Neuvottelut laajemmasta itsenäisyydestä, julistukset punakaartista ja aseapua Saksasta

Uusi porvarienemmistöinen eduskunta kokoontui puhemies J. O. Lundsonin johdolla pohtimaan Suomen kysymystä sosiaalidemokraattien asettuessa oppositioon. Sosiaalidemokraattien puolueneuvosto sekä järjestyskaartien johtava toimikunta antoivat julistukset punakaartin välttämättömyydestä. Samaan aikaan saksalainen aselaiva Equity purjehti Suomeen.

Punakaartin puolesta

28.10.-30.10. Sosiaalidemokraattien puolueneuvosto kokoontui Helsingissä. Se laati julistuksen, jossa puolueneuvosto yhtyi Suomen Ammattijärjestön lokakuussa antamaan kehotukseen punakaartin perustamisesta ja asettui kannattamaan myös muita Suomen Ammattijärjestön valtuuston toimia.

Julistuksen mukaan kaartit oli saatava nopeasti kuntoon, sillä vain yhtenäinen esiintyminen saattoi enää pelastaa työväestön nälästä ja porvarien kynsistä.

Julistuksen ensisijainen tarkoitus oli joukkojen rauhoittaminen ja 1. marraskuuta suunnitteilla olevan liikkeellelähdön estäminen. Puolueneuvosto halusi työväestön vakuuttuvan, että oli tarkoituksenmukaisempaa järjestäytyä kaarteihin ja harjoitella joukkoesiintymistä niissä kuin rynnätä suoraan kadulle.

Puolueen johdon mielestä työväenliike oli valmistautumaton tuleviin tapahtumiin. Siksi kaartien perustamista ja ja työväenliikkeen varustautumista pidettiin tärkeänä. Puoluesihteeri Matti Turkian mukaan työväestöllä ei ollut mahdollisuutta saavuttaa tavoitteitaan sovinnolla. Tämän vuoksi sen oli radikalisoiduttava ja kaarteja oli perustettava.

31.10. Sosiaalidemokraattien puolueneuvoston laatima julistus ilmestyi Työmies-lehdessä.

1.11. Työmies-lehdessä ilmestyi järjestyskaartien juuri valitun ylimmän johtavan toimikunnan kirjoittama julistus. Työväenliikkeessä oli katsottu, että sosiaalidemokraattien puolueneuvoston antama julistus ei yksin riittänyt.

Puoluesihteeri Turkian mielestä oli myös järjestyskaartien annettava julistus. Sen mukaan työväki odotti vallankumoukselta ensisijaisesti rauhaa, leipää sekä työtä. Julistuksessa korostettiin kaartien perustamisen tärkeyttä. Ne olisivat tarvittava voimatekijä porvarien taantumuksellisia suunnitelmia vastaan ja niiden avulla vallankumous voitaisiin viedä voittoisasti loppuun asti.

Loka-marraskuun vaihteesta lähtien työväen järjestyskaartien määrä kasvoikin nopeasti.

Aselaiva Equityn tulo Suomeen

27.10. Saksalainen höyrylaiva Equity lähti Danzigista kohti Suomea. Laivan lastina oli aseita sekä kahdeksan suomalaista jääkäriä. Laiva kuljetti muun muassa kiväärejä, konekiväärejä ja revolvereita. Aseet oli tarkoitettu vahvistamaan suojeluskuntia, joilla oli pulaa ampumatarvikkeista.

31.10. Equity saapui Pohjanmaan rannikolle. Puolet lastista purettiin Västerösin edustalla ja samalla osa jääkäreistä nousi maihin.

1.11. Loput Equityn lastista vietiin Luodon saaristoon purettavaksi.

Porvarillinen eduskunta ja korkein valta

1.11. Lokakuun 1917 vaaleissa valittu eduskunta kokoontui ensimmäisen kerran. Valtasuhteet olivat muuttuneet sosialistienemmistöstä porvarienemmistöksi.

2.11. Uudeksi puhemieheksi valittiin itsenäisyyttä kannattava Johannes Lundson ja varapuhemiehiksi Lauri Ingman ja Santeri Alkio.

Eduskunnan työ lähti kangerrellen liikkeelle, koska sosiaalidemokraattinen puolue halusi lokakuun vaalien tuloksen mitätöimistä. He boikotoivat puhemiehen vaalia.

Valtiopäivillä suurimman ongelman muodosti aluksi ylimmän vallan järjestelyt Venäjän väliaikaisen hallituksen ja Suomen eduskunnan välillä. Eduskuntaryhmien mielestä Suomen pitäisi hoitaa asiansa itsenäisesti ulko- ja sotilaspolitiikkaa lukuunottamatta.

2.11. Ministerivaltiosihteeri Carl Enckell esitti pääministeri Kerenskille Pietarissa korkeimman vallan siirtämistä Suomen eduskunnan valitsemalle valtionhoitajalle, mutta hän ei saanut ehdotuksilleen kannatusta.

1.11. Leivän hinta nousi Helsingissä jauhopulan vuoksi, minkä takia elintarvikepula paheni.

1.11. Virossa valtaa pitänyt väliaikainen neuvosto pyysi apua Suomesta, koska Venäjän armeijan sotilaat terrorisoivat Viroa.

---

Kuva: Eduskunnan uusi puhemies J. O. Lundson. Lähde: Suomen Kuvalehti 35/1919.

---

Kirjallisuutta

Itsenäistymisen vuodet 1917-1920, osa. 1, Irti Venäjästä, toim. Ohto Manninen, Helsinki 1992.

Salkola, Marja-Leena, Työväenkaartien synty ja kehitys punakaartiksi 1917-1918 ennen kansalaissotaa, osa 2, Helsinki 1985.

Tarkka, Jukka ja Tiitta, Allan, Itsenäinen Suomi, Seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä, Helsinki 1987.

Kirjallisuusluettelo

---

Tekijät: Tanja Grén < hitagr@uta.fi> ja Hanna Yli-Hinkkala <hy53052@uta.fi>

---

Etusivulle