Sukupuolentutkijat tutkivat tunteilla ylläpidettävää eriarvoisuutta intiimisuhteissa

Tuula Juvosen tutkimushanke sai akatemiarahoitusta. Kuvassa vasemmalta Marjo Kolehmainen, Tuula Juvonen ja Raisa Jurva.

Akatemiatutkija Tuula Juvosen johtama akatemiahanke Vain me kaksi? Affektiivinen eriarvoisuus intiimisuhteissa pyrkii löytämään tunteiden jännitteiden verkostosta linkkejä yleisiin sukupuolisiin epätasa-arvoisiin asetelmiin. Juvosen lisäksi hankkeen tutkijaryhmään kuuluvat Tampereen yliopiston tohtorikoulutettava Raisa Jurva ja tutkija Marjo Kolehmainen sekä tohtorikoulutettava Annukka Lahti Jyväskylän yliopistosta.

Affektiivinen eriarvoisuus on eriarvoisuutta, joka tulee jollain tapaa tunteiden kautta esille. Eriarvoisuuden tarkastelu paljastaa, minkälaisia tunteita kullekin sukupuolelle pidetään oikeutettuna missäkin tilanteessa.

– Usein ihmetellään, miksei tasa-arvo etene. Hankkeellamme on mahdollisuus antaa yksi näkökulma siihen, ylläpidetäänkö parisuhteessa edelleen niitä samoja rakenteita, joita muualla yhteiskunnassa tietoisesti puretaan, Juvonen kertoo.

Arkiajattelussa tunteet koetaan usein yksilöllisinä reaktioina. Hankkeessa tunteita lähestytään kulttuurisina ja sosiaalisina rakenteina, joissa myös valta toimii.

– Etenkin naiset ovat hyviä analysoimaan ja reflektoimaan sitä, mitkä ovat parisuhteessa eriarvoistavia käytänteitä eli hyvin tarkasti osoittamaan niitä ongelmakohtia. Tämä reflektointi ei kuitenkaan välttämättä johda muutokseen, tutkija Raisa Jurva sanoo.

Valtajännitteiden tarkastelua normien vastaisuuden kautta

Yhteiskunnan heteronormatiivisuus vaikuttaa monella tasolla. Parisuhdetasolla määritellään, mitä mieheys ja naiseus ovat. Normeja todennetaan myös tunteiden kautta.

– Tutkimuksissa on todettu, että intiimisuhteet ja nimenomaan heterosuhteet ovat sellaisia, joissa nämä normit ja tavat elävät edelleen todella tiukasti, Tuula Juvonen kertoo.

Päätökset hoivavastuusta ja talousasioiden jakamisesta mukailevat usein perinteisiä sukupuolirooleja. Lisäksi usein miehen toiveet esimerkiksi ajankäyttöön liittyen laitetaan etusijalle.

Juvonen itse lähestyy hankkeessa normien vastaisuutta tarkastelemalla lesbosuhteita.

– Tarkastelen sitä, missä määrin lesbosuhteet heijastavat heteronormatiivisia oletuksia, mitkä asiat on pakko kääntää toisin ja minkälaista kahnausta siitä syntyy, Juvonen kertoo.

Tutkimushankkeessa normien vastaisuutta tarkastelevat myös Annukka Lahti sekä Raisa Jurva.

Annukka Lahti haastattelee biseksuaaleja naisia heidän parisuhteistaan, joissa heteronormatiivinen oletus ei toimi yksiselitteisesti.  Raisa Jurva tarkastelee keski-ikäisiä ja vanhempia naisia, joilla on kokemusta parisuhteesta huomattavasti nuorempien miesten kanssa. Lähtökohtana on tarkastella sitä, rakennetaanko tässä asetelmassa suhdetta jollain tapaa eri tavalla.

– Nämä naiset tulevat asettuneeksi jollain tapaa toisin suhteessa konventioihin, jotka määrittävät heterosuhteita. Näitä suhteita pidetään tavalla tai toisella epätavallisena, normien vastaisena, Jurva kertoo.

Marjo Kolehmaisen osuus tutkimushankkeessa kattaa parisuhdeneuvonnan. Viime vuosikymmeninä syventynyt terapeuttinen kulttuuri elää paitsi virallisissa pariterapioissa, myös parisuhdeoppaissa ja internetin neuvontapalstoilla.

Kolehmainen haluaa tarkastella sitä, miten parisuhteista on tullut reflektion ja tunnetyön kohde. Toisaalta tarkastelun arvoiseksi nousee terapiatyöntekijän näkökulma, kuinka asiakkaita ohjataan miettimään tunteita ja tekemään työskentelyä omien tunteiden kanssa.

Tutkimushanke sai Suomen Akatemialta rahoitusta 556 652 euroa.

Teksti: Mariella Tolkki

Lisätietoja:

Muokattu: 08.07.2015