Väitöstilaisuus

Julkisella väitöksellä on ainakin kolme selvästi erottuvaa tehtävää:

1. Se tarjoaa tilaisuuden julkisesti ja mahdollisimman luotettavalla tavalla tarkastaa, että väittelijä on itse kirjoittanut opinnäytteen joka tieteelliseltä tasoltaan vastaa väitöskirjoille yleensä asetet­tavia vaatimuksia.
   
   
2. Se tarjoaa vastaväittäjälle (tai vastaväittäjille) ja niille, jotka tehtävänsä puolesta joutuvat väitöskir­jaa arvostelemaan sekä muille aiheesta kiinnostuneille henkilöille tilaisuuden perehtyä perusteel­lisesti väitöskirjan sisältöön kuuntelemalla, esittämällä huomautuksia ja kysymyksiä sekä keskustelemalla tekijän kanssa.
   
   
3. Se tarjoaa tilaisuuden yliopiston arkisesta työstä hieman poikkeavalla ja sitä näyttävämmällä tavalla julkistaa saavutettuja tutkimustuloksia.

Jotta nämä tehtävät voitaisiin tarkoituksenmukaisesti täyttää, noudatetaan väitöksissä tiettyjä tapoja ja muotoja. Nämä tavat ja muodot täydentävät tutkintosääntöjä ja tieteenalayksikön virallisia määräyksiä. Perinteiset tavat ja muodot muuttuvat kehityksen mukana, ja väitöksen päähenkilöiden on syytä neuvotella ja sopia niiden tarkoituksenmukaisesta soveltamisesta väitöstilaisuuteen.

Pukeutuminen

Vanhan tavan mukaan miespuolinen väittelijä käyttää frakkia ja mustia liivejä, tummaa pukua tai univormua ilman kunniamerkkejä, naiset puolestaan käyttävät mustaa aamupäiväpukua ilman hattua. Nykyään voidaan käyttää myös yliopiston väittelyviittaa. Väittelyviittoja varataan rehtorin sihteeriltä ja viittoja voi käydä etukäteen sovittamassa hallintovirastossa. Kustoksen ja vastaväittäjän tulee noudattaa väittelijän valitsemaa pukeutumisvaihtoehtoa. Kustos ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorin hatun kädessään sisään astuessaan ja salista poistuessaan. Tilaisuuden ajaksi hattu asetetaan pöydälle lyyra saliin päin.

Sisääntulo ja väitöksen avaus

Asianosaiset saapuvat väitöstilaisuuteen siten, että ensin astuu sisään väittelijä, sitten kustos (puheenjohtaja) ja viimeisenä vastaväittäjä (tai vastaväittäjät). Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen:

"Informaatiotieteiden yksikön määräämänä kustoksena julistan väitöksen alkaneeksi".

Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Väittelijä voi tässä yhteydessä, mikäli hän haluaa, esim. jonkun yleisön joukossa istuvan henkilön avustuksella jakaa yleisölle lectio praecursoriansa tekstin, painovirheluettelon tai muuta väitöskirjaan liittyvää aineistoa. Lectio praecursorian päätyttyä väittelijä sanoo:

"Pyydän Teitä, arvoisa professori (dosentti) nimi, Informaatiotieteiden yksikön määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta".

Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän koskettelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä ym. samantapaisia yleisluonteisia kysymyksiä. Jos vastaväittäjiä on useampia, esittää vain ensimmäinen heistä tällaisen yleisen lausunnon. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat.

Väitöskirjan tarkastus

Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä yleensä kohdistaa ensin huomionsa metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus. Jos vastaväittäjiä on useampia, he voivat sopia keskenään esiintymisjärjestyksestä ja työnjaosta sekä osallistua keskusteluun toisen vastaväittäjän esille ottamasta kysymyksestä. Myös yleisön joukossa olevat asianharrastajat voivat osallistua keskusteluun ja esittää kysymyksiä sellaisista aiheista, jotka ovat väittelijän ja vastaväittäjän (tai vastaväittäjien) keskustelun kohteina.

Kustoksen tehtävänä on jakaa puheenvuorot niitä pyytäneille läsnäolijoille sekä harkintansa mukaan rohkaista yleisöä käyttämään puheenvuoroja. Etusija annetaan kuitenkin väittelijän ja virallisen vastaväittäjän puheenvuoroille.

Yksi vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia, ja koko väitös saa kestää enintään kuusi tuntia. Väitös voidaan keskeyttää virkistystaukoja varten, jotka kustos ilmoittaa.

Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä seisaalleen nousten esittää loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisaaltaan ja jonka jälkeen hän välittömästi esittää kiitoksensa vastaväittäjälle. Kun vastaväittäjä (tai vastaväittäjät) on lopettanut tarkastuksensa, voidaan keskustelua vielä jatkaa sellaisista asioista, jotka eivät olleet esillä aikaisemmassa käsittelyssä. Tässä mielessä väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu:

"Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotakin muistuttamista väitöskirjaani vastaan tai haluavat sen johdosta esittää kysymyksiä, pyytämään puheenvuoron kustokselta".

Keskustelua jatketaan tämän jälkeen kustoksen johdolla niin kauan kuin on tarpeen, kuitenkin vain edellä mainitun kuuden tunnin määräajan sallimissa puitteissa. Tämän jälkeen kustos päättää tilaisuuden seisaaltaan sanomalla:

"Julistan väitöstilaisuuden päättyneeksi".

Väitöstilaisuudesta poistuminen tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä kuin sisääntulo.

Väitöstilaisuuden juhlistaminen

Väitöstilaisuuden jälkeen voidaan järjestää kahvitarjoilu.

Illalla voidaan pitää väitöskaronkka, joka on luonteeltaan muodollinen tiedeyhteisön juhla. Karonkka järjestetään vastaväittäjän kunniaksi. Väittelijä vastaa karonkan järjestelyistä.