Sisältöön
tampereen yliopisto: valoa pimeyteen 2015: valoa pimeyteen 2013:
Valoa pimeyteenTampereen yliopistoValoa pimeyteen
Valoa pimeyteen 2013

Luennoitsijat 2013

Valoa pimeyteen tapahtuman sisältyy luentoja Tampere-talon isossa salissa kolmessa setissä. Luentojen välillä Studiossa on keskustelua ja puheenvuoroja uusista oppimisympäristöistä sekä niiden esittelyjä. Rondossa voi osallistua tapahtumaan uusista oppimisen tiloista.

Vuoden 2013 Ison salin luennoitsijat esittelyssä:

Hiski Haukkala

Haukkala toimii kansainvälisen politiikan professorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Tutkimuksissaan Haukkala keskittyy Suomen ulkopolitiikkaan ja Suomen asemaan EU:ssa sekä Venäjään. Hän tutkii ja opettaa maailman tapahtumien vaikutuksista Suomeen.

Professori Haukkalalta ilmestyi  vuonna 2012  kirja Suomen muuttuvat koordinaatit , jossa hän pistää Venäjän ja Suomen asioita geopoliittisiin raameihin.

Haukkala pitää rauhan tilaa Euroopan unionin merkittävänä saavutuksena.  Rauha ei ole kuitenkaan saavutettu etu, vaan kaikkien eurooppalaisten pitää tehdä sen eteen työtä myös jatkossa.

haukkalanetti.jpg

 

Kimmo Himberg

Himberg toimii Poliisiammattikorkeakoulun rehtorina. Hänen väitöskirjansa  käsitteli ympäristömyrkkyjen analytiikan luotettavuutta elintarvike- ja ympäristövalvonnassa. Hän on opiskellut rikosoikeusjärjestelmään liittyvää johtamista Birminghamin yliopistossa Englannissa.   Keskusrikospoliisin Rikosteknisen laboratorion johtajana hän toimi yli kaksi vuosikymmentä.

Himberg on työskennellyt muun muassa Turkissa EU:n asiantuntijatehtävissä, Interpolissa, YK:n rikostentorjuntavirastossa UNODC:ssa ja Euroopan poliisiakatemiassa CEPOLissa. Eurooppalaisten rikoslaboratorioiden yhteistyöorganisaation ENFSIn puheenjohtajana hän toimi kahteen otteeseen.

Himberg on Helsingin yliopiston dosentti ja on toiminut vierailevana professorina Strathclyden yliopistossa Skotlannissa sekä Amsterdamin yliopistossa Hollannissa.

himbergnetti.jpg

 

 

Jari Hyttinen


Hyttinen toimii lääketieteellisen tekniikan  professorina Tampereen teknillisessä yliopistossa.  Jari Hyttinen on opettaa TTY:llä solujen ja tekniikan vuorovaikutusta, biosähköistä analyysia ja fysiologisten järjestelmien mallinnosta.


Jari Hyttinen johtaa yhtä tutkimusryhmää Ihmisen varaosat –ohjelman kahdeksasta tutkimusryhmästä  Tampereen yliopistojen yhteisessä BioMediTechissä, joka perustettiin vuonna 2011. Ihmisen varaosat hankkeessa kehitteillä on aivosoluja, sydänsoluja ja  silmään sekä luuhun rakennettavia soluja. BioMediTech on  Euroopan johtavia tutkimusyksiköitä bioelektromagnetismin, biohajoavien polymeerien, komposiittien ja kirurgisten implanttien tutkimuksessa. 

Hyttinen myös koordinoi  uutta EU rahoittamaa kolmeulotteisen hermorakenteiden tutkimushanketta. Hyttisen tutkimusryhmä rakentaa ja kehittää erilaisia tapoja mitata kuvata ja analysoida sekä mallintaa biologisia rakenteita kuten aivoja.

hyttinennetti.jpg

 

 

Marja Jylhä

Marja Jylhä on gerontologian professori Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella. Hän johtaa Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteistä Gerontologian tutkimuskeskusta.

Jylhän tutkimusalana on väestön vanheneminen ja pitkäikäisyys,  terveys ja toimintakyky vanhuudessa ja vanhuus elämänvaiheena sekä kulttuurisena ilmiönä. Professori Jylhä on tutkinut mm. suomalaisia ”tervaskantoja” eli yli 90-vuotiaita.

Euroopan tasolla väestöllisten muutoksien ja ikääntymisen tutkimusta suunnitellaan yhteistyössä EU:n yhteisen ohjelmoinnin hankkeessa More Years, Better Lives (Enemmän vuosia, parempaa elämää), joka yhdistää 13 maan tutkijat. Marja Jylhä työskentelee hankkeen tieteellisessä ohjausryhmässä.

jylhänetti.jpg

 

Sirkku Peltola

Näytelmäkirjailija, ohjaaja ja filosofian maisteri on suomalaisen teatterin tunnetuimpia nykynimiä. Peltolan 23 näytelmästä tunnetuimpia ovat Suomen hevonen (2004) ja Yksiöön en Äitee ota (2007) sekä musikaali Patukkaooppera (2007). Hän on ohjannut lähes sata näytelmää.

Peltolan näytelmissä on usein keskeisenä teemana ihminen rakennemuutoksen kourissa.

Sirkku Peltolan näytelmiä nähdään ympäri maailmaa, sillä niitä on käännetty 13 kielelle. Vuonna 2005 Peltola sai Suomi-palkinnon ja Olavi Veistäjä-palkinnon.

Syksyllä 2012 ensi-iltaan tuli Sirkku Peltolan kotiteatterissa Tampereen Työväen Teatterissa näytelmä ”Lento”.

Sirkku Peltolan haastattelu alempana.

peltolanetti.jpg

 

Hanna Suutela

Suutela (1967) on toiminut Tampereen yliopiston Teatterin ja draaman tutkimuksen professorina vuodesta 2005 lähtien.

Viime vuosina hän on kuulunut Erasmus Mundus-ohjelman MA in International Performance Studies opettajakuntaan ja eurooppalaisen Prospero-projektin tutkijaryhmään.

Suutela on julkaisuissaan on tutkinut suomalaista teatterihistoriaa ja kotimaista oopperaa. Hänen viimeaikaisimpiin kiinnostuksen kohteisiinsa ovat kuuluneet muiden muassa  improvisaatioteatteri ja kaupunkitila esittävänä ympäristönä.

suutelanetti.jpg

Studiossa Uusista oppimisympäristöistä puhuu:

Petri Nokelainen

Nokelainen toimii professorina Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikössä.

Hänen tutkimusalansa liittyvät uusiin oppimisympäristöihin, ammatilliseen kasvuun ja huippuosaamiseen sekä epälineaaristen mallintamismenetelmien käyttöön kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.

Nokelainen on toiminut muun muassa Skills Finlandissa huippuosaamisen mallintamisen asiantuntijana ja tutkinut toisen asteen ammatillisia kädentaitoja opiskelevia heidän kilpaillessaan taidoissaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

nokelainennetti.jpg

Vuoden 2013 Valoa pimeyteen -luennoitsijoiden haastatteluja voi lukea mm. Tampereen yliopiston tiede- ja kulttuurilehti Aikalaisen nettisivuilta ja Pirkanmaan liiton Pirkanmaa -lehden numerosta 4/2012. Tässä julkaisemme yhden luennoitsijan, näytelmäkirjailija ja ohjaaja Sirkku Peltolan haastattelun.

 

Draamantajua ja tragiikkaa

SirkkuPeltola.jpg

Pikkutyttönä Sirkku Peltola näki kotona monen ikäisiä ihmisiä. Kansakoulussa hän oli luokkansa ainoa, jonka isä oli ollut rintamalla koko sodan ajan. Draamantaju kasvoi eri sukupolvia tarkkaillessa. Vanhemmalla iällä monesta taiteen alasta kiinnostunut Sirkku Peltola löysi tilan missä yhdistää kaikki: teatterin. Nyt hänen näytelmiään viedään teatterilavoille Siperiasta Los Angelesiin.

 

-Kotona näköalapaikka moneen sukupolveen ja nuoren iän monet harrastukset yhdistyvät teatterissa. Sitä paitsi draamakirjallisuus on kiehtonut minua aina, siinä ei selitetä kaikkea pois vaan lause on tulkinnallinen, vääntyy näkijänsä mukaan, sanoo näytelmäkirjailija ja ohjaaja Sirkku Peltola.

 

Pieni raha, Yksiöön en äitee ota ja Suomen hevonen ovat näytelmiä, jotka  tulevat muiden muassa katsojille tutuksi Komin tasavallassa, Slovakiassa, San Franciscossa ja Tsekissä. Peltola sai juuri valmiiksi 23. näytelmänsä ja hänen näytelmätekstejään on käännetty 13 kielelle.

 

-Suomen hevosen kirjoitin 2003-2004, silloin kun Suomi oli jo EU:n jäsen. Sehän on EU-kriittinen näytelmä ja puhuttelee nyt selvästi uudelleen, kun Euroopassa on useita maita liittymässä eri vahvuisesti EU:hun. Tämä uusi tilanne tuo aivan uuden puolen koko näytelmään.

 

-Henkilökohtaisesti näytelmien meno maailmalle on tuonut uuden vaihteen työhön, koska käyn jonkin verran katsomassa niitä maailmalla ja luon samalla kontakteja erilaisiin kulttuureihin ja niiden tekijöihin. Nyt juuri kävin viikonlopun ajan keskusteluja tsekkikääntäjän kanssa, sillä näytelmien tekstejä pitää selittää. Miten kääntyy esimerkiksi ”vetää tyyppejä” tsekiksi tai ”yhtä iloinen kuin juhannusriehan makkaranmyyjä”? Näytelmien kääntämisen tekee vielä vaikeammaksi se ettei asioita sanota suoraan ja kääntäjän pitää ymmärtää kulttuurinen konteksti.

 

Näytelmäkirjailijan  oma tutkimustyö tekstiä varten saattaa viedä aikaa. Näin kävi Suomen hevosen kanssa, jota varten Sirkku Peltola istui kaksi vuotta kirjastoissa ja ely-keskuksissa ottamassa selvää maanviljelijöiden kaavakkeista, lomakkeista ja EU-hakemuksista.

 

-Halusin tarkistaa kaiken ja valmistautua näin kärkevästä aiheesta syntyvään väittelyyn. Olen aina raivannut tutkimusvaiheelle oman ajan kirjoitustyössä, se lisää työn antoisuutta, vaikka näytelmän repliikkiin päätyykin vain pieni jäänvuoren huippu kaikesta tutkitusta. Todella ison oheismateriaalin tutkimusjakson tein Patukkaoopperaa varten, joka liittyy seuraavaan askeleeseen rakennemuutoksessa eli teollisuuden lähtöön Suomesta.

 

Aina ei taustatutkimusta tarvita. Näytelmiä syntyy myös kirjoittajan päässä mielikuvituksen avulla. Ja musiikin. Lähemmäs sata näytelmää ohjannut Sirkku Peltola haluaa musiikilla näytelmään aivan oman tason.

 

-Musiikki ei aina tule lopputulokseen, vaikka kuuntelee musiikkia kirjoittaessa, mutta tekstiin se vaikuttaa. En ole koskaan tehnyt teatteriesitystä ilman musiikkia, se on oleellinen osa minun teatterimaailmaani.

 

Peltolan kirjoittamia näytelmiä tulkitaan ja tehdään usein komediallisin sävyin. Näytelmäkirjailija ei kuitenkaan tarkoita naurattaa tai itkettää.

 

-Kerron asioista, jotka koskettavat minua ja sitten niillä on vaikutusta. En usko niin suoraan manipulointiin että vaikutus  olisi etukäteen päätettävissä. Tiedän kyllä kirjoittamisen ja dramatisoinnin kokemuksista, miten tietyllä tasolla asioiden pitää mennä. Vaikutusta ei voi kuitenkaan laskelmoida. 

 

- Joku omakohtainen tunnistamisen tai kosketuksen tuntu on se mihin luotan. Se näkyy lopputuloksessa myös yleisölle. Täytyy  olla alttius jakaa kokemansa jotenkin aidosti eikä pohtien vaikutuksia. Ihan puhdasta komediaa en ole mielestäni kirjoittanut, niitä on tulkittu sitten eri ohjaajien taholta enemmän komediaksi kuin itse näen. Pohjimmiltaan minun kaikki tekstit ovat   ihan tragedioita, ihmisethän ovat huvittavia ollessaan traagisia, se on sellainen peruslähtökohta.

 

Tragedian ja komedian ainekset ovat sekaisin myös Sirkku Peltolan uusimmassa näytelmässä Lento, joka sai ensi-iltansa syksyllä Tampereen Työväen Teatterissa.

 

-Länsimaisen ihmisen elämäntavassa matkustaminen on ”pako arjesta” ja siitä seuraa mielenkiintoisia kysymyksiä loman ja arjen jakamisesta, onnen ja tyytyväisyyden hamuamisesta, odotuksista ja pettymyksistä.

 

-Lentokentällä odotus ja täyttyminen, tienhaara on dramaattinen paikka. Siinä hetkessä on valmistautumista ja mahdollista täyttymistä – siis draaman kaari valmiina. Käytännössäkin tilanne on draamaa ajatellen otollinen: ihmisiä kokoontuu, kommunikaatio on väistämätöntä ja konfliktin mahdollisuus leijuu ilmassa.

 

-Matkalle lähteminen lentokoneella johtaa ajatukseen pääsystä taivaaseen: kuinka siinä kellekin käy? Lentokenttä on lähtöportti.

Näytelmäkirjailija tarttui aiheeseen ja kirjoitti näytelmän.

 

Teksti: Taina Repo

Kuva: Teemu Launis/TaY

 

 
Kalevantie 4, 33014 Tampereen yliopisto
puh. (03) 355 111
Ylläpito: webmaster@uta.fi
Muutettu: 17.1.2013 8.06 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti