Tutkimuksen tekijät
Yliopiston tutkijat toimivat tiedekunnissa, joissa tutkimus on organisoitu tutkimuskeskuksiin ja -ryhmiin. Lisäksi tutkimusta tehdään monitieteisissä tutkimusyhteisöissä ja -verkostoissa.
Tiedekunnat, tutkimuskeskukset ja muut tutkimusyhteisöt
Johtamiskorkeakoulu
Kasvatustieteiden tiedekunta
Luonnontieteiden tiedekunta
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta
- Eturauhassyövän tutkimuskeskus (PCRC)
- Keliakiatutkimuskeskus
- Lasten terveyden tutkimuskeskus TACC
- Rokotetutkimuskeskus
- Vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille FICAM
- Tiedekunnan tutkimusryhmät
Viestintätieteiden tiedekunta
- Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMET
- Monitieteisen kertomuksen tutkimuksen keskus Narrare
- Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden tutkimuskeskus PLURAL
- Tampere Unit for Computer-Human Interaction TAUCHI
- Tampere Research Center for Information and Media TRIM
- Tutkivan teatterityön keskus T7
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Gerontologian tutkimuskeskus GEREC
- Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLA
- Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI
- Tampere Centre for Classical, Medieval and Early Modern Studies TRIVIUM
- Tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus TaSTI
- Työelämän tutkimuskeskus WRC
- Tiedekunnan tutkimusyhteisöt
Monitieteisiä tutkimusyhteisöjä
Asiantuntijatietokanta
Tutkimuksen huippuyksiköt
Tutkimuksen huippuyksiköt ovat Suomen Akatemian rahoittamia korkeatasoisia tutkimus- ja tutkijankoulutusyksiköitä, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta tutkimusryhmästä.
Tampereen yliopisto koordinoi kahta tutkimuksen huippuyksikköä:
- FinMIT, Centre of Excellence in Research on Mitochondria, Metabolism and Disease, BioMediTech (2014–2019)
- Yhteiskunnan historia: kontekstuaalinen analyysi suomalaisen yhteiskunnan rakenteista ja identiteeteistä 1400-2000, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (2012–2017)
Lisäksi Tampereen yliopisto on mukana kahdessa muussa huippuyksikössä:
- Rajojen, identiteettien ja transnationalisaation tutkimuksen huippuyksikkö, Johtamiskorkeakoulu / Oulun yliopiston koordinoima huippuyksikkö (2014–2019)
- The Finnish Centre of Excellence in Russian Studies – Choices of Russian Modernisation, Johtamiskorkeakoulu / Helsingin yliopiston koordinoima huippuyksikkö (2012–2017)
Huippuyksikköohjelmassa 2018–2025 Tampereen yliopisto on mukana yhteensä viidessä tutkimuksen huippuyksikössä.
FiDiPro-professorit
FiDiPro - Finland Distinguished Professor Programme on on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma, joka tarjoaa suomalaisille yliopistoille ja tutkimuslaitoksille mahdollisuuden palkata ulkomaisia tai pitkään ulkomailla toimineita suomalaisia huippututkijoita määräajaksi Suomeen.
Tampereen yliopistossa toimivat FiDiPro-professorit
Professori Lisa Adkins
Suomen Akatemia 2015–2019
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Lisa Adkins (University of Newcastle, Australia) on kansainvälisesti arvostettu sosiologi, joka yhdistää tutkimuksessaan omaperäisellä tavalla yhteiskuntatieteen teorioita, feminististä tutkimusteoriaa ja taloustieteitä. Hän on viime aikoina tutkinut erityisesti finanssikriisiä ja työttömyyttä yhteiskunnallisena ilmiönä.
Adkins toimii FiDiPro-hankkeessa yhteistyössä Tampereen yliopiston professori Risto Kuneliuksen ja Turun yliopiston akatemiaprofessori Anne Kovalaisen kanssa. Hankkeessa tutkitaan sitä, miten työvoima ja työvoiman aktivointi ovat merkittävästi sidoksissa työttömyyden laatuun ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen, eivät niinkään työhön ja sen asemaan tai paikkaan yhteiskunnassa.
Professori Roger W. Beuerman
Tekes 2012–2017
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta
Roger Beuerman (Singapore Eye Research Institute) toimii yhteistyössä silmätautiopin professori Hannu Uusitalon kanssa.
Beuerin tutkimusprojekti on nimeltään Biomarkkerit: Kohti yksilöllistä lääketiedettä. Tutkimuksen lähtökohtana on, että kustannustehokkaan hoidon perusedellytys on valittavien hoitotoimenpiteiden kohdentaminen ja mitoittaminen oikealla tavalla. FiDiPro-hankkeessa tähän tavoitteeseen pyritään etsimällä sairauksia ja/tai niiden riskiä kuvaavia biomarkkereita, joiden avulla potilaiden tutkimukset, hoito ja seuranta voidaan suunnitella yksilöllisesti ja mahdollisimman tehokkaasti.
Professori George Steven Bova
Suomen Akatemia 2012–2017
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta
George Steven Bova (Johns Hopkins Hospital, Baltimore) on ansioitunut eturauhassyövän tutkija, joka on menestyksellisesti kaupallistanut tutkimustyössä syntyneitä innovaatioita. FiDiPro-professorina Bova tutkii eturauhassyöpää yhteistyössä syöpägenetiikan professori, dekaani Tapio Visakorven kanssa.
Yksilöidyn syöpähoidon kehitystä on estänyt se, ettei nykyisessä tutkimuksessa ole pystytty erottelemaan tärkeitä havaintoja merkityksettömistä. Jotta tämä olisi mahdollista, olisi huomioitava myös potilas, syöpäkudos, perinnölliset tekijät ja muut sairaudet. Bova kehitää tutkimuksessaan molekulaarista syöpätutkimusta, joka hyödyntää nopeasti tehtyjä ruumiinavauksia.
Professori Malin Flodstöm-Tullberg
Tekes 2015–2017
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta
Malin Flodström-Tullbergilla (Karolinska Institutet) on kansainvälisesti ainutlaatuista osaamista viruksen aiheuttaman diabeteksen tutkimisessa solu- ja eläinmalleissa. Näitä malleja hyödynnetään projektissa virusdiagnostiikan kehittämisessä, uusien enterovirusrokotteiden testauksessa ja virus-sairausmekanismien tutkimuksessa.
Tampereella Flodström-Tullberg toimii yhdessä akatemiatutkija Vesa Hytösen ja professori Heikki Hyödyn kanssa THERDIAB-hankkeessa, jossa selvitetään enterovirusten ja tyypin 1 diabeteksen välistä yhteyttä ja pyritään kehittämään rokotteita ja lääkkeitä näitä viruksia vastaan.
Akatemiaprofessori
Suomen Akatemian akatemiaprofessuurien tavoitteena on antaa kansainvälisellä huipulla olevalle tieteenharjoittajalle mahdollisuus tehdä täysipäiväistä tieteellistä tutkimustyötä. Akatemiaprofessorin odotetaan edistävän alansa tutkimusta merkittävästi ja kehittävän luovaa tutkimusympäristöä.
Professori Pertti Alasuutari
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 2016–2019
Pertti Alasuutari on kansainvälisesti tunnettu ja verkottunut yhteiskunnan tutkija, joka valittiin Vuoden professoriksi vuonna 2014. Alasuutari on johtanut useita Suomen Akatemian rahoittamia tutkimushankkeita ja ollut akatemiaprofessorina myös vuosina 2009–2013.
Alasuutarin tutkimushankkeen keskeisenä teemana ovat yhteiskunnan käytäntöjen ja valtasuhteiden kytkennät. Alasuutari tutkii kansainvälisten järjestöjen syntyä ja toimintaa sekä politiikan tekijöiden kaksoisroolia toisaalta järjestöjen toimijoina, toisaalta kansallisen politiikan vaikuttajina. Tutkimuksen avulla voidaan vastata kysymykseen kansainvälisen verkottumisen tehtävästä kansallisten toimijoiden näkökulmasta.