 |
 |
|
2 Tieto ja informaatio Tiivistelmä Tiivistelmä Tässä osiossa perehdytään informaation ja tiedon käsitteisiin sekä siihen miten informaatiota tulkitaan tietoprosesseissamme. Olisi omahyväistä aloittaa tietämisestä ja viestinnästä kertova tarina ihmisestä, sillä näiden historia alkaa paljon kauempaa, oikeastaan jo ensimmäisten elämänmuotojen syntymästä. Merkityskin on asia joka koskee kaikkia eläviä olentoja, eikä vain ihmistä. Informaation luonnonhistoriaa -osiossa kerrotaan kuinka kehityshistoriallisesti jo hyvinkin varhaiset elämänmuodot tietävät itselleen merkittäviä asioita maailmasta ja osaavat omalla tavallaan tulkita ympäristöstä saatavaa informaatiota. Informaation tulkitseminen on vanhempi ilmiö kuin viestien tai informaation tahallinen lähettäminen. Aluksi mikä tahansa toiminta voi samalla olla myös viestintää. Sittemmin erityisesti sosiaalisilla eläimillä alkaa esiintyä erikoistunutta viestinnällistä toimintaa. Kognitiivinen informaation prosessointi-kohdassa perehdytään lyhyesti kognitiotieteen ja kognitiivisen psykologian näkemykseen siitä kuinka kokemukset maailmasta säilöytyvät muistiin tietorakenteiksi, skeemoiksi. Skeemat ovat eräänlaisia teorioita maailmasta, jotka ennustavat mitä kohteelta on tyypillisesti odotettavissa. Skeemat ohjaavat tarkkaavaisuuttamme ja saavat meidät "tietämään" kohteesta sellaista mitä ei ole juuri nyt havaittavissa. Informaation käsite -osiossa selvitetään tätä käsitettä, jota on käytetty varsin sekavasti. Informaatiolla on arkielämässä tarkoitettu suunnilleen samaa kuin tiedolla, mutta insinööritieteissä informaatio on aivan eri asia kuin tieto. Teknisessä mielessä informaatio on vain jotakin muotoa tai järjestystä, jota siirretään pitkin kanavaa. Esimerkiksi ohjelmanpätkät ja silkka siansaksakin ovat teknisessä mielessä informaatiota. Sekavuusongelma voidaan ratkaista erottamalla informaatiossa eri tasoja, joista vain "ylemmän" tason informaatiota voidaan sanoa myös tiedoksi. Teknisen (syntaktisen) informaation tasolla ei ole väliä kertooko informaatio jotakin maailmasta vai ei. Sen sijaan semanttisen informaation tasolla juuri tämä maailmasta kertomisen ulottuvuus on tärkeä. Tältä tasolta alkaen voidaan puhua myös tiedosta, sillä tiedolle on ominaista, että se kertoo jotakin maailmasta. Pragmaattisen informaation tasolla tullaan kysymykseen: kertooko informaatio jotakin sellaista maailmasta, että se edesauttaisi minua pääsemään tavoitteeseeni. Sosiaalisen informaation tasolla voidaan perustella mm. tiedon vaihtoarvo eli markkina-arvo. Työmarkkinoillakin tulee vastaan se, onko henkilön tiedoille ja osaamiselle kysyntää. Tiedon käsite aihetta lähestytään antiikin Kreikasta peräisin olevan ns. klassisen tiedon määritelmän pohjalta. Tämän mukaan tieto on yhtä kuin perusteltu tosi uskomus. Tämä määritelmä tiedolle on vaativampi kuin edellä informaation yhteydessä esiin tullut. Tässähän tiedon pitää olla totta ja vielä perusteltavissakin. Realististista ajattelua kehittänyt filosofi Ilkka Niiniluoto on ottanut klassisen tiedon määritelmän lähtökohdakseen. Alalukuna on lisälukemisto Niiniluodon aiheesta pitämästä esitelmästä. Osion lopuksi esitellään kuitenkin myös pragmaattisempi ja kognitiivisempi tulkinta klassisesta tietokäsityksestä. Sivulla käyntejä 1.9.2005 lähtien: |
|||||||||||||
