Sisältöön
tampereen yliopisto: valoa pimeyteen 2015:
Valoa pimeyteenTampereen yliopistoValoa pimeyteen

Kuvamuistoja  18.1.2014 Tampere-talossa

Valoa pimeyteen -tapahtumassa vieraili vuonna 2014 yli 1200 ihmistä. Kuvia tapahtumasta:

Robotit(KuvaJR) 

 

Musiikki(KuvaJR) 

 Luento(KuvaJR)

Yleisö(KuvaJR)

 

Jokapäiväinen tieteemme

Miten tiede parantaa ihmisten tavallista päivää? Kuinka tiede tekee jokaisesta päivästä paremman? Arkielämään, liikkumiseen, kouluun, työhön ja vapaa-aikaan  sisältyy paljon asioita, jotka ovat myös tieteen tutkimuskohteita.

Vuoden 2014 tammikuun 18. päivänä järjestettävä tiedetapahtuma Valoa pimeyteen tuo Tampere-taloon jokapäiväisen tieteen. Luentojen ja kohtaamisten aiheina ovat muiden muassa liikenne, kasvatus, lasten terveys, suomalainen rikollisuus ja vaatteet.

Tapahtuman avaa Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Luennoitsijoina ovat muiden muassa Satu Hassi, professori Per Ashorn, professori Jorma Mäntynen, erikoistutkija Juha Kääriäinen ja ympäristöpsykologi Kalevi Korpela.

Vuonna 2014 ohjelmasta osa on suunnattu erityisesti opettajille muun muassa kahdessa työpajassa. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikkö kehittää tiedetapahtumaan EDU-kasvattamon.

Tampere-talo täyttyy kolmannen kerran tiedetapahtuman aikana tieteellisistä innovaatioista, tutkijoista joilla on vastauksia kysymyksiin ja erilaisista tutkimushankkeiden esittelyistä. Ihmeteltävää ja ihasteltavaa, kummasteltavaa ja kysyttävää löytyy kaiken ikäisille. Tapahtuma alkaa kello 10 ja päättyy kello 15.

Katso Tampere-talon lounas ja kahvi täältä.

Haastatteluja luennoitsijoista

Tähän päivittyy haastatteluja luennoitsijoista. Ohjelmaosiossa esittelemme muuta ohjelmaa.

 

Vaikuttava valo

KariKallioharju2.jpg

 

Kari Kallioharju kertoo ihmisten näköolosuhteiden parantuneen merkittävästi sähköisen keinovalon tultua laajasti käyttöön. Sitä ennen työtä oli tehty joko auringonvalon mukaan tai päreiden tahi öljylampun loisteessa. Sähkövalo pidensi valveillaoloaikaa ja myös työnteon aikaa.

 

-Auringonvalon parantavat vaikutukset ihmiseen tunnettiin jo muinaisina aikoina, mutta sähkövalo ymmärrettiin vuosikymmeniä vain näkemisen mahdollistajana. Vasta viimeisen 20 - 30 vuoden aikana valon muita vaikutuksia ihmiseen on alettu paremmin ymmärtää ja keinovalon rooli ihmisten hyvinvoinnin kasvattajana on lisääntynyt, sanoo Kallioharju.

Valon tärkein tehtävä on tahdistaa sisäinen kellomme. Jos oikeanlaista valoa ei  saada oikeaan aikaan riittävästi, ajautuu sisäinen kellomme epätahtiin ja vuorokausirytmimme sekoaa. Vuorokausirytmin sekoaminen on yksilöllistä.

 -Meillä  Suomessa tyypillisin esimerkki sisäisen kellon epätahdista on osalla ihmisistä syksyisin ja talvisin ilmenevä kaamosmasennus tai lievemmin oireileva kaamosväsymys. Pimenevien iltojen valo ei enää kaikkien kohdalla riitä tahdistamaan sisäistä kelloamme, vaan kello alkaa jätättää, toteaa Kallioharju.

-Vuorokausirytmiä korjaamaan voi kuitenkin hankkia esimerkiksi kirkasvalolampun - jo puoli tuntia kirkasvaloa aamuisin heti heräämisen jälkeen auttaa tyypillisesti pitämään kaamosmasennuksen oireet poissa. Toisaalta taas kesäkuukausina suuri osa ihmisistä saattaa pärjätä hyvinkin vähäisillä yöunilla ja runsas valo muun muassa nostaa naisten hedelmällisyyden huippuunsa.

Vuorokausirytmin lisäksi valo vaikuttaa yleiseen vireystilaamme ja mielialaamme. Oikeanlainen valo nostaa vireyttämme ja tehostaa ja tukee työskentelyämme ja oppimistamme. Vireystilaa ja valppautta voidaan kasvattaa valolla sekä päivä- että yöaikaan.

 

- Tutkimukset ovat osoittaneet, että voimakkaampi ja kylmemmän sävyinen valo nostaa aina vireystilaamme heikompaa ja lämpimämmän sävyistä valoa paremmin. Valon sisäinen vaikutusmalli on rakentunut elimistöömme vuosituhansien aikana - aamuisin ja iltaisin luonnonvalo on vähäistä ja lämminsävyistä, kun taas päivisin valoa on paljon ja se on kylmempää. Öisin ihmisen elimistö vaatii pimeyttä. Vaikka luonnonvaloa mukailevalla keinovalaistuksessa voidaan vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiimme, ei se ikinä tule peittoamaan oikean päivänvalon vaikutuksia - mahdollisuuksien mukaan päivänvalosta siis kannattaa nauttia aina, kun se on mahdollista.

 

Kari Kallioharju luennoi Valoa pimeyteen –tapahtumassa otsikolla ”Valo virittää mielen”

 

 

 

Mielikuvat ja rikoksen todellisuus

juhanetti.jpg

Tampereen Hervannassa sijaitsevassa Poliisiammattikorkeakoulussa työskentelee yli 20 tutkijaa. Viidestä vakinaisesta  erikoistutkijasta yksi on Juha Kääriäinen. Hänen oma kiinnostuksen kohteensa on poliisin ja kansalaisten suhteet.

Valoa pimeyteen -tiedetapahtumassa erikoistutkija Kääriäinen puhuu rikoksesta ja rangaistuksesta. Hän kuvailee rikoksen todellista maailmaa sitä mielikuvaa vasten, mikä ihmisille syntyy väkivallasta ja muusta rikollisuudesta julkisuuden ja media kautta.

-Kerron siitä, minkälaisia mielikuvia kansalaisilla on rikoksiin liittyen esimerkiksi lehtien lööpeistä ja siitä, mitä tutkimus tietää rikoksista. Meillähän yhteiskunta ei ole kovin punitiivinen eli rangaistuksia hakeva, vaan sekä väestön asenteet että meillä vallitseva rangaistuskäytäntö ovat melko maltillisia. Poliitikotkaan eivät lähde hakemaan kovia rangaistuksia. Meillä nähdään rikollisuuden yhteydet yhteiskuntaan, toteaa Kääriäinen.

Hän sanoo vanhan sanonnan tapaan, että sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa.

-Tärkeintä rikollisuuden vähentämisessä on eriarvoisuuden välttäminen ja ennaltaehkäisy.

Henkirikoksista tarkat tiedot

Erikoistutkija Juha Kääriäinen toteaa Poliisiammattikorkeakoulun  keräävän jatkuvasti henkirikostietokantaa yhdessä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kanssa. OPTL julkaisee vuosittain henkirikoskatsauksen verkossa.

-Jokaisesta Suomen henkirikoksesta on perusteelliset tiedot, joihin kuuluvat esimerkiksi tiedot uhrista, tekijöistä, olosuhteista ja tekotavasta.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa Kääriäinen kertoo tutkimuksen painopisteen siirtyneen lähemmäksi varsinaista poliitityötä, vaikka yleistä kriminologiaakin on.

-Talousrikoksia olemme tutkineet jo pitkään, samoin viha- ja vähemmistöihin kohdistunutta rikollisuutta. –

-Yksi teemoistamme on lapsiin ja nuoriin kohdistuva rikollisuus. Tältä alalta julkaisemme uusia tietoja taas ensi vuonna, edellinen tutkimus  tehtiin vuonna 2008. Rikostilastot kertovat vainviranomaisten tietoon tulleista tapauksista, mutta lapsiuhritutkimuksessa kerätään tietoa suoraan lapsilta itseltään, kertoo Juha Kääriäinen tutkimusalueesta, jolla hän itsekin työskentelee.

Teksti: Taina Repo

Kuva: Poliisiammattikorkeakoulu

Poliisin ammatista kerrotaan myös fiktiossa. Teemasta on näyttely Poliisimuseossa:

EU:ssa voi vaikuttaa

SatuHassi.jpg 

Satu Hassi on toiminut Euroopan parlamentin jäsenenä vuodesta 2004. Tampereen teknillisen yliopiston alumni on toiminut myös opettajana silloisessa Tampereen teknillisessä korkeakoulussa ja vapaana kirjailijana.

Euroopan parlamentissa Hassin keskeisimmät aihepiirit ovat olleet ilmaston ja ympäristön suojelu sekä energiaan ja ruokaan liittyvät päätökset.

Hassi on vihreitä edustava EU-parlamentaarikko, kirjailija ja tekniikan lisensiaatti. Hän oli kansanedustajana vuodet 1991-2004, joista toimi ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä vuosina 1999-2002 ja Vihreän liiton puheenjohtajana vuosina 1997-2001. Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen Satu Hassi oli vuosina 1984-2000 ja uudestaan vuoden 2013 alusta.

Satu Hassi puhuu Valoa pimeyteen –tiedetapahtumassa Brysselin ja Tampereen ajankohtaisista asioista ja kommunikaatiosta EU-asioissa ylipäätään.

 Mitä europarlamentissa voi saada aikaiseksi? Tuntuuko, että asiat ovat edenneet parempaan suuntaan kaudellasi? Voiko yksittäinen parlamentin jäsen vaikuttaa?

-Itse koen voineeni EU-parlamentissa vaikuttaa paljon enemmän kuin kansanedustajana, ainakin enemmän kuin rivikansanedustajana ollessani. Jotkut asiat etenevät hyvään suuntaan, jotkut eivät, ihan niin kuin eduskunnassakin.

 Ja kuten Satu Hassi nettisivuillaan ilmoittaa: ”Tässä työssä on avuksi, jos on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

 Kun suomalaiset arvostelevat EU:n toimintaa paljon lähinnä "meidän asioista päätetään siellä", "meidän rahat annetaan muille" -tyyliin,  näetkö siinä kritiikissä oikeutusta?

 -Kritiikkiä tarvitaan aina ja perusteltuja kritiikin aiheita on aina. Ei mikään päätöksentekoelin, ei kunnanvaltuusto, ei eduskunta, ei hallitus ole erehtymätön, sitä eivät ole myöskään EU- päättäjät.

Mikä on mielestäsi EU-jäsenyyden suurin hyöty?

 -Ensinnäkin  kaikenlaisen kansainvälisen yhteistyön ja kanssakäymisen helpottuminen, muun muassa ulkomailla opiskelun helppous.

 -Toisekseen Euroopan unionina Euroopan mailla on maailmassa paljon suurempi sananvalta kuin perinteisinä irrallisina kansallisvaltioina.

 -Monet EU-lait vaikuttavat koko maailmaan, esimerkiksi kun EU kielsi sähkö- ja elektroniikkalaitteissa tiettyjä haitallisia aineita, valmistajat muissakin maanosissa siivosivat ne tuotteistaan. Kansainvälisessä ilmastonsuojelussa ei ole otettu yhtään askelta ilman että EU on tehnyt asioita eteenpäin vieviä ehdotuksia ja näyttänyt esimerkkiä. Eteneminen ilmastonsuojelussa on ollut aivan liian hidasta, mutta sitäkään, mikä on saatu aikaan, ei olisi saatu aikaan ilman EU:ta.

 

Vuoden 2014 Valoa pimeyteen -ohjelma

Tiedetapahtuma klo 10-15

Sisääntulomusiikkia soittavat 9.30-10.00 Ida Häkkinen, Sauli Aalto, Matias Kuosa ja Olli Ryynänen 4. vuosikurssin luokanopettajakoulutuksesta EDUsta.

Iso Sali

Ison salin kuuluttajana toimii tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen.

10.00 Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen avaa tiedetapahtuman

10.10 Erikoistutkija, dosentti Juha Kääriäinen (Poliisiammattikorkeakoulu): Rikos ja rangaistus

10.40 Professori Jorma Mäntynen(Tampereen teknillinen yliopisto): Kaikki liikkuu

12.00 Professori Kalevi Korpela (Tampereen yliopisto): Luonnon parantava voima

12.30. Lehtori Kari Kallioharju (Tampereen ammattikorkeakoulu) : Valo virittää mielen

14.00 Professori Per Ashorn (Tampereen yliopisto): Miten maailman lapset voivat?

14.30 Europarlamentaarikko Satu Hassi: Kuuleeko Tampere, täällä Bryssel?

Alumnien ja opiskelijoiden kohtauspaikka Alumni-Student-café

aulatilassa kello 11-15

Opiskelijat ja alumnit Tampereen teknillisestä yliopistosta, Tampereen ammattikorkeakoulusta ja Tampereen yliopistosta avaavat tilaisuuden kello 11.00. Alumnit ja opiskelijat esittävät kukin oman ajankohtaisen kysymyksensä.

Tilaisuuden avaajina ovat Tampereen yliopiston Vuoden alumni 2013 Eila Nevalainen, TTY:n alumni Raimo Ylivakeri ja Tampereen ammattikorkeakoulun alumnit ry:n puheenjohtaja Petri Vesamäki, Tamy:n hallituksen puheenjohtaja Eetu Kreivi, TTYY:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Rahikainen ja TAMKO:n sosiaalipoliittinen vastaava Matti Aho.

Caféssa on esillä mediamuseo Rupriikin ja Tampereen yliopiston CMT:n yliopisto-opettaja Reetta Tervakankaan tuomia Rupriikin Utain -lehden opiskelijoiden valokuvia.

EilaNevalainenJR.jpg

Tampereen yliopiston Vuoden alumni

2013 Eila Nevalainen avaa alumnien

ja opiskelijoiden kohtauspaikan.

Aaria

Työpajat opettajille

Kello 11-12 Työpaja 2 : Ann-Marie Norrgrann (Campus Conexus/Tamy) ja Johanna Roihuvuo (Campus Conexus/EDU) Opiskelukyky-paja.

Pajan tavoitteena on lisätä tietämystä erilaisista opiskelukykyä tukevista käytännöistä opetuksessa ja oppilaitoksissa, perehtyä ”Innolla opiskelukykyä ” -materiaaliin ja sen käyttötapoihin sekä saada virikkeitä omaan työhön ja toimintaan.

Kello 13-14 Työpaja 1: Kai Halttunen (TaY/EDU): Tiedonhankinnan ohjauksen paja.

Tiedonhakua ja -hankintaa ei oppilaiden mielestä opeteta koulussa tarpeeksi. Miten nivoa tiedonhaun oppiminen muuhun oppimiseen, mitä erityishaasteita tiedonhaun ohjaukseen liittyy?

Huom! Tampereen kaupungin opettajat saavat tapahtuman VESO-korvaavana. Opettajat voivat ilmoittautua koulutuspäivään ja samalla työpajoihin tapahtuman infotiskillä heti sisääntulon jälkeen. Konferenssiavustajat neuvovat!

Kello 14-15 Tieteen ja taiteen tietovisa. Kolmen hengen joukkueet, visaan pääsevät ajoissa tulleet ensimmäiset noin 30. Tietovisaemäntänä toimii Sohvi Sirkesalo TAMKista.

Muu ohjelma aulatiloissa

Taukomusiikkia soittaa EDUlaisten bändi 11.00-11.30

Murmurit – interaktiiviset tulevaisuuden työpaikan puhuvat tuolit TRIM (Tampereen yliopisto)

Robotit – TAMK, TTY ja Sasky-kotihanke

Kestävän kehityksen mukainen mikrolevämassan kasvatus ja käyttö energian tuotannossa TTY

Vaatemateriaalit - Esillä on erilaisia funktionaalisia vaatetusmateriaaleja, mm. palosuojattuja, likaa hylkiviä, UV-valolta suojaavia, vedenpitäviä ja hengittäviä tekstiilejä TTY

EKG-laastari TTY

Motorsport for all – vammaisille nuorille - simulaattori ja auto /TAMK

EriMeno – verkkopalvelu /TTY

Idea-kioski / Ideat esiin, muut innovaatiot , Valoa pimeyteen -innovaatiopalkinnon julistaminen kello 11.45

Liikennekioski / Hanna Kalenoja TTY, Mika Periviita Tampereen kaupunki

Ikäkioski Tarja Heinonen TAMK, Päivi Moisio Tampereen kaupunki

Kielikioski Tiina Tuominen ja Sirkku Latomaa TaY sekä City Compass: vieraan puhutun kielen yhdessä oppiminen kehollisen vuorovaikutuksen avulla virtuaalimaailmoissa SIS/TAUCHI ja LTL (Tampereen yliopisto)

Neuvoja oman koiran hankintaan ja ohjaukseen - Opettaja Antti Tikkanen, Poliisiammattikorkeakoulu, Poliisikoiralaitos

"Värikuvia" , Tampereen yliopiston valokuvaajan Jonne Renvallin valokuvanäyttely.

Sorsapuistosalin lämpiössä

EDUn Kasvattamo

Aarteenetsintää iPadeilla, kuvanmuokkausta iPadeilla, virkkausta ja varjoteatteria. Mukana myös retro-tv. Kaikenikäisille hauskaa ja hyödyllistä.

Kello 13 vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskanen kertoo miten Björn Wahlroos verkostoituu

Valopeli: valoon, ääneen ja tarinankerrontaan perustuva liikunnallinen sovellutus koululaisille (ja muille nuorekkaille) SIS/TAUCHI & TRIM, YKY ja EDU (Tampereen yliopisto)

Sorsapuistosalissa

Motorsport for all -auto/ TAMK

Parkkipaikalla Tampere-talon takana

Älynysse TKL Fimecc Oy TAMK Tampereen joukkoliikenne Wapice

Hannu tekee työtä poliisikoirana

Hannunetti.jpg

Vanhemman konstaapelin Jussi Huhtakallion koira Hannu seuraa isäntäänsä töihin, sillä Hannu on poliisikoira.

Huhtakallio esittelee työkumppaninsa Sorsapuistosalissa kello 12.30 ja 13.30.

Älynysse kuuntelee ihmistä

älynyssenetti.jpg

Bussi, jossa kyydissä olevat voivat kertoa verkkosivuilla ja yhteistyöpalveluissa siitä, millaisia busseja, liikennettä tai palveluja he haluavat.

Älynyssessä voi keskustella ja esittää ideoita. Bussin ideana on saada ihmiset osallistumaan tulevaisuuden liikenteen suunnitteluun ja

kehittämään ratkaisuja liikkumiseen ja palveluihin.

TKL:n linjoilla 21,13 ja 30 ajeleva Älynysse on TKL:n, Fimecc Oyn, Tampereen joukkoliikenteen, Wapicen ja TAMKin älyliikenteen hanke.

Lue lisää www.alynysse.fi

Motorsport for all - simulaattori ja auto

motorsportautonetti.jpg

Motorsport for All -hanke kehittää kuntoutusprosesseja elämyksien avulla. Hankkeessa elämykset toteutetaan moottoriurheilun ja rata-ajon kautta.

Päätavoite on kehittää psykofyysisen kuntoutuksen vaikuttavuuden mittaristo, jonka avulla kuntoutuksen todellista vaikutusta voidaan arvioida.

Valoa pimeyteen -tiedetapahtumassa on esittelyssä Motorsport for all -simulaattori aulatiloissa ja auto Sorsapuistosalissa.


Simulaattorinetti.jpg

Matti Mäntysalo ja mittaava laastari

mäntysalo2.jpg

Tutkijatohtori Matti Mäntysalo johtaa Tampereen teknillisen yliopiston HealthSens –projektia, jossa kehitetään laastarin kaltaista mittalaitetta. Ihoon kiinnitettävä elastinen ja kevyt laastari on varustettu lähetinsirulla ja elektroniikalla, joka kerää fysiologista tietoa muun muassa sydämen sähköimpulsseja, EKG:tä.

Ihoon kiinnitettävä laastari mittaa ihmisen elintoimintoja ja näin saatu tieto voidaan tallentaa ihmisen älypuhelimeen tai pilvipalveluun. Näin ihminen voi itse seurata terveydentilaansa tai antaa tiedot lääkärille analysoitavaksi. Tiedot antavat suuntaa ihmisen hyvinvoinnin kehityksestä tai hänen nauttimiensa lääkeaineiden tehosta.

Matti Mäntysalo esittelee Valoa pimeyteen –tiedetapahtumassa ”ihmelaastaria” ja kertoo sen kansanterveydellisistäkin hyödyistä.

HealthSens on Tekesin rahoittama hanke joustavan elektroniikan soveltamisessa kehon mittauksiin.

EDU-kasvattamo

Sukupolvien välien kuilu median käytössä – miltä se tuntuu, mitä se on?

Virkaten omaa todellisuutta – aarteen metsästystä – varjoteatteri – retro-tv – tule, koe ja tee!

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden opiskelijat ideoivat Valoa pimeyteen –tiedetapahtumaan kasvattamon, jossa riittää koettavaa, tehtävää ja hämmästeltävää.

EDUlle vuosi 2014 on juhlavuosi: 40 vuotta kasvatustieteitä. Tämän kunniaksi opiskelijat ovat sonnustautuneet juhlavuoden asuihin, EDUsta –t-paitoihin.

Kasvatustieteiden opiskelijoiden kasvattamon löytää Tampere-talosta aivan pääaulan perältä Sorsapuistosalin lämpiöstä.

Kaiken ikäiset tervetuloa!

EDUkasvattamonideoijat.jpg

EDUn opiskelijat ideoimassa Valoa pimeyteen -tapahtuman kasvattamoa.

Jalanjälkiä verkossa - EriMeno

EriMeno –verkkopalvelu erityisryhmiin kuuluvien matkailijoiden tarpeisiin. EriMeno on karttapohjainen ja yhteisöllinen verkkopalvelu, jonka avulla voi etsiä tietyllä alueella tai tietyn reitin varrella olevia ravitsemus-, majoitus-, matkailu-, virkistyspalveluita, jotka tarjoavat esim. erityisruokavalioihin soveltuvia aterioita tai
elintarviketuotteita tai joiden tiloissa on helppo liikkua niin pyörätuolin, rollaattorin kuin lastenvaunujenkin kanssa. Palveluun sisältöä tuottavat käyttäjät, jotka merkitsevät kiinnostavan kohteen tiedot karttaan esim. matkapuhelimen välityksellä jättäen siten oman jälkensä verkkoon.

EriMeno –verkkopalvelua tiedetapahtumassa esittelee Anne-Maritta Tervakari Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Alumnien ja opiskelijoiden kohtauspaikka Alumni-Student-café kutsuu kuuntelemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä. Café on avoinna kaikille kello 11-15.

Opiskelijat ja alumnit Tampereen teknillisestä yliopistosta, Tampereen ammattikorkeakoulusta ja Tampereen yliopistosta avaavat tilaisuuden kello 11.00. Alumnit ja opiskelijat esittävät kukin oman ajankohtaisen kysymyksensä. Paikalla on muun muassa Tampereen yliopiston Vuoden alumni 2013 Eila Nevalainen ja TTY:n alumni Raimo Ylivakeri.

Erilainen, iloinen ja turvattu vanhuus?

Uusia ajatuksia vanhuusiän elämisen puitteisiin etsitään ja löydetään Aktiivisesti ikääntyen –hankkeessa, jota vetää Tampereen ammattikorkeakoulu.

Entäpä jos sairaalassa ei olisikaan erillisiä töyhuoneita henkilökunnalle ja kaikki olisi suunniteltu asiakkaita varten? Entäpä jos ikääntymistä ei ajateltaisikaan menoeränä vaan mahdollisuutena elää ja kokea aktiivisena kansalaisena?

Hyvien käytäntöjen ja toimintamallien yhteistyöhankkeessa ovat mukana Hollanti, Itävalta ja Englanti. Hankkeen tavoitteena on löytää uusia ja rohkeitakin toimintatapoja.

Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittaman Aktiivisesti ikääntyen -hankkeen vetäjä, kehittämispäällikkö Tarja Heinonen esittelee hanketta ja vastaa sitä koskeviin kysymyksiin Valoa pimeyteen -tiedetapahtumassa lauantaina 18. tammikuuta Tampere-talossa.

Tampereen palvelut ikä-ihmisille

Tamperelaisista noin 30 000 on yli 65-vuotiaita. Miten ikääntyneiden palvelut on järjestetty Tampereella? Mistä saa tietoa eri vaihtoehdoista ikääntyneen ihmisen elämään ja arkeen? Kuinka toimia, kun omat vanhemmat vanhenevat ja tarvitsevat tukea esimerkiksi kotitöissä? Mitä tekee vanhusasiamies?

Tampereen kaupungin ikäihmisten palveluja esittelee ja yleisön kysymyksiin vastaa projektipäällikkö Päivi Moisio.

Tiedetapahtumassa esitellään myös hyvinvointia edistäviä robotteja. Mediamuseo Rupriikin toteuttama Äänimuseo, sen uudempi versio, tulee myös Valoa pimeyteen –tiedetapahtumaan. Viime vuoden yleisösuosikki on käytössä Koukkuniemen asukkailla. Sen ääreen voi istahtaa kuuntelemaan ja muistelemaan vaikkapa 1950- ja 1960-lukujen äänien avulla mennyttä aikaa.

Äänimuseonetti.jpg

Mediamuseo Rupriikin toteuttama Äänimuseo

Valokuvanäyttely: Värikuvia. Tampereen yliopiston valokuvaaja Jonne Renvall kertoo kuvissaan yliopiston elämästä.

Tieteen ja taiteen tietovisa

Tietovisan juontajana Sohvi Sirkesalo TAMK. Tietovisa on vuonna 2014 yleisökilpailun sijaan.

(ohjelmamuutokset mahdollisia)

Luennoitsijat ja asiantuntijat 2014

Tilaisuuden avaa pormestari Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen kaupunki.

Professori Per Ashorn TaY

Yliopistotutkija Kai Halttunen EDU/TaY

Europarlamentaarikko Satu Hassi

Kehittämispäällikkö Tarja Heinonen TAMK

Vanhempi konstaapeli Jussi Huhtakallio Pirkanmaan poliisi

Tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja TTY

Lehtori Kari Kallioharju TAMK

Projektipäällikkö Hannu Kaunisto Sasky-kotihankkeesta

Tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen JKK/TaY

Professori Kalevi Korpela TaY

Yliopistotutkija Anna-Kaisa Kultima SIS/TaY

Erikoistutkija, dosentti Juha Kääriäinen Poliisiammattikorkeakoulu

Tutkijatohtori Aino-Maija Lakaniemi TTY

Lehtori Sirkku Latomaa LTL/TaY

Projektipäällikkö Päivi Moisio Tampereen kaupunki

Professori Jorma Mäntynen TTY

HealthSens-johtaja, assistant Professor Matti Mäntysalo TTY

Suunnittelija Ann-Marie Norrgrann EDU Campus Conexus

Tutkija Timo Nummenmaa SIS/TaY

Innovaatioasiamies Markku Oikarainen TAMK

Projektipäällikkö Jukka Pellinen TAMK

Tutkija Outi Penninkangas Tampereen museot/Rupriikki

Tampereen joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita TRE

Suunnittelija Johanna Roihuvuo Campus Conexus TaY

Professori Olli-Pekka Ruuskanen JKK/TaY

Kansainvälisten asioiden koordinaattori Sohvi Sirkesalo TAMK

Tutkija Anne-Maritta Tervakari IISLab/TTY

Opettaja Antti Tikkanen Poliisiammattikorkeakoulu, Poliisikoiralaitos

Professori Tiina Tuominen LTL/TaY

Professori Markku Turunen SIS/TaY

Kehittämispäällikkö Kimmo Vänni TAMK

TaYn vuoden alumni 2013 Eila Nevalainen, TTY:n alumni Raimo Ylivakeri ja Tampereen ammattikorkeakoulun alumnit ry:n puheenjohtaja Petri Vesamäki, Tamy:n hallituksen puheenjohtaja Eetu Kreivi, TTYY:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Rahikainen ja TAMKO:n sosiaalipoliittinen vastaava Matti Aho.

Olli-Pekka Ruuskanen

OPRuuskanenkasvo.jpg

Ruuskanen toimii vakuutustieteen professorina Tampereen yliopistossa. Hänen asiantuntemusalueitaan ovat muun muassa yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus. Tampereen yliopisto tarjoaa Suomessa ainoana yliopistotasoista vakuutustieteen koulutusta.

Professori Olli-Pekka Ruuskanen sai Akatemialta 291 973 euroa tutkimushankkeeseen ”Kuluttajien finanssilukutaito ja velkaantuminen” yhdessä Vaasan yliopiston tutkimusryhmän kanssa vuosille 2013 - 2017.

Valoa pimeyteen –tapahtumassa Ruuskanen kertoo tutkimuksestaan jota hän teki Tampereen yliopiston vierailevan professorin Tuomo Pietiläisen kanssa Björn Wahlroosin vallan verkostoista. Ruuskasen valtatutkimuksessa on lähteenä pöytäkartta Wahlroosin illallisilta Joensuun kartanossa. Valtatutkimuksessa tarkkaillaan illallispöydän antamaa tietoa ja täydennetään sitä muulla tiedolla pääomasta, asemasta ja yhteiskunnasta.

Per Ashorn

perashornnetti.jpg

Professori Per Ashorn johtaa Tampereen yliopiston lasten terveyden tutkimuskeskusta. Ashorn on mukana muun muassa kansainvälisessä Bill & Melinda Gatesin säätiön rahoittamassa pitkäaikaisessa tutkimuksessa, jonka tavoitteena on löytää uusia keinoja lasten aliravitsemuksen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi maissa, joissa tämä ongelma on yleinen.

Per Ashornin tutkimusryhmä on tutkinut lasten aliravitsemusta 20 vuotta. Ashorn tekee tutkimustyötä Malawissa, Afrikassa.

Lasten terveyden tutkimuskeskus luo jatkuvasti verkostoa hyödyttääkseen lasten terveyden tutkimista monilla aloilla kuten lasten syövän, keskosten ja neurologian aloilla. Tutkimuskeskuksen toiminnassa keskitytään lasten terveyden edistämiseen ja sairauksien syntyyn, ilmiasuun, esiintyvyyteen, ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen liittyvään tutkimukseen.

Satu Hassi

satuhassi1.jpg

Satu Hassi on vihreitä edustava EU-parlamentaarikko, kirjailija ja tekniikan lisensiaatti. Hän oli kansanedustajana vuodet 1991-2004, joista toimi ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä vuosina 1999-2002 ja Vihreän liiton puheenjohtajana vuosina 1997-2001. Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen Satu Hassi oli vuosina 1984-2000 ja uudestaan vuoden 2013 alusta.

Euroopan parlamentin jäsenenä Hassi on toiminut vuodesta 2004.

Koulutukseltaan Hassi on sähkövoimatekniikan lisensiaatti ja on toiminut suunnittelu- ja tutkimusinsinöörinä Tampellassa sekä opettajana Tampereen teknillisessä korkeakoulussa (nykyään Tampereen teknillinen yliopisto). Ennen eduskuntaan valitsemistaan hän toimi vapaana kirjailijana.

Euroopan parlamentissa Hassin keskeisimmät aihepiirit ovat olleet ilmaston ja ympäristön suojelu sekä energiaan ja ruokaan liittyvät päätökset.

Hassin nettisivulla motto on "Tässä työssä on avuksi, jos on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua".

Kari Kallioharju

Kallioharju3.jpg

Kallioharju toimii talotekniikan lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa. Hän on sähkötekniikan diplomi-insinööri ja erikoistunut valaistustekniikkaan, näkemiseen ja valon biologisiin vaikutuksiin.

Kallioharju on perehtynyt valaistuksen ohjaukseen ja energiatehokkuuteen ja tutkii muun muassa valon biologisia vaikutuksia ihmiseen ja kasveihin. Hän on pyrkinyt tuomaan kansantajuisesti esiin valon moninaisia vaikutuksia ihmisiin.

Tällä hetkellä Kallioharju on mukana monissa tutkimushankkeissa, jotka liittyvät rakennusten energiankulutukseen, olosuhteisiin, valaistuksen näköergonomian parantamiseen ja valtakunnalliseen sähkötehohuippuja tasaavaan ohjaukseen.

Kalevi Korpela

kalevikorpelanetti.jpg

Korpela on psykologian professori Tampereen yliopistossa. Hänen erityisaloinaan ovat ympäristö, hyvinvointi ja terveys. Hän on tutkinut mielipaikkojen ja luontoympäristöjen vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin 1980-luvun lopulta lähtien.

Tällä hetkellä tutkimusaiheena yhteistyössä työ- ja organisaatiopsykologian asiantuntijoiden kanssa on luontoympäristöjen merkitys työkuormituksesta palautumisessa. Toisena aiheena ovat erilaisten ulkoiluympäristöjen hyvinvointivaikutukset ja niiden syntymekanismit.

Käytännön sovelluksina alan tutkimuksista ovat olleet stressistä elpymistä tukevat psykologiset harjoitteet, joita on vuodesta 2010 lähtien sijoitettu metsäpolkujen varteen nk. voimapolkuina Suomessa, Ruotsissa, Luxemburgissa ja Ranskassa. Viimemainituissa hankkeissa keskeisenä yhteistyökumppanina on ollut Metsäntutkimuslaitos.

Juha Kääriäinen

juha_kaariainen.jpg

Juha Kääriäinen on yhteiskuntatieteilijä ja toimii erikoistutkijana Poliisiammattikorkeakoulun TKI-yksikössä. Hän johtaa tutkimushankkeita ja tekee omaa tutkimusta aiheista, jotka liittyvät läheisesti poliisin toimintaympäristöön ja poliisin työhön. Kääriäisen tutkimustoiminta on suuntautunut kahtaalle: yhtäältä hän tutkii erilaisia rikollisuusilmiöitä ja toisaalta poliisin ja kansalaisten välisiä suhteita.

Nykyisessä tehtävässään Kääriäinen aloitti vuonna 2005. Sitä ennen hän teki parin vuosikymmenen mittaisen uran Tampereen yliopistossa muun muassa sosiaalipolitiikan tutkijana, lehtorina ja oppiaineen muissa opetustehtävissä. Väitöskirja, joka valmistui 1994, käsitteli moninkertaisten rikoksenuusijoiden uraa. Rikollisuuden lisäksi Kääriäinen on tutkinut muiden muassa yhteisökysymyksiä ja sosiaalista pääomaa.

Jorma Mäntynen

jormamäntynenoma.jpg

Jorma Mäntynen on liikenne- ja kuljetustekniikan professorina Tampereen teknillisessä yliopistossa. Sitä ennen hän työskenteli yritysmaailmassa, viimeksi Nesteen öljytoimialalla. Mäntynen on useissa elinkeinoelämän ja liikennehallinnon työryhmissä asiantuntijana. Hän on Keskuskauppakamarin liikennevaliokunnan puheenjohtaja.

Mäntynen osallistuu muun muassa liikenne- ja viestintäministeriön lentoliikennestrategian seurantaryhmään. Hän on Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian johtokunnan jäsen sekä Teknillisten Tieteiden Akatemian jäsen ja sen liikenneryhmän puheenjohtaja.

Asiantuntijoita ja tutkijoita myös esittelypisteissä, työpajoissa ja kioskeilla.

 
Kalevantie 4, 33014 Tampereen yliopisto
puh. (03) 355 111
Ylläpito: taina.elina.repo@uta.fi
Muutettu: 10.2.2016 13.25 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti