Viikko 10
3.3 - 9.3.1917
Selaa viikkoja
Seuraava
Suunnista
Artikkelit
Kommentoi
Levottomuudet Venäjällä alkavat
Ensimmäinen maailmansota on ollut käynnissä kaksi ja puoli vuotta, vaatinut jo miljoonien sotilaiden hengen ja aiheuttanut mm. Venäjällä suuria taloudellisia vaikeuksia. Suomen suuriruhtinaskuntaan Venäjän vaikeudet ovat levinneet vaimennettuina.
Maaliskuun vallankumous
Tammi-helmikuussa 1917 maailmansodan aikana kasvanut tyytymättömyys alkoi saada näkyviä muotoja Venäjällä. Järjestettiin mielenosoituksia. Pietarissa sellaisiin osallistui 22.1. jo 145 000 henkeä. Alkoi poliittinen kuohunta, joka johti "maaliskuun vallankumoukseen", jota Venäjällä kutsutaan helmikuun vallankumoukseksi.
8.3. Kansainvälisen naistenpäivän mielenosoituksissa kokoontuu Nevski prospektille Pietarissa 128 000 ihmistä, ja vallankumoukselliset päättävät laajentaa toimintaa mahdollisimman paljon.
9.3. Pietarissa mielenosoittajien määrä nousee 214 000 ihmiseen, ja tsaari päättää antaa käskyn epäjärjestyksen kukistamisesta.
Päivämäärät
Kaikki päivämäärät ovat ns. uutta lukua eli Suomessa käytettyä ajanlaskua, vaikka Venäjällä käytettiin vanhaa ajanlaskua helmikuuhun 1918 asti. Se oli 13 päivää uudesta ajanlaskusta jäljessä.
Kuva: Aamulehden sotauutisten otsikoita 6.3.1917.
Kirjallisuutta
Ensimmäisestä maailmansodasta
A.J.P. Taylor, Ensimmäinen maailmansota. Porvoo 1971.
Jarl Torbacke, Ensimmäinen maailmansota. Helsinki 1995.
Venäjän vallankumouksesta
Roger Pethybridge, Venäjän vallankumous silminnäkijäin kuvaamana. Porvoo 1967.
Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi. 1. Porvoo 1967.
Venäjän ja Neuvostoliiton historia. Toim. Heikki Kirkinen. Keuruu 1986.
Kirjallisuusluettelo
Tekijä: Ohto Manninen <hiohma@uta.fi>