Tampereen yliopistoon Suomen ensimmäinen iSchool

Mikä ihmeen iSchool? Applen salajuoni iPadien ujuttamisesta kouluihin? Kouluopintojen siirtäminen verkkoon niin että ikävä velvollisuus herätä aamuisin lumituiskuun poistuisi?

Ei kumpaakaan, vaan uusi, Yhdysvalloista lähtenyt tapa kerätä yhteen ja samaan yliopistokoulutuksen yksikköön eri tavoin informaation kanssa tekemisissä olevia oppiaineita ja tutkijoita.

iSchooleja on tällä hetkellä 31, suurin osa Yhdysvalloissa. Euroopassa niitä on viisi. iSchoolit ovat järjestäytyneet omaksi organisaatiokseen (www.ischool.org). Sen vuotuisen konferenssin osallistujamäärä on nousukiidossa, juuri päättynyt tapahtuma keräsi yli 500 alan opetuksen ja tutkimuksen kehittämisestä kiinnostunutta osallistujaa.

Informaation, ihmisten ja teknologian yhteys on iSchoolin lähtökohta. Keskeinen ajatus on, että kaikkien osatekijöiden ymmärtäminen on osaaville tietotyön ammattilaisille tärkeää.

Vuonna 2009 yksi ja toinen tamperelainen vietti tuskaisia hetkiä yrittäessään ostaa netistä lippuja Bruce Springsteenin konserttiin. Ostotapahtumassa oli monta vaihetta, ja kun kymmenettuhannet fanit käyttivät palvelua yhtä aikaa, järjestelmä meni tukkoon. Liput saattoivat olla jo yhden klikkauksen päässä – mutta saman tien istunto meni poikki. Alusta uudestaan, ja uudestaan. Ei auttanut kävely Ärrälle, samat systeemit sielläkin. Järjestelmä kyllä toimi periaatteessa, mutta se ei ollut varautunut tällaiseen ostokäyttäytymiseen. (Hikoilu kyllä kannatti, loistava konsertti.)

iSchoolit korostavat monitieteisen osaamisen tärkeyttä. Informaation ja siihen perustuvien palveluiden saantitavat muuttuvat. Opetuksen pitää elää muuttuvan maailman mukana, ymmärtää teknologian, käyttäjän ja informaation kolmiyhteyttä. Virtuaalimaailma ja reaalimaailma lähestyvät toisiaan. Kirjastot, museot, musiikkikaupat muuttavat muotoaan. Informaation tarve on ja pysyy – ja vain kasvaa. Tietojärjestelmien suunnittelussa pitää ottaa huomioon ihmisten käyttäytymisen muutos. Näin liputkin saadaan ilman hikeä ja kyyneleitä.

Ei ole yhtä yhteistä muottia johon iSchoolit sopisivat. Tyypillistä niille on monimuotoinen opetustarjonta. Järjestelmien suunnittelu ja toteutus, tietämyksen hallinta, tiedonhaun ja tiedonhankinnan menetelmät, tiedon louhinta yhä suuremmista tietomassoista, vuorovaikutustekniikoiden tutkimus ja kehitys – kaikki ovat osatekijöitä joiden hallinta tuottaa ammattilaisia, jotka pystyvät sopeutumaan teknologian ja tietotarpeiden muutoksiiin.

Tampereella on perinteitä. Tampere on suomalaisen ohjelmistoteollisuuden kehto. Matkapuhelinten, mobiilipalvelujen ja peliteollisuuden kehitys ovat uudempia informaatioalan menestystarinoita.

Opetuksen kehittämisessä Tampereen yliopisto on alusta lähtien ollut kaukonäköinen. Nuoren yliopiston ensimmäisiä toimia 1960-luvulla oli perustaa Suomen ensimmäinen tietojenkäsittelyopin professuuri. Samaan tiedekuntaan sijoittuivat jo tuolloin matematiikka ja tilastotiede. Myöhemmin tietojenkäsittelyopista erottui omaksi oppiaineekseen vuorovaikutteinen teknologia, joka tuo ohjelmistokehityksen rinnalle käyttäjänäkökulman.

Kirjastotiede ja informatiikka sai professuurin 1970-luvun alussa. Hypermedian opetus alkoi 1990-luvulla ja nämä kaksi oppiainetta yhdistyivät muutama vuosi sitten. Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media on uuden kokoonpanon nimi.

Näiden oppiaineiden paletti aloitti vuonna 2001 omana informaatiotieteiden tiedekuntanaan. Tampereen yliopiston suuressa rakenneuudistuksessa tämän vuoden alussa niistä muodostettiin informaatiotieteiden yksikkö, School of Information Sciences (SIS).

Uusi yksikkö sisältää kaikki iSchoolin keskeiset elementit ja on Suomessa ainutlaatuinen kokoonpano. Se on loppuvuodesta 2011 saanut jäsenyyden kansainvälisessä iSchool-organisaatiossa, ensimmäisenä Suomessa.

iSchool tuottaa kysyttyjä osaajia. Informaatioalan ammatit ovat informaatioaikakauden tuote. Samoin kuin MBA-tutkinto tuli teollisen aikakauden myötä keskeiseksi yritystoiminnan kehittäjien tavaramerkiksi, monipuolisen informaatioalan ammattilaisen koulutuksen saaneet ovat digiaikakautena kykyjenetsijöiden kiikarissa.

Millaisiin ammatteihin iSchoolit valmistavat? Luettelo informaatiotieteiden yksiköstä valmistuneiden ammateista kertoo että kirjo on suuri: kirjastoalan ammattilaisia ja informaatikoita, arkistonhallinnan asiantuntijoita, yliaktuaareja, opettajia, tutkijoita, käyttöliittymäsuunnittelijoita,  tiedonhallinnan ammattilaisia, ohjelmistosuunnittelijoita, tietojärjestelmäammattilaisia, tuotepäälliköitä, … lista on pitkä. Yhteistä on että nimikkeet liittyvät informaatioon ja sen hallintaan. Ihmisen tiedontarve ei trendien mukana muutu. Siksi osaajien tarve informaation luomisessa, välityksessä, käsittelyssä ja vastaanotossa pysyy vakaana.

Tampereella on myös valoisa tulevaisuus. Ainutlaatuinen kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa, mutta ei ole osissakaan moittimista.

Haluaisitko tietää, mitä japanilainen media kirjoittaa Fukushiman ydinvoimalasta? Siis suoraan japanilaisilta japanilaisille, ei ulkomaisten viestinten suodattamana. Google auttaa, mutta ymmärtääkö se hakusanasi? Ymmärrätkö itse sen antaman tuloksen? Monikielinen tiedonhaku on yksi SIS-yksikön tutkimuskohteista. Ei ole vaikea ennustaa sen merkityksen lisääntyvää tärkeyttä tiedon globalisoituessa.

Jokainen lienee jossain vaiheessa ollut pelien lumoissa, olkoon sitten kyseessä vanha kunnon Afrikan tähti tai verkkoyhteisöjä koukuttava World of Warcraft. Miten houkuttelevia pelejä pitäisi suunnitella? Olisiko peleistä muuhunkin kuin ajanvietteeksi? SIS-yksikön pelitutkimuskeskus vastaa näihin kysymyksiin. Peliteollisuus elää kultakauttaan ja tarve osaajista on suuri.

Informaatiotieteiden yksikön tulevaisuutta kirkastaa tietenkin myös se, että se on osa Tampereen yliopistoa. Tampereen yliopisto on opiskelijoiden hakukohteena kirkkaasti Suomen houkuttelevin yliopisto, onhan se Tampereella. Yliopiston perinteisiin arvoihin kuuluva vapaa sivuaineoikeus täydentää yksikön omaa opetusta. Tulevaisuuden informaatioammattilaiset voivat luottaa monipuoliseen ja ajantasaiseen koulutustarjontaan.

Kari-Jouko Räihä

Informaatiotieteiden yksikön johtaja