Sisältöön
tampereen yliopisto: sis/luo-coms: opiskelu: tutkinto-ohjelmat: informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma: opinto-opas: kurssisivut: itis61 graduseminaari 10 op:
Viestintätieteiden ja luonnontieteiden tiedekunnatTampereen yliopistoViestintätieteiden ja luonnontieteiden tiedekunnat
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma

Graduaiheita: Pekka Henttonen (seuraava seminaari alkaa syyskuussa 2012)

Asiasanastojen käyttö asianhallinnassa

Meillä ei ole tietoa siitä, kuinka yleisesti asianhallinnassa käytetään asiasanastoja, miten niitä käytetään (esim. asiasanoitetaanko yksittäisiä dokumentteja vai asioita) ja kuka asiasanat antaa (kirjaaja, muu käyttäjä) ja missä vaiheessa asiankäsittelyä. Olisi mielenkiintoista saada myös tietää, millaisia kokemuksia tästä on ja mikä arvioidaan asiasanastojen merkitykseksi. (PH)

Ns. paradigman muutos arkistotieteessä ja siitä käyty keskustelu

Arkistotieteen paradigman muutoksista on käyty pitkään keskustelua. Millaisia paradigmoja arkistotieteessä on nähty? Miten paradigman muutokset vertautuvat siihen, mitä paradigman muutoksilla muutoin tarkoitetaan? Voidaanko sanoa, että samat muutokset ovat tapahtuneet myös Suomessa? Lähteitä löytyy mm. Archival Science ja Archivaria -lehdistä. (PH)

Arvonmääritys asiakirjahallinnossa: huomioonotetut tekijät

On erotettu useita kymmeniä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa asiakirjojen säilytystarpeeseen (ks. esim. Boles, F., & Young, J. M. (1991). Archival appraisal). Kun arkistonmuodostussuunnitelmia tehdään viranomaisissa ja muissa organisaatioissa, millaisia tekijöitä siinä otetaan huomioon juridisten vaatimusten lisäksi? Metodi: kyselytutkimus (PH)

Helpottaisiko asiakirjatyyppien ja tehtävien oletusmetatietojen erottaminen arkistonmuodostussuunnitelmien laatimista ja ylläpitoa

Suomessa asiakirjojen oletusmetatiedot/käsittelysäännöt määritetään tehtävittäin ja asiakirjatyypeittäin, esimerkiksi jokaiselle pöytäkirjalle jokaisessa tehtäväluokassa määritetään erikseen sen säilytysaika. Eurooppalaisessa MoReq2 -määrittelyssä lähdetään siitä ajatuksesta, että oletusmetatietoja voidaan määritellä erikseen tehtäväluokille ja asiakirjatyypeille. Jos oletetaan, että esim. "pöytäkirjalla" on tehtävästä riippumatta yleensä samanlainen säilytysaika, eurooppalainen ratkaisu tuntuu helpommalta. Tutkimuksessa voisi selvittää arkistonmuodostussuunnitelmia tilastollisesti analysoimalla, kuinka hyvin tämä toimisi meillä. (PH)

Käyttäjämäärien kehitys arkistoissa

Tutkimuksessa selvitettäisiin eri arkistojen käyttäjämäärien kehitystä pitkällä aikavälillä. Ovatko muutokset olleet samansuuntaisia? Minkälaisia syitä sille on esitetty? Miten internet-palvelujen lisääntyminen on vaikuttanut? Mahdollisesti tuloksia voisi verrata kirjastojen käyttäjämääriin. Lähteenä voisi käyttää toimintakertomuksia yms. tilastoja. (PH)

Asiakirjajulkisuus ja Freedom of Information

Asiakirjajulkisuudella on pitkät juuret Suomessa. Miten anglosaksinen "Freedom of Information" (FOI), joka on siellä paljon vaikuttanut asiakirjahallintoon julkishallinnossa, vertautuu siihen? Aihe sopisi erityisesti informaatio-oikeutta opiskelleille. (PH)

Eri organisaatioissa käytetty asiakirjahallinnan terminologia

Asiakirjahallinnassa voidaan käyttää monenlaista terminologiaa: arkistonmuodostussuunnitelma/tiedonhallintasuunnitelma, dokumentti/asiakirja, tietohallinto/asiakirjahallinto, dokumentinhallintajärjestelmä/asiankäsittelyjärjestelmä jne. Tutkimuksessa voitaisiin selvittää, mitä termejä yleisimmin käytetään, millaisia valintoja organisaatiossa on tehty ja millaisin perustein (perinteet, lainsäädännössä käytetty termi, ymmärrettävyys jne.) Gradussa tarkastelupohjaa voisi laajentaa terminologian merkitykseen professiolle ja organisaatioon erilaisten professioiden kamppailukenttänä (esim. Bloor, G., & Dawson, P. (1994). Understanding professional culture in organizational context. Organization Studies, 15(2), 275-295.) (PH)

Tutkiva journalismi ja asiakirjalähteet

Asiakirjalähteet ovat periaatteessa merkittävässä asemassa ns. accountability -prosesseissa valvottaessa hallintoa ja poliittisia päättäjiä. Millaista roolia ne näyttelevät suomalaisille journalisteille? Tutkimus voisi perustua haastatteluihin tai vaihtoehtoisesti lehdistä tai tv-jutuista tehtyyn analyysiin. Toimittajien tiedonhankinnasta tehdyt tutkimukset voisivat taustoittaa accountabilitystä kirjoitetun (erit. austr. Sue McKemmish, Chris Hurley) ohella. (PH)

Asiakirjat eri ammattiryhmien tiedonhankinnassa

Ammatillista tiedonhankintaa on tutkittu paljonkin. Millaista roolia asiakirjat ja arkistot näyttelevät näiden tutkimusten ammatillisessa tiedonhankinnassa mukaan? Onko eri tutkimuksista löydettävissä jotain yhteisiä seikkoja? Millaiset tekijät vaikuttavat asiakirja-aineistojen käyttöön?(PH)

Asiakirjahallinnan ammattilaisten rooli vastuullisuusprosesseissa

Chris Hurley on kirjoittanut asiakirjahallinnan ammattilaisten erilaisista accountability-rooleista (esim. valvoja, standardien asettaja jne.) (Hurley, C. (2005). Recordkeeping and accountability. In S. McKemmish, M. Piggott, B. Reed & F. Upward (Eds.), Archives: Recordkeeping in society (pp. 223-254). Wagga Wagga, New South Wales: Centre for Information Studies. Charles Stuart University.) Millaisia rooleja suomalaiset asiakirjahallinnon ammattilaiset tunnistavat itsessään. Onko niissä Hurleyn havaitsemia ristiriitoja? (PH)

"Total archives" Kanadassa ja Suomessa

Kanadalainen "Total archives" -konsepti on hyvin tunnettu anglosaksisessa maailmassa (esim. Smith, W. I. (1993). "Total archives": The Canadian Experience. Teoksessa T. Nesmith (toim.), Canadian Archival Studies and the Rediscovery of Provenance (s. 133-150). Metuchen, N.J. & London: Society of American Archivists and Association of Canadian Archivists). Selvitä, millaisia merkityksiä sillä on. Vertaa sitä suomalaisiin arkistokäytäntöihin. Onko meillä "totaalisia arkistoja"? Aihe vaatinee arkistohistorian selvittämistä, joten se sopii historianopiskelijalle. Helsingissä olevien lähteiden käyttö voi olla tarpeen. (PH)

Sähköposti ja asiakirjahallinto

Sähköpostin arkistointi on paljon keskustelua herättänyt aihe monissa maissa. Miten asia nähdään Suomessa? Pidetäänkö ohjeistusta riittävänä? Millaisia ratkaisuja organisaatioissa käytetään? Onko sähköposti asiakirjahallinnon valvonnassa? Mistä erot kv. diskurssiin johtuvat? (PH)

Asiakirjahallinnan ammattilaisten osaamistarpeet

Asiakirjahallinnassa vaadittavaa osaamista on määritelty mm. ammatillisten järjestöjen toimesta. Millaista osaamista (esim. tietojärjestelmien suunnittelemien, prosessityö, asiakirjojen kuvailu, hallintohistoria jne.) ammattilaiset pitävät itse tärkeänä? Mitä he tarvitsevat päivittäin työssään? Millaisia eroja tässä on esim. yksityissektorin ja julkishallinnon tai asiakirjahallinnon ammattilaisten ja päätearkistossa työskentelevien välillä? Voidaanko osaamistarpeiden osalta edelleen puhua yhdestä professiosta Suomessa? (PH)

 
Ylläpito: iti-studies@uta.fi
Muutettu: 29.5.2012 13.14 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti