|
työnhakijalle: tietopalvelu: tapahtumaraportit: Ura yritys- ja yhteisöviestinnän tehtävissä 12.4.2007 |
|
Viestintä tukee toimintaa ja tavoitteitaUteliaisuus, uutisnenä ja suomen kielen vahva osaaminen ovat viestinnässä valttia, kertoivat viestinnän ammattilaiset Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalveluiden järjestämässä Ura yritys- ja yhteisöviestinnän tehtävissä -tapahtumassa. Viranomaisviestintä tarjoaa näköalapaikan ja mahdollisuuden vaikuttaa Viestintäala koostuu monista erilaisista ammateista ja työtehtävistä ja jo itse viestinnän termi on moniselitteinen. Silti ala kiinnostaa yhä useampia ja sille hakeudutaan monenlaisia polkuja pitkin hyvin erilaisilla opinto- ja osaamistaustoilla. - Tarinoita siitä, miten tiedottajaksi tullaan, on yhtä monta kuin kertojaakin, toteaa Tampereen kaupungin viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu. Maunun oma tausta on valtio-opissa, jonka lisäksi hän on opiskellut myös julkisoikeutta. Tampereen kaupungilla on 22 tiedottajaa, joista kahdeksan toimii viestintäyksikössä. Kunnissa toteutettava viranomaisviestintä perustuu lakiin ja tukee osaltaan kansalaisten oikeuksia. Viestinnän ammattilaisten tulee tunnistaa ja nostaa esille kansalaisten kannalta merkitykselliset asiat. - Vastuun lisäksi kunnallinen viestintä tarjoaa myös näköalapaikan ja mahdollisuuden vaikuttaa kansalaisyhteiskuntaan, Maunu kertoo. Tiedotuksen rooli ja merkitys on jatkuvasti kasvanut yhteiskunnallisten muutosten tuomien haasteiden myötä. Maunu näkee viestinnän alalla tarvetta tekijöille myös tulevaisuudessa. - Viestintää kannattaa tarkastella laajemmin, sen sijaan että miettisi vain sitä, minkälaisella aineyhdistelmällä töihin päästään, Maunu toteaa. - Viestintätyö vaatii mm. yhteistyökykyä, uutisnenää, paineensietokykyä ja priorisointitaitoja. Teknisiä ohjelmia käytetään työssä paljon, mutta erikoistaitoja tärkeämpää on perustaitojen hallinta. Vankka suomen kielen osaaminen on sen sijaan välttämätöntä.
Toimitussihteeri koordinoi lehdentekoa Myös toimitussihteerinä ja toimittajana työskentelevä Ella Koota korostaa suomen kielen osaamisen merkitystä. Kootan työnantaja, viestintätoimisto Selander & Co, tekee yritys- ja yhteisöjulkaisuja ja organisaatioiden ulkoistettuja viestintäpalveluja, kuten viestinnän suunnittelua ja konsultointia. Viestintätoimisto työllistää kuuden varsinaisen työntekijän lisäksi myös suuren joukon freelancereita. Kootalle selvisi vasta opinto- ja työkokemuksen karttuessa, mitä toimitussihteerin työ pitää sisällään. Yhteisölehdessä toimitussihteerin työnkuva kattaa lehden koko projektin koordinoinnin. Toimitussihteerin vastuulla on mm. lehden sisällön suunnittelu ja aikataulutus, yhteydenpito tilaajiin ja toimittajiin sekä lehteen tulevan materiaalin hallinta. - Työ sisältää paljon editointia ja oikolukua. Myös kirjoittajien sparraus ja juttujen kommentointi kuuluu toimitussihteerille, Koota kertoo. Kootan mukaan työmarkkinoita on hyvä tarkastella laajakatseisesti. Sekä Koota että Maunu ovat kerryttäneet työkokemustaan pääkaupunkiseudulla ennen palaamistaan Tampereelle. - Joskus on lähdettävä, jotta voi palata takaisin, Koota tiivistää. Myös verkostojen merkitys työn löytämisessä on tärkeää. Omia verkostoja voi alkaa hakea jo opiskelukavereiden kautta. -Viestinnän alan paikkoja on tarjolla myös muualla kuin suoraan viestivissä organisaatioissa, Koota muistuttaa. -Viestintätyötä ulkoistetaan koko ajan enemmän ja myös alihankkijat alihankkivat mm. free-työntekijöiltä.
Yritysviestintä tukee markkinointia ja luo yrityskuvaa -Yrityksissä viestintä on vahvasti sidoksissa markkinointiin, kertoo John Deere Forestry Oy:n tiedottaja Armi Lahtinen. Alun perin kielenkääntäjäksi kouluttautunut Lahtinen on toiminut yrityksessä monenlaisissa tehtävissä, mikä on ollut avuksi myös tiedottajan työssä. Yrityksen toimintatapojen tuntemus mahdollistaa oikea-aikaisen reagoimisen nopeastikin muuttuviin tilanteisiin. Metsäkoneita tuottavan John Deere Forestry Oy:n asiakasryhmä on pieni, joten kohderyhmän viestintätapojen nyanssien ja alan oman sanaston tuntemus on tärkeää. On myös hahmotettava, miten ihmisiin voi vaikuttaa. - Yhtiön asiakaslehti pyrkii jakamaan tietoutta, mutta se on myös yrityskuvan rakennusväline ja mainos, Lahtinen kertoo. Lahtinen näkeekin markkinoinnin ja yritystalouden perusteiden tuntemuksen auttavan yritysviestinnän tehtävissä. - Tarvitaan myös kiinnostusta yrityksen tuottamiin tuotteisiin tai palveluihin, hyvää kielitajua, teknisten ohjelmien hallintaa ja kansainvälisessä yrityksessä myös vahvaa kielitaitoa. Myös organisointi- ja ennakointikyky on tärkeää, sillä samanaikaisesti saattaa tapahtua paljon, Lahtinen summaa.
Viestintä voi olla myös toimintaa ja osallistumista Greenpeacessa tiedottaja ei työskentele vain toimiston näyttöpäätteellä, vaan lähtee toimintaan mukaan hankkiakseen materiaalia uutistoimistoja varten. Mikael Sjövallin videoitu kommentti esitteli osallistuvan tiedottajan tehtävää itse toiminnassa. - Ei mitään sisäsiistiä hommaa, Sjövall kommentoi työtään. Vaikuttamaan pyrkivän järjestön tiedotuksen tavoitteena on välittää viestiä ja saada sisältöä esille eri medioissa. Vastahankittua materiaalia saatetaan esimerkiksi lähettää saman tien satelliitin kautta kansainvälisille uutistoimistoille. Päivän työ voi näkyä jo saman illan uutisissa.
Viestinnän kenttä selkiytyi Tapahtumaan osallistunut Sanni Helander yllättyi iloisesti iltapäivän annista. Kansanterveystiedettä opiskeleva Helander toivoo tulevaisuudessa työskentelevänsä viestinnän tehtävissä esimerkiksi kolmannella sektorilla toimivassa järjestössä. -Olisi mielenkiintoista kuulla vielä enemmän viestinnän ammateista pienemmissä järjestöissä, Helander pohti. Viestintäalan laaja kenttä selkiytyi myös sosiologiaa opiskelevalle Juho Karviselle. -Vaikka olin kiinnostunut alasta jo aiemminkin, alkoi se kiinnostaa nyt enemmän, kun kenttä hiukan hahmottui, Karvinen totesi. - Mieleen jäi myös se, ettei alalle ole varsinaisia pätevyysvaatimuksia, vaan töihin hakeudutaan hyvin erilaisilla taustoilla.
|
Anna-Maria Maunu totesi olevansa kielimaagikko - vankka suomen kielen osaaminen on välttämätöntä alalla.
Ala työllistää paljon freelance-toimijoita - omista opiskelukavereistanikin moni toimii alalla freelancerina, Ella Koota kertoo. |
|