Humanistinen Tiedekunta

Kanslerinrinne 1 33014 Tampereen Yliopisto

Puhelin (03)35516520 (03)35516014

Faksi (03)35517240

Tampereen yliopiston humanistisen tiedekunnan laatujärjestelmä

Asiakirja on hyväksytty humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 19.3.2008.
Asiakirja on tarkistettu ja päivitetty 26.11.2008.

1. Laatu ja laatujärjestelmä
2. Tampereen yliopiston humanistinen tiedekunta laadunvarmistajana
2.1. Tampereen yliopiston humanistinen tiedekunta
2.2. Tiedekunta, dekaani ja tiedekuntaneuvosto
2.3. Dekaani ja varadekaani tiedekunnan johtajina - tiedekunnan johtamisperiaatteet
2.4. Työvaliokunta
2.5. Tiedekunnan kanslia vastaa tiedekunnan hallinnosta
2.6. Tiedekunnan tapahtumat ja tilaisuudet
3. Henkilöstösuunnittelu, rekrytointi ja virantäyttöprosessit
3.1. Henkilöstösuunnittelu
3.2. Rekrytointi
3.3. Virantäytöt prosessina
3.4. Virantäyttötoimikunta (nyttemmin virantäyttöryhmä)
3.5. Virantäyttöihin ja viranhakuihin liittyvät ohjeistot
4. Taloushallinto ja sähköiset tiedonhallintajärjestelmät
5. Kehitettävää
6. Laatu, arviointi ja kehittäminen humanistisessa tiedekunnassa opintoasiain näkökulmasta
6.1. Tavoitteet ja toiminta-ajatus
6.2. Laadun merkkejä
6.3. Laadunvarmistusta
6.4. Laatujärjestelmä ja ajankohtaiset kehittämiskohteet

1. Laatu ja laatujärjestelmä

Laatu ja laadullinen toiminta ovat humanistisen tiedekunnan käsityksen mukaan jokapäiväistä toimintaa, joka ilmenee hyvinä toimintatapoina ja käytänteinä. Se ilmenee myös tavoitteiden asettelussa. Laatu on toimintaa, neuvontaa, palvelua, määräyksiä, ohjeita ja suosituksia. Laadullinen toiminta palvelee yksikön ja sen kanssa läheisesti toimivien tahojen tarpeita. Toiminta heijastuu myös laajemmalle. Vaikka laadukas toiminta liittyy sinänsä jokapäiväiseen toimintaan, tiettyihin asioihin liittyy selkeästi asioiden luonteesta johtuen myös laadunvarmistus. Tällaisia asioita ovat asiat, prosessit ja päätökset, joita usein arvioidaan ulkoisesti tai niiden ainakin tulee olla ulkoisen arvioinnin ja tarkastelun kannalta kestäviä. Laadunvarmistuksessa keskeistä on tietyn prosessin, toiminnan yms. kontrollointi, arviointi ja seuranta. Laadunvarmistukseen voi liittyä tarkoituksenmukaisuusnäkökohtia ja/tai juridisia näkökohtia, eettisiä näkökohtia, tavoitteisiin ja keinoihin liittyviä näkökohtia yms.

Humanistisen tiedekunnan laatujärjestelmää koskevassa asiakirjassa eli tässä asiakirjassa käsitellään laadunvarmistusta ainoastaan humanistisen tiedekunnan näkökulmasta. Laitokset laativat itse omat asiakirjansa.

Sivun alkuun

2. Tampereen yliopiston humanistinen tiedekunta laadunvarmistajana

2.1. Tampereen yliopiston humanistinen tiedekunta

Tampereen yliopiston humanistinen tiedekunta johtaa toiminta-ajatuksensa toisaalta humanististen opintojen ja tutkimuksen yleisestä tarpeesta ja toisaalta Tampereen yliopiston tarjoamista erityisistä mahdollisuuksista. Tiedekunnan erityisenä vahvuusalueena on yhteiskunnallisesti suuntautunut kielen, historian, taiteen ja kulttuurin tutkimus. Painotus liittyy luontevasti Tampereen yliopiston yleisiin vahvuusalueisiin. Lisävahvuutena on taiteelliseen toimintaan perustuva näyttelijäntyön koulutus. Tiedekunnan opetustarjonta on viime vuosina kasvanut ja tiedepohja laajentunut. Uusimpia pääaineita ovat ranskan kieli, puheoppi, logopedia ja filosofia.

Humanistiseen tiedekuntaan kuuluu kuusi laitosta ja tiedekunnan kanslia. Laitokset ovat historiatieteen ja filosofian laitos, kieli- ja käännöstieteiden laitos, musiikintutkimuksen laitos, näyttelijäntyön laitos, puheopin laitos ja taideaineiden laitos.

Tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluu 26 professoria, 9 yliassistenttia, 61 lehtoria, 13 assistenttia ja lisäksi 1 tutkimusjohtaja. Laitosten hallintohenkilöstön määrä on 27. Hallintohenkilöstöön kuuluu esittelijöitä ja toimistohenkilöstöä ja teknistä tukihenkilöstöä. Tiedekunnan kansliaan kuuluu kolme esittelijää; tiedekunnan hallintopäällikkö ja kaksi opintoasiain päällikköä. Lisäksi tiedekunnan kansliassa työskentelevät osastosihteeri ja hallintoasiainsihteeri.

Vuoden 2007 lopulla humanistisessa tiedekunnassa oli 3602 opiskelijaa, joista 3326 opiskelijaa opiskeli ylempää korkeakoulututkintoa. Jatko-opiskelijoiden määrä oli edellä mainittuna ajankohtana 276.

Sivun alkuun

2.2. Tiedekunta, dekaani ja tiedekuntaneuvosto

Tiedekunta on yliopistolain (645/1997) 14 §:n määrittelemä hallinnollinen yksikkö. Tiedekunnan hallinnollisista tehtävistä huolehtii käytännössä tiedekunnan kanslia, joka vastaa asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä tiedekunnan opintoasioiden hoitamisesta (Tampereen yliopiston johtosääntö 19 §, jäljempänä JS). Yliopistolain 15 §.n mukaan dekaani johtaa tiedekunnan toimintaa. JS:n mukaan dekaanille kuuluu myös tiedekunnan valvontatehtäviä yms. muita viranomaistehtäviä, kuten yleis-, talous- ja henkilöstö- ja opintohallintoon liittyviä päätöksiä. Dekaanin tehtävänä on toimia toisaalta tiedekunnan toiminnan kehittäjänä ja tiedekunnan etuja valvovana viranomaisena ja päätöksentekijänä. (JS 17 §). Tampereen yliopistossa tiedekunta ei ole tulosyksikkö. Tulosyksikkö on laitos.

Dekaanin lisäksi tiedekunnassa päätöksiä tekee tiedekuntaneuvosto, jolle on määritelty JS:ssä 16§:ssä 16 erilaista tehtävää. Keskeisimmät tehtävät ovat esitykset virkaan nimitettävästä opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, opetussuunnitelmien hyväksyminen, opiskelijavalintaperusteista päättäminen sekä esitys otettavien opiskelijoiden määristä sekä väitöskirjaa ja lisensiaatintutkimusta koskevien asioiden käsitteleminen. Tiedekuntaneuvosto on luonteeltaan tutkintohallintoelin, mutta sille kuuluu myös esimerkiksi virantäyttöihin liittyviä laadunvarmistustehtäviä, jolloin se antaa virantäyttöihin oman kontrolloivan ja ulkoisen näkökulman suhteessa laitoksen tekemään valmisteluun.

Dekaani ja tiedekuntaneuvosto tekevät päätökset esittelystä. Esittelijöinä toimivat tiedekunnan hallintopäällikkö ja opintoasiain päälliköt. Esittelyssä korostuu virkavastuu. Laadunvarmistuksen kannalta tärkeää on, että esittelijä ja valmistelija ovat tietoisia asiaan liittyvistä säädöksistä, niiden tulkinnasta ja soveltamisesta ja asiaan liittyvistä vakiintuneista hallintokäytännöistä ja yliopisto- ja tiedekuntakohtaisista menettelytavoista sekä erillisistä ohjeista, joista tarkemmin eri asiayhteyksissä. Päätöstä tehtäessä tärkeintä on aikaansaada tavoitteen kannalta hyvä päätös, jossa on käytetty harkintavaltaa harkintavallan rajoissa, jotka säädös mahdollistaa. Harkintavaltaa tulee käyttää niin, ettei päätöstä tehtäessä tehdä virkavirhettä.

Sivun alkuun

2.3. Dekaani ja varadekaani tiedekunnan johtajina – tiedekunnan johtamisperiaatteet

Humanistinen tiedekunta haluaa olla aktiivisesti mukana kehittämässä Tampereen yliopistoa sen tulevissa haasteissa. Muun muassa tämän vuoksi tiedekunta pitää tärkeänä johtamisosaamisen lisäämistä humanistisessa tiedekunnassa. Laitosjohtajia ja tiedekuntaneuvoston jäseniä on aktiivisesti osallistunut lähiesimieskoulutukseen sekä akateemisen johtamisen koulutusohjelmaan. Koulutuksen myötä rakennetaan verkottunutta ja aktiivista johtamiskulttuuria, lisätään tiedonkulkua ja tiedekunnan valmiutta ongelmanratkaisutyöhön. Koulutuksen avulla pyritään myös tiedostamaan yliopistotyön erilaisia rooleja, työyhteisön solmukohtia ja lisäämään herkkyyttä niiden käsittelemiseen.

2.4 Työvaliokunta

Tiedekunnassa toimii dekaanin asettama työvaliokunta, johon kuuluvat dekaani puheenjohtajana, varadekaani, laitosten johtajat, tiedekunnan ja laitosten esittelijät sekä kaksi opiskelijajäsentä. Työvaliokunta ei ole päättävä elin, vaan se toimii dekaanin ja tiedekuntaneuvoston välisenä linkkinä. Työvaliokunnassa käsitellään tiedekunnan kannalta merkittäviä asioita ja yliopiston ajankohtaisia asioita. Se on valmisteleva, keskusteleva ja informatiivinen foorum. Asioita voidaan käsitellä tiedekuntaneuvostossa työvaliokuntakäsittelyn jälkeen, tai työvaliokunta voi toimia informaatiokanavana laitosten johtajien suuntaan. Sen tehtävät laadunvarmistuksen kannalta liittyvät informointiin, toisaalta käsiteltävien asioiden ongelmanratkaisuun ja vireillä olevien asioiden kehittelyyn. Käsiteltävät asiat voivat liittyä yleis- ja taloushallintoasioihin, opintohallintoasioihin, edellä mainittuihin liittyviin strategisiin asioihin, hallituksen iltakouluun liittyviin asioihin yms.

Sivun alkuun

2.5. Tiedekunnan kanslia vastaa tiedekunnan hallinnosta

Tiedekunnan kanslia hoitaa ja vastaa tiedekunnan käytännön hallintotehtävien hoitamisesta. Kanslian henkilöstö toimii dekaanin ja varadekaanin apuna kaikilla tiedekuntatasoisen hallinnollisen toiminnan tasoilla. Kanslia vastaa mm. esittelystä, asioiden koordinoinnista tiedekunnan ja laitosten välillä, lausuntojen valmistelusta, maksatuksista, tutkintotodistuksista, virkojen täytöstä, opetussuunnitelmien laadunvarmistuksesta, opiskelijavalintaperusteiden valmistelusta, tiedekunnan tilaisuuksista, ohjauksesta, neuvonnasta ja palvelusta sekä kaikista niistä tehtävistä, jotka ovat tiedekunnan kanslian vastuulla. Laadunvarmistuksen kannalta tiedekunnan kanslian henkilöstön tehtävänä on hallinnollisten asioiden täytäntöönpano ja täytäntöönpanosta huolehtiminen.

Tiedekunnan kanslian henkilöstöllä on oma toimenkuvansa. Hallinnon sujuvuuden kannalta tiedekunnassa on päätetty sijaisjärjestelyistä virkavapauksien aikana. Tiedekunnan kanslian henkilöstö pyrkii toiminnassaan noudattamaan hyvän hallinnon periaatteita. Näitä periaatteita ovat:

yhdenvertaisuusperiaate, jolloin henkilöstön on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti,
objektiviteettiperiaate, jolloin viranomaisten toimien on oltava puolueettomia,
tarkoitussidonnaisuuden periaate, jolloin viranomaisen on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin,
suhteellisuusperiaate (viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden),
palveluperiaate (henkilö saa tarvitsemansa hallinnon palvelun, nopeus, joustavuus mahdollisuuksien mukaan, asiallinen käytös, hyvän kielenkäytön vaatimukset; asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli),
neuvontavelvollisuus; henkilöstön on annettava tehtäviinsä kuuluvaa neuvontaa hallinnon asiakkaille sekä vastattava kysymyksiin ja tiedusteluihin kohtuullisessa ajassa.

Dekaani ja tiedekunnan kanslian henkilöstöllä on viikoittainen palaveri ajankohtaisasioista. Myös tiedekunnan kanslian henkilöstö käy päivittäistä keskustelua ajankohtaisasioista aamupalavereissaan. Keskustelua käydään myös laitosten johtajien, opettajien ja hallintohenkilöstön kanssa.

Laadunvarmistuksen kannalta tärkeää on, että henkilöstöön kuuluvat hallitsevat toimenkuviinsa liittyvät säädökset ja määräykset, järjestelmät ja niiden käytön ja oikean soveltamisen. Yleis- ja taloushallintoasioiden kannalta tärkeää on asiakirjojen saatavuus (julkisuusperiaate/ei-julkisuus/salaiset asiakirjat) ja niiden asianmukainen säilytys (arkistointijärjestelmän noudattaminen). Esimerkiksi ei-julkisia asiakirjoja varten esittelijöillä on omat säilytyspaikkansa.

Tiedekunnan kanslian henkilöstö pitää yllä ammattitaitoaan tehtävien kannalta relevantilla täydennyskoulutuksella, kuten tietotekniikka- ja tietohallintoon liittyvillä opinnoilla, korkeakouluhallinnon opinnoilla, organisaation ja työyhteisön toimintaan liittyvillä opinnoilla sekä muulla tehtäviin soveltuvalla koulutuksella, esimerkiksi tutkintotavoitteisella koulutuksella. Työhyvinvoinnin asettamiin haasteisiin ja velvoitteisiin on pyritty vastaamaan siten, että kanslian henkilöstö järjestää keväällä päivän kestävän opinto- ja virkistäytymismatkan.

Sivun alkuun

2.6. Tiedekunnan tapahtumat ja tilaisuudet

Humanistinen tiedekunta järjestää tiedekunnan henkilöstölle, tiedekuntaneuvostolle ja opiskelijoille erilaisia tilaisuuksia, joissa on käsitelty tiedekunnan ajankohtaisasioita mm. opiskelijoiden rekrytointia työelämään, yliopistoallianssia, tiedekunnan strategiaa, auditointia yms. Kyseessä on lähinnä koko tiedekunnan informointiin liittyvä laadunvarmistus ja dialogi tiedekunnan ja tiedekunnan johdon välillä.

3. Henkilöstösuunnittelu, rekrytointi ja virantäyttöprosessit

3.1.Henkilöstösuunnittelu

Yksiköiden henkilöstösuunnittelusta vastaavat yksiköt itse. Tiedekunnan kanslia vastaa itse omasta henkilöstösuunnittelustaan. Hallinnon palvelun ja hyvän hallinnon periaatteiden kannalta tärkeää on, että tiedekunnan kanslia voi jatkossa ja tulevaisuudessa säilyttää nykyisen henkilöstömääränsä, jotta ammatillinen osaaminen, riittävä erikoistuminen eri tehtäviin sekä työtehtävistä selviytyminen voidaan taata.

3.2.Rekrytointi

Tiedekuntaneuvoston tehtävä rekrytoinnissa ja virantäyttöprosesseissa on toimia prosessin ja päätösesityksen laadunvarmistajana. Esittelijä tekee rekrytointiin liittyvissä asioissa esityksen tiedekuntaneuvostolle. Virantäyttötoimikunta (nyttemmin virantäyttöryhmä) toimii valmistelussa esittelijän apuna aina kuhunkin virantäyttöön liittyvänä erillisenä asiantuntijaelimenä.

Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on valvoa virantäyttöprosessin oikeellisuutta (henkilöitä koskevissa asioissa erityisesti) ja tarkoituksenmukaisuutta (esimerkiksi virantäyttöselostetta ja viran tehtäväalaa ja tehtäväpiiriä käsiteltäessä). Tärkeää on erityisesti se, että prosessi etenee säännösten mukaisesti, hakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti ja että päätöstä tehtäessä harkintavaltaa on käytetty oikein ja että nimitysharkinnan perusteita ja tiedekunnan hyväksymiä ohjeistoja (esimerkiksi opetuksen meditointijärjestelmä) ja käytänteitä on esimerkiksi virantäyttötoimikunnan lausunnossa ja esittelijän esityksessä painotettu oikein. Esittelijässä on edellä mainittujen asioiden suhteen merkittävä vastuu valmistelussa.

Sivun alkuun

3.3. Virantäytöt prosessina

Virantäyttö muodostuu prosesseista eri viranomaisten ja eri hierarkkisten tasojen välillä. Viranomaisia ovat esimerkiksi laitosneuvosto, tiedekuntaneuvosto, yliopiston hallitus, kansleri, rehtori, dekaani yms. Edellä mainitut toimivat eri tasoilla yliopiston hierarkiassa. Kaikilla edellä mainituilla viranomaisilla on yhteys tiedekunnan toimintaan.

Tiedekunnan hallintopäällikkö antaa laitosten johtajille ja esittelijöille ohjeita virantäyttöön liittyvissä asioissa. Ohjeistus liittyy informaatioon uusista säädöksistä, esittelymenettelystä, tarvittavista liitteistä yms. Laadunvarmistuksen kannalta tärkeää on, että niissä virantäyttöprosessin vaiheissa, jotka selkeästi ovat laitoksen ja tiedekunnan välisiä (esimerkiksi laitosneuvoston esitys kelpoisuusehdoista ja tehtäväalan täsmentämisestä yms.) käydään dialogia laitoksen ja tiedekunnan esittelijän välillä. Kansainvälisissä rekrytoinneissa ei korostu pelkästään virantäyttöprosessin oikeellisuus tai tarkoituksenmukaisuus. Erityisesti ulkomaisen viran hakijan kannalta tärkeää on se, että hakija käsittää saamansa tiedon ja ymmärtää suomalaisen rekrytointikäytännön. Käytettävän vieraan kielen oikeellisuudella ja selkeällä informoinnilla on edellä mainituissa tilanteissa tärkeä merkitys. Virantäyttöprosessista on saatavana erillinen liite, josta ilmenevät prosessin eri vaiheet.

3.4.Virantäyttötoimikunta (nyttemmin virantäyttöryhmä)

Opetus- ja tutkimusvirkoja täytettäessä dekaani asettaa esittelijän tueksi virantäyttötoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella virantäyttöä. Virantäyttötoimikunta on asiantuntijaelin, jonka tehtävä on antaa esitys/ lausunto viran hakijoista virantäyttöön liittyvissä valmistelun eri vaiheissa. Se ei ole kuitenkaan luonteeltaan viranomainen eli päätöksiä tekevä elin. Laadunvarmistuksen kannalta tärkeää on, että virantäyttötoimikunta (nyttemmin nimellä virantäyttöryhmä) on nimetty siten, että siinä on huomioitu viran kannalta tärkeä asiantuntemus, toisaalta siinä on huomioitu eri henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden edustus ja laitoksen/oppiaineen ulkopuolinen edustus. Hakijoita tulee kohdella arvioinnissa yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti koko virantäyttöprosessin ajan. Edellä mainittu elin antaa myös lausunnon virkaan nimitettävästä henkilöstä. Tällöin erityisen tärkeää on, että virantäytön kannalta merkittävät tekijät on otettu huomioon ja harkintavaltaa on käytetty on. Esittelijä osallistuu virantäyttöryhmien kokouksiin ja tuo esiin virantäytössä huomioon otettavat säädökset ja esimerkiksi eri kelpoisuusehtoihin liittyvät painotusmahdollisuudet.

Sivun alkuun

3.5. Virantäyttöihin ja viranhakuihin liittyvät ohjeistot

Virantäyttöihin (mm. kelpoisuusehdot ja prosessit) liittyvien varsinaisten säädösten lisäksi tiedekunnassa on käytössä ohjeistoja, jotka liittyvät menettelytapoihin ja hyvään hallintotapaan liittyvään laadunvarmistukseen. Ohjeistot liittyvät lähinnä tiedekuntaneuvoston ja virantäyttötoimikunnan toimintaan.

esteellisyyteen liittyvä ohje on laadittu hallintolain (434/2003) 28 §:n mukaan ja siinä on huomioitu yliopistolliseen toimintaan liittyvät näkökohdat. Nämä näkökohdat liittyvät erityisesti siihen, missä tilanteissa tieteellinen tms. siihen rinnastettava yhteistyö aiheuttaa esteellisyyden. Lisäksi ohjeistossa on huomioitu muita tilanteita, jotka yliopistollisessa hallintokäytännössä muodostavat esteellisyyden.
opetustaidon arviointiin liittyvässä ohjeessa on määritelty se, miten opetus- ja tutkimusvirkoja hakevien opetustaito arvioidaan ja mitä opetustaitoon liittyviä seikkoja arvioinnissa otetaan huomioon,
virantäyttöjen asiakirjajulkisuuteen liittyvä ohje määrittelee viranhakuasiakirjojen julkisuuden ja tiedonantamistavat sekä vastuun sekä asiakirjojen säilyttämisen,
dosenttiohje on tarkoitettu dosentiksi hakevalle. Se määrittelee arviointiprosessin ja tarvittavat asiakirjat,
virantäyttötoimikunnan jäsenille tarkoitettu virantäyttöprosessiohje määrittelee virantäytön vaiheet prosessinomaisesti. Prosessiohjeen avulla virantäyttötoimikunnan jäsenet voivat seurata virantäytön eri vaiheita ja se helpottaa prosessin hahmottamista,
viran hakijoille tarkoitettu ohje eri virkoihin liittyvistä kelpoisuusehdoista

Edellä mainitut ohjeet liittyvät lähinnä menettelytapoihin, jotka liittyvät pääasiassa prosessuaaliseen laadunvarmistukseen ja toisaalta hyviin eettisiin käytäntöihin. Virantäytön keskeisin tavoite on kuitenkin rekrytoida henkilö, jolla on parhaat edellytykset hoitaa virkaa menestyksellisesti Virantäyttöselosteella, viran täsmennyksellä sekä tehtäväpiiri- ja toimintaympäristökuvauksella on virantäytössä suuri merkitys.

Sivun alkuun

4. Taloushallinto ja sähköiset tiedonhallintajärjestelmät

Taloushallintoasiat, opintohallintoon liittyvät sähköiset järjestelmät sekä asianhallintajärjestelmä hoidetaan tiedekunnan kansliassa.. Edellä mainitut tiedonhallintajärjestelmät määrittelevät itse asiointiprosessin suhteellisen tarkasti, joten ne eivät mahdollista kovinkaan paljon omia tiedekuntakohtaisia sovelluksia. Järjestelmien toimivuuden kannalta tärkeää on, että kanslian henkilöstö hallitsee järjestelmät oman toimenkuvansa kannalta riittävästi ja että varamiesjärjestelystä kanslian osalta on päätetty ja että se on käytännössä toimiva.

5. Kehitettävää

Päätöksenteon ja toiminnan kannalta kehitettäviä asioita ovat yleis- ja taloushallintoasioiden kannalta tiedekunnassa ovat seuraavat asiat:

virkavastuun merkityksen ja luonteen ymmärtäminen hallinto- ja luottamustehtävissä toimittaessa. Edellä mainittua pyritään kehittämään edelleen edellä mainituista ohjeistoista tiedottamisella ja ohjeistojen kehittämisellä sekä esittelijän aktiivisella informatiivisella roolilla eri prosessien vaiheissa,
viran tehtäväalan ja tehtäväpiirin täsmentämisen merkitys. Ongelmia on jossain määrin ollut siinä, ettei viran tehtäväalan täsmentämisen tai täsmentämättä jättämisen merkitystä ole riittävästi huomioitu. Edellä mainituilla on merkittävä juridinen merkitys virantäytöissä. Tilannetta pyritään parantamaan laitosten johtajien, laitosten esittelijöiden ja tiedekuntaneuvoston informoinnilla,
Virantäyttöryhmien kokoonpanoa pyritään muuttamaan siten, että laitosten ulkopuolisten jäsenten määrää lisätään,
tiedekunnan kotisivun kehittäminen informatiivisempaan suuntaan; mm. palautteen kerääminen, informaation lisääminen eri asiakokonaisuuksia hoitavista henkilöistä; esimerkiksi kehen otetaan yhteyttä eri tilanteissa, jotka liittyvät tiedekunnan hallintoon

Sivun alkuun

6. Laatu, arviointi ja kehittäminen humanistisessa tiedekunnassa opintoasiain näkökulmasta

6.1.Tavoitteet ja toiminta-ajatus

Humanistisessa tiedekunnassa on edustettuna kolme koulutusalaa.

Humanistisen alan tutkintoina voidaan suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot sekä jatkotutkintoina filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Humanistisella alalla on yhteensä kuusitoista pääainetta: historia, etnomusikologia, Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede, teatterin ja draaman tutkimus, puheoppi, logopedia, suomen kieli, englantilainen filologia, pohjoismaiset kielet, ranskan kieli, saksan kieli ja kulttuuri, venäjän kieli ja kulttuuri sekä käännöstieteen oppiaineet englanti, saksa ja venäjä sekä maisteriopintoina mediakulttuuri.

Lisäksi eri pääaineisiin yhdistettynä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen järjestetään monitieteistä maisterikoulutusta sekä erikoistumisohjelmia, esim. tekninen viestintä, tanssintutkimus, populaarimusiikin ja kansanmusiikin maisterikoulutus, North American Studies, Political Communication, International Performance Research.

Vuoden 2008 alusta lukien tiedekunnan pääaineisiin kuuluu myös filosofia, joka yliopiston koulutusvastuun mukaan edustaa luonnontieteellistä alaa. Alan perustutkinnot ovat luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri ja jatkotutkinnot filosofian lisensiaatti ja filosofian tohtori.

Teatterialan koulutus edustaa taiteen yliopistollista koulutusta. Painopiste on näyttelijäkoulutuksessa, joka toteutetaan teatterityön koulutusohjelmana. Koulutus johtaa kolmivuotiseen teatteritaiteen kandidaatin tutkintoon ja tämän pohjalta kaksivuotiseen teatteritaiteen maisterin tutkintoon. Teatteritaiteen jatkotutkintoina voidaan suorittaa teatteritaiteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.

Sivun alkuun

Humanistinen tiedekunta huolehtii omalta osaltaan siitä, että yhteiskunnan eri tehtävissä on riittävästi asiantuntemusta ja ammattitaitoa, joka pohjautuu tiedekunnan edustamiin koulutus- ja tutkimusaloihin. Tutkintojen suunnittelussa kiinnitetään huomiota sekä akateemisiin että ammatillisiin tavoitteisiin. Suuri osa tiedekunnan aloista ja oppiaineista on luonteeltaan sellaisia, että niillä ei ole suoraa suhdetta nimettäviin ammatteihin. Humanistinen asiantuntemus on kielten ja kulttuurien sekä inhimillisen vuorovaikutuksen ja yhteisöjen syvällistä ymmärrystä. Tiedekunnan keskeisiä tehtäviä on myös kulttuuriperinnön vaaliminen ja kriittinen yhteiskuntakeskustelu. Suoraan yhteiskunnan työelämätarpeisiin vastaavat esimerkiksi kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa yhteistyössä toteutettava aineenopettajakoulutus sekä logopedia, joka huolehtii erityisesti puheterapeuttien koulutuksesta. Tämän lisäksi eri pääaineiden edustamat tieteenalat yhdistettynä opiskelijan omiin sivuainevalintoihin tuottavat joustavia ja laaja-alaisia tutkintoja, joilla on monipuolista työelämärelevanssia. Tehtäväkenttää valmistuneille on muun muassa yliopistollisissa tehtävissä, koulutoimessa, kulttuurihallinnossa, kirjasto- ja informaatioalalla, tiedotus- ja viestintäalalla sekä vapaan kulttuuritoiminnan ja kansainvälisen toiminnan piirissä. Uutena pääaineena humanistisen tiedekunnan viitekehyksessä aloittanut filosofia vahvistaa omalta osaltaan erityisesti tieteenteorian ja metodologian osaamista tiedekunnassa.

Teatterialan opetuksen ja tutkimuksen tavoitteena on ammatillisen koulutuksen lisäksi teatterialan ja sen koulutuksen kehittäminen. Koulutuksesta vastaava näyttelijäntyön laitos on selkeästi määrittänyt oman erityistehtävänsä osana monialaista yliopistoa. Monipuolinen sekä kansallinen että kansainvälinen eri taiteenalojen sekä tieteen ja taiteen välinen yhteistyö saa voimavaroja nimenomaan siitä, että laitos toimii taiteen ehdoilla hyödyntäen poikkeuksellista sijaintia tiedeyliopistossa.

Yliopistollisen toiminnan luonnollinen perusta on tutkimuksen ja opetuksen yhteys. Opetussuunnitelmien sekä opetuksen ja ohjauksen avulla luodaan edellytykset opiskelijan itsenäiselle työskentelylle. Tutkimalla oppiminen ja avoin tiedonkäsitys luovat pohjaa akateemiseksi asiantuntijaksi kasvamiselle. Analyyttistä ajattelua, tiedonhankintataitoja ja kykyä hallita laajoja kokonaisuuksia sekä tuottaa uutta tietoa pidetään yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kannalta merkittävänä sosiaalisena pääomana. Opiskelijan kiinnittäminen tutkijayhteisöön käy ennen kaikkea innostavan opetuksen avulla.

Sivun alkuun

6.2. Laadun merkkejä

Onnistunut opiskelijavalinta:

opiskelija on löytänyt alansa ja sitoutuu opintoihin

Hyvä opetussuunnitelma:

selkeä tutkintorakenne, selkeät tavoitteet, perusteltu toteutus
opinnot suoritettavissa määräajassa

Hyvä opintojen ohjaus:

opiskelija on itsenäinen toimija, joka osaa asettaa tavoitteita ja opiskelee määrätietoisesti niiden saavuttamiseksi
opintojen ohjauksella tuetaan opiskeluprosessia niin laitoksen kuin tiedekunnankin tasolla
opiskelija tiedostaa oman vastuunsa ja osaa käyttää opintojen ja opintojen suunnittelun tueksi laadittua materiaalia sekä tarjolla olevaa ohjausta

Tarkoituksenmukainen tutkinto:

tutkinnot valmistuvat kohtuullisessa ajassa
valmistuneet työllistyvät
opiskelulla hankittu osaaminen ja asiantuntemus palvelee sekä yksilön että yhteisön tarpeita
tutkinnon suorittanut opiskelija luottaa oman alansa mahdollisuuksiin, kykenee oppimaan uutta ja osaa hyödyntää omaa asiantuntemustaan mitä erilaisimmissa tehtävissä
opiskelijasta on tullut akateeminen asiantuntija, jolla on luova suhde tietoon sekä kykyä ja halua osallistua yhteiskunnalliseen dialogiin

Sivun alkuun

6.3. Laadunvarmistusta

Humanistinen tiedekunta pitää laatujärjestelmää luonteeltaan prosessina, dynaamisena toimintatapana, jolle on ominaista

organisaation kyky tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa, mahdollisuutensa ja uhkansa
kyky analysoida omaa toimintaansa eri näkökulmista
herkkyys reagoida ajankohtaisiin vaatimuksiin omia vahvuuksiaan hyödyntäen
kyky käsitellä ongelmia ja muuttaa omaa toimintaansa ratkaisukeskeisesti.

Vuosittain tulosneuvottelujen yhteydessä laadittavat itsearviointiraportit muodostavat rungon, jonka avulla laadun systemaattinen seuruu on mahdollista dokumentoida.

Ajankohtainen toimintasuunnitelma edustaa konkretiaa ja yksilöi kehittämiskohteita.

Humanistisen tiedekunnan näkökulmasta laadunvarmistusjärjestelmän ydin on tiivistettävissä seuraaviin tekijöihin:

Opetussuunnitelmaprosessi toimii sellaisenaan laadunvarmistusjärjestelmänä, jossa toteutuvat

1.suunnitelma, 2. toteutus, 3. arviointi, 4. kehittäminen.

Tiedekunnan tutkintohallinnon näkökulmasta laadunvarmistus vaatii myös suoritettujen tutkintojen sekä niiden yhteiskunnallisen merkityksen kriittistä analyysia.

Opiskelijoiden henkilökohtainen ohjaus (HOPS) ja hyvästä työilmapiiristä huolehtiminen toimivat omalta osaltaan laadunvarmistuksena. Käytännön työssä saatavaa palautetta ei voi saattaa vakuuttavaan kvantitatiiviseen asuun, mutta se toimii kunkin yksityisen toimijan oman työn kehittäjänä.

Sivun alkuun

Jatkuvan seuruun tehokkuus perustuu moneen eri tekijään, joista tärkeimpiä ovat toiminnassa mukana olevien ajan tasalla oleva ammattitaito ja akateeminen asiantuntijuus sekä monipuoliset palautejärjestelmät, joilla testataan toimintaa suhteessa tavoitteisiin ja tavoitteiden perusteisiin. Palaute voi olla esimerkiksi välitöntä opiskelijapalautetta tai laajoihin tietoaineistoihin perustuvia merkkejä työn tuloksellisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta.

Humanistisen tiedekunnan itsearvioinnissa ja suunnittelutyössä hyödynnetään eri lähteitä esim. seuraavasti: OKA:n ja tietokonekeskuksen aineistot ovat hyödyllisiä esim. opetussuunnitelmatyössä, opintojen ohjauksen kehittämisessä ja opiskelijavalinnan analyysissa. Rekrytointipalvelun aineistot, joita on myös yhteistyössä kehitetty, ovat arvokkaita työelämäpeilejä ja hyödyllisiä erityisesti suoritettujen tutkintojen analyysissa ja arvioinnissa sekä opintojen ohjauksessa.

Toiminnassa havaitut kehittämistarpeet, epäkohdat ja saatu palaute käsitellään tiedekunnan tasolla esimerkiksi tiedekunnan kansliassa virkatyönä ja dekaanin nimittämässä tiedekunnan työvaliokunnassa. Opetussuunnitelmaa ja opasmateriaalia kehitetään jatkuvan seuruun periaatteella.

Sivun alkuun

Järjestelmällisen kehittämisen kannalta pidämme tärkeänä pitää yllä ja kehittää erityisesti seuraavia toimintatapojamme.

Humanistisen tiedekunnan laitokset ovat hyvin itsenäisiä. Tulosyksikkönä kukin laitos vastaa oman toimintansa kehittämisestä, laatii omat selvityksensä esimerkiksi toimintansa tavoitteista, toimintasuunnitelmasta ja laatujärjestelmästä.

Tiedekunnan tehtävänä on huolehtia erityisesti tutkintohallintoon liittyvistä asioista sekä yhteistyön organisoinnista, ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Tutkintohallinnon kannalta tiedekunnan keskeisimmät tehtävät ovat kehittää tiedekunnan tutkintoja, opetusta ja tutkimusta, hyväksyä opetussuunnitelmat sekä päättää opiskelijavalinnan perusteista.

Tiedekunta huolehtii säädösten tulkinnasta ja noudattamisesta, luo yhteisiä periaatteita ja toimii tiedekunnan kannalta merkitsevissä asioissa yksityisiä oppiaineita ja laitoksia laajempana keskustelufoorumina, valmistelijana, päätöksentekijänä sekä toimeenpanijana.

Toiminnasta vastaavat säädösten määrittämät viralliset hallintoelimet. Lisäksi toiminta organisoidaan siten, että vuorovaikutus tiedekunnan sisällä ja tiedekunnasta ulospäin toimii kehittämistyön tukena. Esimerkiksi päätösten valmistelussa voidaan näin ottaa huomioon erilaiset taustatiedot mahdollisimman monipuolisesti. Toiminnan organisoimisessa tärkeässä asemassa ovat tiedekunnan dekaani ja laitosten johtajat sekä tiedekunnan ja laitosten esittelijät. Tiedekunnan tasolla järjestettävät seminaarit ja koulutustilaisuudet auttavat omalta osaltaan yhteisten tavoitteiden asettamisessa ja yhteistyön luomisessa. Yhdyssiteenä eri laitosten välillä toimii dekaanin asettama tiedekunnan työvaliokunta. Yhteydet opiskelijoihin luodaan eri yhteyksissä opiskelijaedustajien ja ainejärjestöjen kautta sekä välittömissä ohjaustilanteissa. Myös opiskelijaopinto-ohjaaja toimii tärkeänä yhdyshenkilönä.

Sivun alkuun

Humanistisessa tiedekunnassa on omaksuttu välitön toimintakulttuuri, jossa valmisteltavista asioista keskustellaan ennen virallista käsittelyä mahdollisimman laajasti. Valmistelevana foorumina toimii esimerkiksi tiedekunnan työvaliokunta tai erityistä tehtävää varten nimetty työryhmä. (esimerkkejä tehtävistä: jatkokoulutuksen kehittäminen, aineenopettajakoulutus, opiskelijavalinta, tutortoiminnan kehittäminen). Yhteistyötä tehdään myös rekrytointipalvelun kanssa.

Seuraavassa joitakin esimerkkejä toiminnasta:

Tiedekunnan esittelijät pitävät yhteyttä laitosten henkilökuntaan esimerkiksi ajankohtaisia asioita koskevissa neuvotteluissa sekä tarpeen mukaan myös opetussuunnitelmatyöryhmissä. Esittelijät tekevät yhteistyötä myös muiden tiedekuntien ja hallintokeskuksen henkilökunnan kanssa erilaisissa säännöllisesti kokoontuvissa kollegapalavereissa. Esimerkiksi opinto- ja kansainvälisten asiain osasto (OKA) ja tiedekuntien opintoasiain päälliköt neuvottelevat koko yliopistoa koskevista tutkintohallinnon asioista. Esimerkiksi laadunvarmistusjärjestelmän kaikkia tiedekuntia koskevat asiat on kartoitettu yhteisesti, koosteen esittämisestä vastaa OKA.
Opintojen ohjauksessa on mukana myös tiedekunnan taso. Erityisesti tutkintoa koskevat asiat vaativat myös tiedekunnan osuutta. Opiskelijoiden ohjaukseen osallistuu koko tiedekunnan kanslian henkilökunta erityisesti opintoasiain päälliköt, jotka vastaavat myös opinto-oppaiden toimittamisesta sekä tiedekunnan kotisivujen ylläpidosta. Vertaisohjausta antaa tiedekunnan opiskelijaopinto-ohjaaja, joka pitää yhteyttä myös rekrytointipalveluun. Rekrytointipalvelun antamaa ohjausta hyödynnetään esim. osana orientoivia opintoja.
Tarvittaessa muodostetaan valmistelevia ja koordinoivia työryhmiä tai nimetään yhdyshenkilöitä Esimerkiksi aineenopettajakoulutuksen kehittämisessä yhteydet kasvatustieteiden tiedekuntaan ja opettajankoulutuslaitokseen ovat välttämättömiä.
Tiedekunta järjestää koko henkilökunnalle ja opiskelijoille tarkoitettuja yhteisiä seminaari- ja keskustelutilaisuuksia tavoitteenaan esimerkiksi laadunvarmistus, tietoisuuden lisääminen tutkintohallintoon liittyvistä asioista, opetussuunnitelmien ja jatkokoulutuksen kehittäminen sekä yhteistoiminnan lisääminen.
Valmistelusta ja päätöksenteosta vastaavissa toimielimissä ja työryhmissä on mukana myös opiskelijoiden edustus.
Valtakunnallisesta yhteistyöstä huolehditaan samoin periaattein

Sivun alkuun

6.4. Laatujärjestelmä ja ajankohtaiset kehittämiskohteet

Tiedekunnan monialaisuus, humanististen tutkintojen vapaus, laaja-alaisuus ja yksilölliset mahdollisuudet sivuainevalintoihin sekä suuri opiskelijamäärä asettavat kovat vaatimukset opintojen koordinoinnille ja opinto-ohjaukselle. Humanistisessa tiedekunnassa on viime vuosina erityisesti ponnisteltu opiskelun määrätietoisuuden ja tavoitteellisuuden lisäämiseksi. Jatkuvan seuruun avulla on löydetty ongelmakohtia, joita pitkäjänteisesti on korjattu opetussuunnitelmia kehittäen sekä henkilökohtaisen opintojen ohjauksen avulla. Opettajia ja opiskelijoita on koulutettu tunnistamaan humanistisen alan mahdollisuuksia. Rekrytointipalvelun asiantuntemusta ja muita lähteitä hyödyntäen on luotu kuvaa humanistien työmarkkinoista. Tutkintotavoitteet tiedekunnan tasolla on viime vuosina saavutettu joskin eri oppiaineiden tuloksissa on suuriakin eroja.

Vuosittain laadittavat toimintasuunnitelmat sisältävät sekä pitkäjänteisiä kehittämiskohteita että toiminnan sujuvuuteen vaikuttavia yksittäisiä konkreettisia toimia. Seuraavassa esimerkinomainen katsaus tiedekunnan tärkeimpiin kehittämiskohteisiin viimeksi laaditun toimintasuunnitelman pohjalta. Kehittämiskohteet liittyvät opetukseen ja tutkimukseen, opintojen ohjaukseen sekä humanistisen tiedekunnan edustamien alojen yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja tutkintojen asemaan.

Opetus ja tutkimus

Jatkokoulutuksen osalta noudatetaan keväällä 2007 tiedekuntaneuvostossa hyväksyttyä uutta opetussuunnitelmaa ja kehittämissuunnitelmaa, jotka perustuvat dekaanin asettaman työryhmän muistioon Tieteellinen jatkokoulutus humanistisessa tiedekunnassa. Ehdotus humanistisen alan jatkokoulutuksen kehittämiseksi. Muistio ja uusi opetussuunnitelma ovat nähtävänä tiedekunnan kotisivuilla. Humanististen alojen tulevaisuuden kannalta on tärkeätä turvata tasokas ajanmukainen jatkokoulutus. Erityisenä kehittämiskohteena nähdään jatko-opiskelijoiden valintaprosessi sekä henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laadinta ja yhteisen opetuksen järjestäminen.

Sivun alkuun

Opintojen ohjaus

Opiskeluprosessin tukemisen erityinen painopiste on pääaineen opinnäytteiden (kandidaatintutkielman ja pro gradu –tutkielman) ohjauksen sekä arviointikriteerien ja arvostelukäytäntöjen kehittäminen. Työssä hyödynnetään keskusteluja muiden yliopistojen kanssa.

Henkilökohtaisia opintosuunnitelmia ja opintojen ohjausta kehitetään edelleen opettajilta ja opiskelijoilta saadun palautteen perusteella ottaen erityisesti huomioon tutkinnon kokonaisuus, suoritusajat sekä työelämän vaatimukset. Ohjaavien opettajien kanssa käyty keskustelu on osoittanut, että opiskelijat tarvitsevat erityistä tukea sivuaineiden valinnassa sekä tietoa yhteyksistä työelämään.

Ensimmäiset uuden tutkintojärjestelmän mukaan opintonsa aloittaneet ovat kolmannen vuoden opiskelijoita. Tämän ryhmän opiskelutilannetta arvioidaan ottaen huomioon, että kandidaatintutkinnon tulisi valmistua tavoiteajan mukaisesti keväällä 2008.

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Humanistinen tiedekunta on vakuuttunut edustamiensa alojen laaja-alaisesta yhteiskunnallisesta merkityksestä. Tiedekunta arvostaa monipuolista yliopistollista sivistystä ajattomana henkisenä voimavarana, joka on syytä säilyttää suhdanteiden vaihtelussa. Yhteiskunnallinen vastuu on muutakin kuin lyhytjänteistä työelämän palvelua. Jotta asia kirkastuisi muillekin kuin spesialisteille, tarvitaan oman alan jatkuvaa kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä sekä yhteistyötä muiden alojen kanssa. Tiedekunta pitää tärkeänä kehittää innostavaa ilmapiiriä, jossa niin opiskelija, tutkija, opettaja kuin muu henkilökunta tuntee tekevänsä merkittävää työtä. Terve itsetunto ja oman alan laajempien yhteyksien oivaltaminen ovat yksi työmotivaatioon ja toiminnan laatuun vaikuttavista tekijöistä.