Suunnista
Artikkelit
Kommentoi
Valtalaki
Bolsevikkien vallankaappausyrityksen aikana Venäjällä heinäkuussa 1917 Suomen eduskunnassa hyväksyttiin SDP:n sekä porvarillisten puolueiden (nuorsuomalaiset, suomalaiset ja RKP) ja maalaisliiton itsenäisyysmiesten ajama ns. valtalaki. Sen mukaan eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi; ulkopolitiikka ja sotilaskysymykset jäivät Venäjän hallintoon. Laki hyväksyttiin eduskunnassa 18.7.1917 äänin 135-55. Ennen lain hyväksymistä se piti julistaa kiireelliseksi, ja vaikka porvaripuolueet olivat lakia vastaan, niin arveltiin avoimen vastustuksen suosivan sosiaalidemokraatteja seuraavissa vaaleissa. Näin valtalaki julistettiin kiireelliseksi äänin 165-27.
Aluksi valtalakia ei haluttu lähettää väliaikaisen hallituksen vahvistettavaksi, koska Suomessa luultiin vallankaappausyrityksen onnistuvan. Erityisesti sosiaalidemokraatit olivat lähettämistä vastaan. Mutta kun väliaikainen hallitus sai tilanteen rauhoitetuksi Venäjällä, niin valtalaki päätettiin kuitenkin lähettää vahvistettavaksi. Väliaikainen hallitus ei hyväksynyt valtalakia ja hajotti Suomen eduskunnan.
Seuranneissa vaaleissa sosiaalidemokraatit menettivät enemmistönsä porvareille. Porvarit alkoivat valmistella omaa valtalakiaan, mutta sen jälkeen kun bolsevikit olivat päässeet valtaan Venäjällä, eduskunta päätti ottaa korkeimman vallan kokonaan itselleen marraskuun 15. päivänä 1917.
Kirjallisuutta
Apunen, Osmo: Rajamaasta tasavallaksi, teoksessa Suomen historia 6, Weilin+Göös, Espoo 1987.
Kallio, Veikko & Nygård, Toivo: Rajamaa, teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen, WSOY, Porvoo 1987.
Suomen itsenäistymisen kronikka: Keränen, Jorma (päätoim.) & Tiainen, Jorma (päätoim.), Gummerus, Jyväskylä 1992.
Kirjallisuusluettelo
Tekijät: Janne Viitala ja Mikko Nuppola