekee työstäni haastavan ja mielenkiintoisen. Opetuksen suunnittelussa monipuolisista sivuainevalinnoista ja mahdollisimman monen koulutusalan tuntemuksesta on hyötyä, Lätti selittää.

Kielet suosittuja Tampereen työväenopistossa

Tampereen työväenopisto järjestää vuosittain noin tuhat kurssia, joista lähes kolmesataa on eri kielten kursseja. Opetettavia kieliä on kaksikymmentä.

– Tekemämme työ aikuiskasvatuksen parissa on erittäin arvokasta. Esimerkiksi suomalaisten kielitaito on pitkälti vapaan sivistystyön kehittämää, Tampereen työväenopiston apulaisrehtori Taina Törmä sanoo.

Törmä kuvailee työtään työväenopistossa itsenäiseksi ja luovaksi, mutta ennen kaikkea mielekkääksi.

– Vapaaehtoisesti oppilaitoksiin hakeutuvat opiskelijat arvostavat opettajien työtä, mikä tekee työstämme mielekkään, Törmä kertoo.

Timo Jokinen toimii työväenopistossa suunnittelijana. Jokinen opiskeli aluksi datanomiksi, jonka jälkeen opinnot jatkuivat Tampereen yliopistossa kansanperinteen oppiaineen parissa. Jokisen työtehtävät työväenopistolla ovat hyvinkin vaihtelevia.

– Olen saanut vaikuttaa aika paljon omaan tehtäväkenttääni, koska olen ensimmäinen tällä nimikkeellä toimiva työntekijä Tampereen työväenopistossa. Työtehtävien monipuolisuus on myös hyvä asia, mutta toisaalta tämän takia tulee myös ruuhkahuippuja, Jokinen summaa työnsä plussia ja miinuksia.

Työtehtävien monipuolisuudesta kertoo se, että Jokisen tehtävät vaihtelevat kurssien koordinointi ja -suunnittelutyöstä atk-tukitehtäviin ja videopajan hoitoon.

– Tällä hetkellä meneillään on myös radiokampanja eli työväenopistolle tehdään kerran viikossa yksi radiomainos, Jokinen sanoo.

Tampereen työväenopiston apulaisrehtori Taina Törmä sanoo aikuiskasvatustyön olevan tärkeää ja mielekästä. Esimerkiksi suomalaisten kielitaito on pitkälti vapaan sivistystyön kehittämää

Oriveden Opistosta taiteilijan alkuja

Oriveden Opistossa opiskellaan kirjoittamista, musiikkia ja taideaineita. Opiston rehtorin Jaakko Masosen mukaan on hienoa olla rehtorina taiteilijan aluille. Tie rehtoriksi ei kuitenkaan ollut etukäteen suuniteltu.

– Rehtoriksi tuleminen oli silkkaa sattumaa. Aloitin työt aikoinaan merkonomin tutkinnon turvin pankissa. Sen jälkeen opiskelin yliopistossa historiaa ja arkeologiaa ja työskentelin Tielaitoksella erilaisissa projektitöissä. Ennen kuin aloitin työt Oriveden Opiston rehtorina, en ollut eläessäni käynyt kansanopistossa, Masonen kertoo työhistoriastaan.

Masonen ottaa liidun ja kirjoittaa taululle sanat strategi, pedagogi, henkilöstöjohtaja ja toimitusjohtaja. Kansanopiston rehtorin työ vaatii paljon, sillä hänen on oltava näitä kaikkia samanaikaisesti.

– Rehtorin työssä tarvitaan malttia, rehellisyyttä ja oman koulutuksen laaja-alaisuutta. Myös vuorovaikutustaidot korostuvat, sillä elävä sana on kansanopistossa tärkeää. Opetuksen pitää tapahtua aktiivisessa vuorovaikutuksessa, Masonen sanoo.

Masonen painottaa jatkuvan oppimisen tärkeyttä. Rehtori on itse tästä hyvä esimerkki. Vielä tohtoriksi väiteltyäänkin Masonen on opiskellut yliopistossa pitkälti toistasataa opintoviikkoa. Esimerkiksi tsekin kieli on hänen mukaan hyvää aivojen kuntosalia.

Masosen mukaan työilmapiiri kansanopistossa on kannustava:

– Työyhteisö on hyvin innovatiivinen ja luova. Omasta työstään saa pitkälti päättää itse, mikä on hyvä asia.

Oriveden Opiston rehtori Jaakko Masonen havainnollistaa liitutaululle rehtorin työnkuvaa. Masosen mukaan kansanopiston rehtori on sekä strategi, pedagogi, henkilöstöjohtaja että toimitusjohtaja

Teksti ja kuvat: Anna Syrjänen