Antiikkikaupungin identiteetti

 Tutkija Arja Karivieri.

 – Irtaudumme Ostia-hankkeessa perinteisestä esimodernin kulttuurin tutkimuksesta, joka on keskittynyt vahvasti vain yläluokkaan ja sen vaikuttajamiehiin. Tämä sopii hyvin Tampereen yliopiston tutkimusprofiiliin, joka korostaa laaja-alaista yhteiskunnan tutkimusta. Olen itse Tampereelta kotoisin ja myös tämä projekti on suunniteltu yhdessä tamperelaistutkijoiden kanssa, kertoo Arja Karivieri.

Tukholman yliopiston professori Arja Karivieri alkaa tutkia antiikin Ostian väestöä ja kaupungin identiteetin muodostumista Suomen akatemian hankerahoituksella. Tutkimusryhmään kuuluvat dosentit Ria Berg, Marja-Leena Hänninen, Katariina Mustakallio ja lisäksi yksi syksyllä palkattava tutkija. Tampereen yliopiston tutkimuskeskukset Trivium ja Narrare ovat tutkimusryhmän keskeisiä taustaverkostoja.

Satamakaupunki Ostia oli globaali kulttuurien kohtauspaikka antiikin aikana. Ostia oli Rooman laivaston tukikohta ja valtakunnan tärkein kauppasatama Tiber-joen suistoalueella. Ostian kaduilla kulkivat matkalaiset, turistit, käsityöläiset, orjat, kauppiaat ja sotilaat eri puolilta roomalaisten valtakuntaa. Se oli aikansa kulttuurien ja uskontojen kohtaamispaikka.

Hankkeen keskeisiä käsitteitä on code-switching eli miten kulttuuri-identiteetti ja kieli saattavat muuttua tilanteesta riippuen. Näin voi tapahtua päivittäisessä kommunikaatiossa tai vaikkapa hautauksen yhteydessä. Professori Karivieren mukaan Ostia antaa mahdollisuuden tutkia yhteiskuntaa hyvin laajalta alalta ja monin keinoin. Ostian asukkaiden arkipäivää, elämää ja kuolemaa tutkitaan kirjallisen ja visuaalisen aineiston avulla. Laadullisen tutkimuksen tuloksia peilataan myös biologisen perimän ja DNAn tutkimukseen.

Ostian kautta saapuivat Roomaan sekä tärkeimmät tuontitavarat provinsseista että monet uudet aatteet, uskonnolliset liikkeet ja ideat, jotka sittemmin vaikuttivat Rooman kehitykseen. Ostian hyvin säilyneet rauniot kahden neliökilometrin alueella, talot, kaupat, tuotantokeskukset, temppelit ja hautausmaat kertovat kulttuurien kohtaamisesta.

– Tämä eri kulttuurien vaikutus heijastui myös miesten ja naisten arkielämään, ja se näkyy niin esineistössä kuin kaupunkisuunnittelussa, kertoo professori Arja Karivieri.

Tampereen yliopiston akatemiahanketta johtava Karivieri on kansainvälisesti parhaiten tunnettu roomalaisen materiaalisen kulttuurin asiantuntijana, jonka erikoisaloina ovat roomalainen arkkitehtuuri, maalaus- ja mosaiikkitaide, keramiikka, varhainen kirkkoarkkitehtuuri sekä myöhäisantiikin uskonnollisen muutoksen näkyvyys kirjallisuudessa ja visuaalisessa aineistossa.

Arja Karivieri on Tukholman yliopistossa antiikintutkimuksen professori ja Turun yliopiston klassillisen arkeologian dosentti. Karivieri on myös Suomen Ateenan -instituutin Arethousan varhaiskristillisen kirkon kaivausprojektin johtaja vuodesta 1999.

Maahanmuuttajat ja eri uskonnot

Syksyllä alkava tutkimushanke kattaa ajallisesti tuhat vuotta, 300 eaa – 700 jaa, ja keskittyy vuorovaikutukseen ja väestön suhteisiin uusien etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen kanssa. Teema tuntuu varsin nykyaikaiselta maahanmuuttajakeskustelujen Suomessa.

– Samassa Ostian kylpylässä saattoi esimerkiksi 100-luvulla jaa olla kävijöitä yhtä aikaan Britanniasta, Pohjois-Afrikasta, Lähi-Idästa, Vähä-Aasiasta ja Kreikasta. Ostiassa sijaitsi myös suuri synagoga, joka osoittaa kaupungissa olleen myös aktiivinen juutalainen yhteisö, kertoo Karivieri.

Ostia koki voimakkaan talouskasvun lyhyessä ajassa Rooman laajentuessa voimakkaasti puunilaissotien ja Julius Caesarin ajoista myöhäisantiikin aikaan, kun koko Välimeren alueelta saapui matkalaisia, sotilaita, kauppiaita, käsityöläisiä, orjia, turisteja, yksittäisiä kulkijoita ja perhekuntia valtakunnan pääkaupunkiin. He toivat mukanaan uusia ideoita, uusia tapoja ja uskontoja.

Tutkimusryhmä analysoi miten ostialaiset loivat omat paikalliset identiteettinsä ja miten ne muuttuivat monikulttuurisessa kosmopoliittisessa yhteisössä. Ostian tutkijat selvittävät miten uudet tulokkaat muuttivat kaupungin kehitystä, miten julkisia rakennuksia suunniteltiin ja sijoitettiin kaupunkikuvaan, sekä miten muuttoliike vaikutti urbanisoitumiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.

– Tarkastelemme, miten rauhallinen rinnakkaiselo oli mahdollinen, ja missä tilanteissa voimme havaita eri ryhmien kilpailua tai konflikteja. Näitä kysymyksiä tulemme käsittelemään myös kansainvälisissä konferensseissa ja esittelemme tulokset sekä julkaisuissa että tulevassa näyttelyssä, joka on suunnitteilla Vapriikin museokeskukseen Tampereella, toteaa professori Karivieri hankkeen tavoitteista.

Hautakivet kertovat elämästä

Antiikin tutkijoiden kohteina Ostiassa ovat säilyneet rauniot, visuaaliset evidenssit kuten seinämaalaukset ja mosaiikkilattiat, kadut, asunnot ja veistokset. Myös arkipäivän esineet Ostiasta ja ulkomailta tutkitaan, kuten myös rakennuspiirtokirjoitukset ja hallinnon tekstit, seiniin raapustetut viestit, graffitit ja hautakivet. Roomalaisissa piirtokirjoituksissa on paljon tietoa esimerkiksi haudattujen taustoista, joten etnisiä tietoja väestöstä saadaan helposti, joskus miltei kortteli korttelilta.

– Onneksi tästä kaikesta on jo saatavilla julkaistuja inventointi- ja kaivaustuloksia, joten voimme rakentaa sen pohjalta synteesin. Pyrimme vastaamaan tutkimuskysymyksiimme muun muassa tila-analyysin ja topografisen inventoinnin avulla, toteaa Karivieri.

Roomalainen yläluokka sai suoraan Ostian satamasta norsunluuta Afrikasta ja villieläimiä Colosseumin spektaakkeleihin. Kiinasta tulivat silkit ja mausteet ja laivojen ruumissa tuotiin myös orjat myytäviksi Rooman markkinoilla. Sotalaivat lähtivät Ostian ja viereisen Portuksen satamista valloitusretkille hankkimaan uusia alueita, saaliita, orjia.

Arkeologisessa tutkimuksessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana yleistynyt biologisen perimän ja DNAn tutkimus. Arkeologisilla viranomaisilla on varastoissaan myös Ostian ja Rooman antiikin hautausmailta saatua luuaineistoa. Roomassa erityisesti Tor Vergatan yliopiston laboratorio on tehnyt DNA-analyyseja. Karivieren tutkimusryhmän jäsen, osteologi Anna Kjellström tulee tekemään synteesin antiikin Ostian ja Rooman julkaistuista luuaineistoista.

– Saamme siis tietää, mitä luut kertovat ikä- ja sukupuolijakaumasta, lapsuuden ja aikuisiän terveydestä ja ruokavaliosta. Voimme sijoittaa tulokset historialliseen kontekstiin. Analysoitava aineisto kattaa eri yhteiskuntaluokkia ja ”kansallisuuksia”, ja tulemme havaitsemaan mielenkiintoisia eroavaisuuksia ja yhtenäisiä piirteitä, joiden pohjalta teemme hypoteeseja ja päätelmiä.

Teksti: Taina Repo

Passages from Antiquity to the Middle Ages VI –konferenssi

Lisätietoja:

Muokattu: 24.07.2015