Mitä metakognitiolla tarkoitetaan?Metakognitiota ja reflektiota on monesti käytetty samaa tarkoittavina. Metakognition käsitettä, samoin kuin reflektionkin, on tulkittu ja käytetty eri tavoin.
Metakognitiivisia toimintoja ovat mm. muistin ja tarkkaavaisuuden ohjaaminen. Tarkkaavaisuus on resurssi, jota on käytössä vain rajallinen määrä. Uudet ja vaikeat asiat voivat viedä ihmisen kaiken käytettävissä olevan tarkkaavaisuuden, kun taas tutut, hyvin opitut toiminnot sujuvat lähes ilman tarkkaavaisuutta. Myöskin tietämys monimutkaisista henkisistä taidoista, kuten käsitykset itsestä oppijoina, omista oppimisen strategioista ja tavoitteista ovat metakognitiivisen tiedon osa-alueita.
Miten metakognitiiviset taidot kehittyvät?Muistia, ymmärtämistä ja tarkkaavaisuutta ym. kognitiivisia prosesseja koskeva tieto lisääntyy iän ja kokemuksen myötä. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että tämä tieto muuttuisi toimintaa ohjaavaksi. Metakognitiivinen tieto voi olla niin yleistä ja abstraktia luonteeltaan, ettei kokenutkaan opiskelija osaa yhdistää sitä konkreettisiin oppimistilanteisiin. Samoin se voi jäädä kytkeytymättä omaan toimintaan niin, että siitä tulisi tätä säätelevää.Kokeiluissa on oppimaan oppimisen kannalta havaittu tärkeäksi, että oppija on tietoinen käyttämistään oppimisstrategioista; hänellä on kyky valita tavoitteen, tilanteen ja omien suoritusedellytystensä kannalta sopiva oppimisstrategia. Pelkkä yleinen metakognitiivinen tieto ei siis riitä, vaan tarvitaan omaan toimintaan liittyvää tehtäväkohtaista metakognitiivista tietoisuutta ja tähän perustuvaa toiminnan säätelyä. Näiden synty- ja kehitysmekanismeja ei vielä kovin hyvin tunneta. Metakognitiivisia taitoja voidaan siis kehittää esim. toiminnan tietoisuusastetta kohottamalla tai opettamaan tavoitteiden kannalta sopivien strategioiden valintaa. Oppijan motivaatiolla on kuitenkin todettu olevan suuri merkitys tulosten pysyvyyden kannalta; alhainen motivaatio ei innosta kehittyneiden strategioiden käyttämiseen.
 |
