Sisältöön
tampereen yliopisto: sis/luo-coms: opiskelu: tutkinto-ohjelmat: informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma: opinto-opas: kurssisivut: itis61 graduseminaari 10 op:
Viestintätieteiden ja luonnontieteiden tiedekunnatTampereen yliopistoViestintätieteiden ja luonnontieteiden tiedekunnat
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma

Graduaiheita:

Tietohallinto

Organisationaaliset tietokäytännöt ja sosiaalinen media (ST) (organisaatiokohtaisia tapaustutkimuksia tai kirjallisuuskatsausgraduja)

  • miten erilaisia sosiaalisen median välineitä hyödynnetään organisationaalisen tiedonjakamiseen tai tiedonjamiseen ja verkostojen muodostumiseen yli organisaatiorajojen?
  • kuinka sosiaalisen median välineet toimivat tiimityössä jos tavoitteena on tiedonrakentelu / uuden tiedon luominen? (esimerkiksi hankekonteksti, tapaustutkimus)
  • miten sosiaalista mediaa hyödynnetään organisationaalisessa ja työssä oppimisessa työntekijätasolla? (”hyödyntäminen” ei välttämättä ole tavoitteellista)
  • miten sosiaalinen media vaikuttaa organisaation hierarkiaan ja johtamiseen?
  • millaisia sääntöjä organisaatiot asettavat sosiaalisen median käytölle työn puitteissa?

 

Tieto- ja asiakirjahallinto, asiakirjahallinta

Asiasanastojen käyttö asianhallinnassa

Meillä ei ole tietoa siitä, kuinka yleisesti asianhallinnassa käytetään asiasanastoja, miten niitä käytetään (esim. asiasanoitetaanko yksittäisiä dokumentteja vai asioita) ja kuka asiasanat antaa (kirjaaja, muu käyttäjä) ja missä vaiheessa asiankäsittelyä. Olisi mielenkiintoista saada myös tietää, millaisia kokemuksia tästä on ja mikä arvioidaan asiasanastojen merkitykseksi. (PH)

Ns. paradigman muutos arkistotieteessä ja siitä käyty keskustelu

Arkistotieteen paradigman muutoksista on käyty pitkään keskustelua. Millaisia paradigmoja arkistotieteessä on nähty? Miten paradigman muutokset vertautuvat siihen, mitä paradigman muutoksilla muutoin tarkoitetaan? Voidaanko sanoa, että samat muutokset ovat tapahtuneet myös Suomessa? Lähteitä löytyy mm. Archival Science ja Archivaria -lehdistä. (PH)

Arvonmääritys asiakirjahallinnossa: huomioonotetut tekijät

On erotettu useita kymmeniä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa asiakirjojen säilytystarpeeseen (ks. esim. Boles, F., & Young, J. M. (1991). Archival appraisal). Kun arkistonmuodostussuunnitelmia tehdään viranomaisissa ja muissa organisaatioissa, millaisia tekijöitä siinä otetaan huomioon juridisten vaatimusten lisäksi? Metodi: kyselytutkimus (PH)

Helpottaisiko asiakirjatyyppien ja tehtävien oletusmetatietojen erottaminen arkistonmuodostussuunnitelmien laatimista ja ylläpitoa

Suomessa asiakirjojen oletusmetatiedot/käsittelysäännöt määritetään tehtävittäin ja asiakirjatyypeittäin, esimerkiksi jokaiselle pöytäkirjalle jokaisessa tehtäväluokassa määritetään erikseen sen säilytysaika. Eurooppalaisessa MoReq2 -määrittelyssä lähdetään siitä ajatuksesta, että oletusmetatietoja voidaan määritellä erikseen tehtäväluokille ja asiakirjatyypeille. Jos oletetaan, että esim. "pöytäkirjalla" on tehtävästä riippumatta yleensä samanlainen säilytysaika, eurooppalainen ratkaisu tuntuu helpommalta. Tutkimuksessa voisi selvittää arkistonmuodostussuunnitelmia tilastollisesti analysoimalla, kuinka hyvin tämä toimisi meillä. (PH)

Open data ja asiakirjahallinta (PH)

Eri organisaatioissa käytetty asiakirjahallinnan terminologia

Asiakirjahallinnassa voidaan käyttää monenlaista terminologiaa: arkistonmuodostussuunnitelma/tiedonhallintasuunnitelma, dokumentti/asiakirja, tietohallinto/asiakirjahallinto, dokumentinhallintajärjestelmä/asiankäsittelyjärjestelmä jne. Tutkimuksessa voitaisiin selvittää, mitä termejä yleisimmin käytetään, millaisia valintoja organisaatiossa on tehty ja millaisin perustein (perinteet, lainsäädännössä käytetty termi, ymmärrettävyys jne.) Gradussa tarkastelupohjaa voisi laajentaa terminologian merkitykseen professiolle ja organisaatioon erilaisten professioiden kamppailukenttänä (esim. Bloor, G., & Dawson, P. (1994). Understanding professional culture in organizational context. Organization Studies, 15(2), 275-295.) (PH)

Asiakirjat eri ammattiryhmien tiedonhankinnassa

Ammatillista tiedonhankintaa on tutkittu paljonkin. Millaista roolia asiakirjat ja arkistot näyttelevät näiden tutkimusten ammatillisessa tiedonhankinnassa mukaan? Onko eri tutkimuksista löydettävissä jotain yhteisiä seikkoja? Millaiset tekijät vaikuttavat asiakirja-aineistojen käyttöön?(PH)

Asiakirjahallinnan ammattilaisten rooli vastuullisuusprosesseissa

Chris Hurley on kirjoittanut asiakirjahallinnan ammattilaisten erilaisista accountability-rooleista (esim. valvoja, standardien asettaja jne.) (Hurley, C. (2005). Recordkeeping and accountability. In S. McKemmish, M. Piggott, B. Reed & F. Upward (Eds.), Archives: Recordkeeping in society (pp. 223-254). Wagga Wagga, New South Wales: Centre for Information Studies. Charles Stuart University.) Millaisia rooleja suomalaiset asiakirjahallinnon ammattilaiset tunnistavat itsessään. Onko niissä Hurleyn havaitsemia ristiriitoja? (PH)

Sähköposti ja asiakirjahallinto

Miten sähköpostin arkistointiin suhtaudutaan Suomessa? Pidetäänkö ohjeistusta riittävänä? Millaisia ratkaisuja organisaatioissa käytetään? Onko sähköposti asiakirjahallinnon valvonnassa? (PH)

Asiakirjahallinnan ammattilaisten osaamistarpeet

Asiakirjahallinnassa vaadittavaa osaamista on määritelty mm. ammatillisten järjestöjen toimesta. Millaista osaamista (esim. tietojärjestelmien suunnittelemien, prosessityö, asiakirjojen kuvailu, hallintohistoria jne.) ammattilaiset pitävät itse tärkeänä? Mitä he tarvitsevat päivittäin työssään? Millaisia eroja tässä on esim. yksityissektorin ja julkishallinnon tai asiakirjahallinnon ammattilaisten ja päätearkistossa työskentelevien välillä? Voidaanko osaamistarpeiden osalta edelleen puhua yhdestä professiosta Suomessa? (PH)

Asiakirjojen luokitusjärjestelmät

Osaavatko käyttäjät käyttää luokitusjärjestelmiä? Kuinka johdonmukaista luokittaminen on? (PH)

Kokemukset tiedonohjaus- eli arkistonmuodostussuunnitelmien laadinnasta

Millaisia kokemuksia arkistonmuodostussuunnitelmien laatimisesta? Kuinka suuri ponnistus suunnitelman laatiminen oli? Millaisia vaikeuksia siinä kohdattiin? Palvelevat suunnitelmat organisaatiota kuten suunniteltiin? (PH)

Kokemukset asiakirjajärjestelmien käyttöönotosta

Miten asiakirjajärjestelmien käyttöönottoprojektit ovat Suomessa onnistuneet? Minkälaiset tekijät ovat tähän vaikuttaneet? (PH)

Tietokantojen arvonmääritys

Tietokantoihin kohdistuvat arvonmääritystarpeet? Mikä nähdään säilytettävänä objektina tietokannassa? (PH)

Arkistojen uudelleenjärjestäminen - luettelointi ja kuvailu (PH)

Miksi arkistojen uudelleenjärjestämistä tehdään arkistoissa, kuinka paljon?

Asiakirjahallinnan ammattilaisten koulutustausta ja tyytyväisyys osaamiseen (PH)

Koulutusjärjestelmä on hajanainen ja alalla työskentelee henkilöitä monenlaisella koulutustaustalla. 

Asiakirja-aineistojen käyttö organisaatioissa (PH)

Esim. millaisissa tarkoituksissa asiakirja-aineistoja käytetään organisaatioissa

Arkistojen käyttäjäryhmät (PH)

Mikä on esim. sukututkijoiden vs. akateemisten tutkijoiden osuus 

Asiakirjahallinnon asema organisaatioissa (PH)

Esim. onko asiakirjahallintaa olemassa tunnistettuna funktiona, mihin organisatoriseen yhteyteen sen sijoitettu. 

Yksityishenkilöiden arkistonmuodostus tänään (PH)

Vieläkö meille syntyy yksityisarkistoja, millaisia ne ovat, mistä ne koostuvat

Asiakirjahallinnon professio Suomessa (PH)

Onko Suomessa asiakirjahallinnon professiota?

Evidenssin käsite (PH)

Suomen akatemian tutkijoilta edellyttämä tiedonhallintasuunnitelma (PH)

Miltä osin ja miksi AMS vanhenee? (PH)

Julkishallinnon tutkimustoiminnan asiakirjatietojen seulonta (PH)

Asiakirjahallinnan tutkimusjulkaisujen analyysi (PH) Eimerkiksi, miksi missä maissa tutkimusta tehdään eniten, mitkä yliopistot, henkilöt tuottavat tutkimusta eniten, keihin viitataan yms. 

Auditoijien kokemukset asiakirja-aineiston riittävyydestä (PH)

Asiakirjahalllinnon ja arkistojen antama käyttäjäkoulutus (PH)

Sähköisten, paperi- ja hybridiaineistojen osuus organisaatioissa ja asiakirjahallinnon työssä (PH)

Kansallisarkiston asiakasryhmien arkiston käyttötarpeet ja -tavat (PV) 

Yrityksen historian hyödyntäminen sen markkinoinnissa (PH)

Finnan käyttöliittymän käytettävyys vs. organisaatioiden omat käyttöliittymät (PH)

AMSin käyttäjät ja käyttötarkoitukset organisaatioissa (PH) 

Asiakirjahallinta KHO:n päätöksissä Analyysiä esim. eniten ongelmia tuottavista lainkohdista, tapausten määristä tms. (PH)

Lohkoketjut asiakirjahallinnassa (PH) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus siihen, mitä BlockChain -teknologiasta tiedetään ja millaisia mahdollisuuksia sillä nähdään olevan

Tutkijoiden valmius datan jakamiseen (ST)

 
Ylläpito: iti-studies@uta.fi
Muutettu: 19.5.2017 13.43 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti