työnhakijalle: tietopalvelu: tapahtumaraportit:Nuori yrittäjä 23.4.2007

Kannustavia puheenvuoroja yrittäjyyden puolesta

RekryTampere järjesti kevään 2007 Nuori yrittäjä –tapahtuman Tampere-talossa. Yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille tarjottiin mielenkiintoinen katsaus yrittämiseen neljän nuoren yrittäjän kertoessa kokemuksistaan yrittäjäuransa alkutaipaleelta. Tapahtumassa esittäytyivät myös tamperelaiset yrityskehitysorganisaatiot Hermia Yrityskehitys Oy, Uusyrityskeskus Ensimetri, Professia Oy, Tampereen seudun osuustoimintakeskus ja Finn-Medi Tutkimus Oy, joiden edustajat ottivat osaa uusien yritysten perustamista, tukemista ja kehittämistä koskevaan paneelikeskusteluun.

Yrittäjyys – mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja omien visioiden toteuttamiseen

Ensimmäisenä yrittäjäpuheenvuorona kuultiin ympäristökonsultti Petra Lattusen tarina yrittäjäksi ryhtymisestä. Lattunen perusti monipuolisia ympäristökonsultointipalveluja yhteisöille ja yrityksille tarjoavan yrityksensä Ingreening Tmi:n vuoden 2005 lopussa. Ympäristöekologin koulutuksen saanut Lattunen työskenteli ympäristöalan tehtävissä jo ennen yrittäjäksi ryhtymistään.

- Uusien ideoiden ja projektien läpivieminen ison konsernin sisällä on hyvin vaikeaa. Koska minulla oli paljon ideoita ympäristöalan palveluiden suhteen, en kokenut sen hetkistä työtäni tarpeeksi haastavaksi. Niinpä vähitellen alkoi elää haave yrittäjyydestä ja visio täydellisestä ympäristökonsultointitoimistosta, kertoo Lattunen.

Lattunen päätti tehdä haaveestaan totta. Aluksi hän otti yhteyttä Uusyrityskeskus Ensimetriin ja osallistui yrittäjäkurssille, jossa varmuus yrittäjäksi alkamisesta sinetöityi. Lattunen on tyytyväinen ratkaisuunsa ja korostaa sitä, että yrittäjyyttä ei kannata lykätä, vaikka kaikkea yrittämiseen liittyvää ei vielä tietäisi tai osaisi.

- Aina on mahdollista kehittyä ja oppia uutta. Yrittäminen on uusien tietotaitojen oppimista ja itsensä jatkuvaa kouluttamista, Lattunen toteaa.

Lattunen on monipuolisten asiakassuhteiden, toimeksiantojen ja erilaisten hankkeiden kautta päässyt perehtymään erityyppisiin toimialoihin, kuten paino- ja ilmailualaan. Onnistuneen yritystoiminnan kulmakiveksi hän näkee jatkuvan itsensä kehittämisen, joka liittyy yrittämisessä tärkeään verkostoitumiseen.

Yrittämisen elinehtoina Lattunen pitää säännöllistä budjetointia, omanlaisen markkinointitavan löytämistä, asiakaslähtöisyyttä ja laadukkaiden palvelujen tarjoamista. Nämä asiat ovat mallillaan, joten Lattunen voi olla tämän hetkiseen tilanteeseensa tyytyväinen: vuoden ja neljä kuukautta toiminut yritys on jo siinä vaiheessa, että se elättää perustajansa.

Etnomusikologit yrittäjinä

Vuonna 2003 perustettu Kulttuuriosuuskunta Uulu on ”Euroopan ensimmäinen etnomusikologinen osuuskunta” eli kansan- ja maailmanmusiikkiohjelmaa tilaajille tuottava ohjelmatoimisto sekä koulutuspalveluyritys. Uulun taival yritykseksi on ollut monivaiheinen ja sen toiminta on selkiytynyt ajan saatossa. Uulun toimitusjohtaja Henna Leisiö kuvaakin nykyisen yritystoiminnan muotoutumista pitkälti ”kantapään kautta” tapahtuneeksi oppimisprosessiksi.

Idea Uulusta, ”etnokoulusta”, jossa perinteinen länsimainen musiikkikasvatus korvattaisiin maailmanmusiikkinäkökulmalla, syntyi etnomusikologian opiskelijoiden keskuudessa. Alkujaan perustajajäseniä oli 17 ja toiminta yhdistysmuotoista. Vähitellen yhdistystoimintaan kyllästyttiin ja jäsenet alkoivat viritellä ajatusta yritystoiminnasta. Niinpä ensiapua yrityksen perustamiseen pyydettiin osuustoimintakeskuksesta.

Monenlaiset vaikeudet yritystoiminnan alkuvaiheessa ovat saaneet Uulun uudistamaan organisaatiotaan. Epäonnistumiset ovat olleet tie yrityksen kehittämiseen. Esimerkiksi vuoden vaihteessa varsinaisen osuuskunnan koko on tiivistetty seitsemään jäseneen. Uululla on hyvin laaja yhteistyöverkosto, sillä entiset uululaiset ovat tarvittaessa mukana avustamassa erilaisissa tilaisuuksissa, keikoilla ja työpajoissa.

Uululla on paljon kehitysideoita tulevaisuuden varalle. Leisiö mainitsee yrityksen tavoitteiksi yritysyhteistyön tiivistämisen, kansainvälisen toiminnan ja toimenkuvan laajennukset. Niinpä Leisiön mukaan tulevaisuudessa Uulu voisi esimerkiksi pyörittää netissä toimivaa globaalia soitinkauppaa ja antaa musiikinopetusta videokonferenssilaitteiden avulla. Myös maailmanmusiikin ja tanssin oppilaitos kuuluu tulevaisuuden visioihin. Leisiö ja Uulun kehitystarina kannustavat yrittäjäksi aikovaa hieman hulluiltakin tuntuvien ideoiden toteuttamiseen, sillä persoonallisilla visioilla voi olla kauaskantoisia seurauksia.

Lääketiedettä ja teknologiaa yhdistävä Adalia

Lääketieteen lisensiaatiksi valmistunut ja kauppatieteitä Tampereen yliopistossa opiskeleva Lauri Parviainen on tamperelaisen terveydenhuollon ohjelmistosovelluksiin ja prosessikonsultointiin erikoistuneen Adalia Oy: n toimitusjohtaja. Parviainen naurahtaa yrittämisen olleen jonkinlainen ”sukurasite”, mutta oikeastaan oma kiinnostuneisuus ja erilaiset sattumat ovat viitoittaneet hänen tiensä yrittäjäksi.

Monialaisilla suhdeverkostoilla on ollut merkitystä yritystoiminnan synnyssä. Adalia Oy sai alkunsa, kun Parviainen oli mukana keuhkoahtaumatautiin liittyvässä tutkimusprojektissa. Sen tarkoituksena oli selvittää keinoja sairaudesta kärsivien potilaiden hoitoprosessin tehostamiseen. Ongelmana taudin hoidossa oli se, että hoidollisesti tärkeä tieto oli hoitopaikkaan rajattua eivätkä terveydenhuollon eri toimiyksiköt kyenneet kommunikoimaan ja vaihtamaan esimerkiksi tärkeitä lääkitystietoja keskenään. Ongelma saatiin ratkaistua, kun projektin tiimoilta kehiteltiin ohjelmistosovellus tutkimusprosessin ohjaamista, tiedon välittämistä ja tallentamista varten.

Kun Parviainen huomasi vastaavanlaisille ohjelmistoille - ja yleensäkin lääketieteellisen osaamisen ja teknologian yhdistämiselle - olevan voimakasta kysyntää, idea omasta yrityksestä konkretisoitui. Omasta lääketieteen ja kaupallisen alan tietämyksestä on ollut hyötyä yritystoiminnalle. Jotta yrityksen palveluja ja monialaosaamista saatiin kehitettyä, Parviainen halusi yritykseen mukaan myös teknologiapuolta tuntevia ihmisiä.

Tukea yrittämisen alkumatkalla Adalia sai Hermia Yrityskehityksen Hautomosta, joka on uusille teknologiayrityksille tarkoitettu palvelu, jolla tuetaan yrityksen liiketoiminnan alkuvaiheen kehittämistä.

- Jos viitsii etsiä, rahoitusta yrittämiseen kyllä löytyy, Parviainen toteaa. Liiketoimintasuunnitelma on syytä tehdä, sillä yrittäjällä on hyvä olla jonkinlainen käsitys siitä, mitä yritystoiminta pitää muutamana seuraavana vuonna sisällään. Siten paras mahdollinen hyöty on aikaansaatavissa, hän jatkaa.

Adalian tarinassa paitsi Parviaisen oma innokkuus yrittämiseen myös oikeiden ihmisten löytäminen – välillä sattumienkin kautta – on rakentanut yritystä pikkuhiljaa. Nyt Adalian kokoonpanossa työskentelee kuusi henkilöä ja kasvunäkymät ovat hyvät. Seuraavan tilikauden liikevaihdoksi on arvioitu 300 000 euroa, mutta mikäli menestystarina jatkuu yhtä vauhdikkaasti kuin tähänkin asti, tulos saattaa vielä ylittyä reippaasti. Parviaisen teesi yrittämisestä elämäntapana näyttääkin vieneen pitkälle.

Hoiva-alan yrittäjä on nyt unelmatyössään 

Viimeisenä puheenvuorona kuultiin erikoissairaanhoitaja Hanna Kortesuon perustamasta Hulipaskylän Hoivapalvelut Oy Kortekodista. Kortesuon ryhtyminen yrittäjäksi ei koskaan ollut itsestään selvää, vaan pikemminkin hän oli vannonut, ettei koskaan lähtisi yrittäjänuralle. Kun kätilöksi kouluttautunut Kortesuo ei aikanaan saanut alansa töitä, hän alkoi hiljalleen pohtia yrittäjänuraa.

Ensialkuun syntyi kotihoitopalvelua vanhuksille tarjoava Kotikorte-yritys. Idea varsinaisen hoivakodin perustamisesta alkoi itää, kun Kortesuon veli kertoi Euroopassa törmänneensä hyvin suosittuihin yksityisiin vanhusten hoivakoteihin. Ajatus hoivakodin perustamisesta tuntui alkuun liian kaukaiselta, mutta saatuaan sairaanhoitoalan lisäkoulutusta Kortesuo innostui enemmän ideasta. Saatuaan EU:lta tukirahoitusta hän ryhtyi rakennuttamaan hoivakoti Kortekotia, jossa asukkaita on ollut noin vuoden ajan.

Myös Kortesuolle yrittäjyys näyttäytyy tätä nykyä elämäntapana, sillä hän saa tehdä juuri sitä työtä, josta eniten pitää. Hänen mukaansa hoiva-alan yrittäjällä on oltava paitsi riittävästi koulutusta myös sydän paikallaan ihmisläheisessä työssä.

Kenelle yrittäjyyttä voi suositella?

Paneelikeskustelussa yrityskehitysorganisaatioiden edustajat esittelivät lyhyesti yksiköiden toimintaa ja keskustelivat muun muassa siitä, minkälaisia ominaisuuksia yrittäväksi aikovilta olisi hyvä löytyä. Myös yleisöllä oli mahdollisuus esittää asiantuntijajoukolle kysymyksiä yrittämiseen liittyen. Keskustelussa olivat mukana Erkki Uitti Uusyrityskeskus Ensimetristä, Niina Immonen Tampereen seudun Osuustoimintakeskuksesta, Reijo Itkonen Finn-Medi Tutkimus Oy:stä, Juha Tanner Professia Oy:stä ja Hanna Niemi Hermia Yrityskehitys Oy:stä.

Keskustelussa panelistit yhdessä tuumiin halusivat kannustaa nuoria ottamaan rohkeasti yhteyttä organisaatioihinsa, kun yrittäjyys on mielessä. Niemen ja Itkosen kokemusten mukaan täysin valmis idea ei ole välttämättömyys. Raakileenkin kanssa uskaltaa lähestyä asiantuntijaa, koska siitä on tarkoitus kehittää yritysideaa selkeämmäksi yhteisvoimin.

- Olisi kuitenkin hyvä, että kukin miettisi kohdallaan kysymyksiä mitä, kenelle ja miten myyn, sillä yrittäjäksi mielivällä on hyvä olla tietoa siitä, onko idealle ylipäänsä asiakkaita, huomauttaa Tanner.

- Joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin on hyvä tulla puhumaan. Meitä kannattaa lähestyä, painotti Immonen.

Panelistit esittivät näkemyksiään siitä, minkälaisia ominaisuuksia tulevalla yrittäjällä yleisesti ottaen olisi hyvä olla. Itkonen ja Immonen korostivat puheenvuoroissaan jokaisen henkilökohtaista osaamista ja sitä, että omalle osaamiselle on myös löydettävä ostaja. Näin ollen oma aktiivisuus, riskinottokyky ja haasteita pelkäämättömyys ovat yrittäjän ominaisuuksia. Uitti muistutti asennepuolen merkityksestä. Hänen mukaansa yrittäjyys ja vastuullinen palkkatyö eivät eroa toisistaan merkittävästi. Tähän Immonen lisäsi vielä, että yrittäjäksi haluavan on ymmärrettävä se, että yrittäminen on kovaa ja vaativaa työtä, joka toki myös palkitsee. Niemen mukaan yrittäjäprofiiliin kuuluvat myös innovatiivisten ideoiden ja uusien toimintatapojen hahmottaminen sekä yleensä intressit kasvun ja kehityksen suuntaan.

Yleisöä kiinnosti muun muassa se, minkälaista rahallista tukea yrittäjä voi saada ja mistä sitä on saatavissa. Keskustelijoiden mukaan tukijärjestelmä on melkoinen viidakko ja tukien saaminen riippuu esimerkiksi yrityksen toimialasta. Esimerkkeinä rahoittajista ja lainarahan antajista mainittiin muun muassa TE-keskus, Finnvera ja Työvoimatoimiston Starttiraha, joilla kaikilla on omat toiminta- ja myöntämisperiaatteensa. Rahoitusvaihtoehtoja asiantuntijat miettivätkin mieluusti yhdessä asiakkaidensa kanssa.

Teksti: Saara Heinilä