 |
 |
|
7 Viestinnän tutkimuksen alueita Tämä osio koostuu lyhyestä kirjallisesta osuudesta ja opiskelijan omatoimisesta tutustumisesta linkkien välityksellä viestinnän tutkimukseen maailmalla ja Suomessa. Eräs tapa jakaa viestinnän aluetta on kolmijako: puheviestintä, yhteisöviestintä ja joukkoviestintä. Näistä puheviestintä (jota on sanottu myös keskinäisviestinnäksi) operoi yksilöiden tasolla, yhteisöviestintä organisaatioiden tasolla ja joukkoviestintä koko yhteiskunnan sekä kulttuurin tasolla. Kutakin näistä viestinnän alueista vastaa oma viestinnän tutkimuksen lohkonsa. Tämä on vain eräs mahdollinen viestinnän alueen jako, jota kaikki eivät tunnista omakseen. Tässä se kuitenkin toimii viestinnän alaa jäsentävänä. Varsin yleisesti käytetty viestinnän jaottelu on myös seuraava: intrapersonaalinen viestintä, interpersonaalinen viestintä, ryhmäviestintä, organisaatioviestintä, joukkoviestintä, kulttuurien välinen viestintä. Tässä jaottelussa lähdetään yksilön sisäisestä viestinnästä (ajattelu on eräänlaista äänetöntä puhetta) ja edetään yhä laajempiin sosiaalisiin muodostumiin. Jaottelu on sikäli kyseenalainen, että kaikessa viestinnässä on monia tasoja mukana. Puheviestintä -------------------------------------------------------------------------------- Puheviestintä Puheviestinnän tieteenalan tehtävänä on analysoida ja ymmärtää viestintäkäyttäytymistä, ihmisten välisiä viestintäyhteyksiä ja viestintäsuhteita sekä rakentaa ja kehittää vuorovaikutuksen teoriaperustaa. Oppiaineen ydin on ihmisten välisessä kanssakäymisessä, toteutuipa se yksityisissä tai julkisissa konteksteissa, kasvotusten tai erilaisten viestintävälineiden avulla. Suomessa tätä viestinnän alaa tutkitaan ja opetetaan yleensä nimikkeen puheviestintä alla; alan englanninkielisiä nimityksiä ovat mm. speech communication ja human communication. Oppiaineen tavoitteena on tuottaa ja soveltaa tietoa ihmisten vuorovaikutuksesta, viestintäprosesseista sekä puhe- ja viestintäkäyttäytymisestä. Puheviestinnän opinnoissa harjaannutaan havainnoimaan viestintätilanteita ja analysoimaan esimerkiksi esiintymistä, kahdenkeskisiä keskusteluja, pienryhmän toimintaa, neuvottelun tuloksellisuutta, työpaikan viestintäsuhteita ja kulttuurien välisiä kohtaamisia. Vuorovaikutusta tarkastellaan monenlaisissa yhteyksissä: ystävyys-, pari- ja perhesuhteissa, työorganisaatioissa, opetuksessa, hoito- ja ihmistyössä, politiikan kontekstissa ja mediassa. Lisäksi perehdytään vaikuttamiseen ja argumentointiin, viestintäteknologian ja vuorovaikutuksen välisiin yhteyksiin, viestinnän yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä viestinnän eettisiin kysymyksiin. Vaikka oppialan nimenä onkin puheviestintä, alassa ei ole kyse vain kasvokkaisesta sanallisesta viestinnästä, vaan yhtä hyvin se koskee myös sanatonta viestintää eleillä, ilmeillä, kehonasennoilla, äänensävyillä jne. Välittömän puheen ohella ala koskee myös kirjoittamista, tietokonevälitteistä viestintää, mediavälitteistä viestintää. Puheviestinnän tutkimuksen ja opetuksen voi katsoa alkaneen jo antiikin Kreikan retoriikasta. Myös kulttuurien välinen viestintä (intercultural communication) on luontevasti keskinäisviestinnän alaa, mutta yhtä hyvin se kuuluu yhteisöviestinnän ja joukkoviestinnänkin piiriin. Puheviestinnässä koulutetaan laaja-alaisia viestinnän ja vuorovaikutuksen asiantuntijoita mm. koulutuksen, yrityselämän, viestintäteknologian, median, hallinnon, politiikan ja kulttuurin aloille. Yhteistyön ja vaikuttamisen kyvyt ovat resurssi, jota tarvitaan menestykselliseen toimintaan kaikkialla yhteiskunnassa. Puheviestinnän koulutuksen saaneet sijoittuvat esimerkiksi kouluttajan, konsultin, tiedottajan, toimittajan ja viestinnän esimiestehtäviin ja voivat työskennellä myös esimerkiksi henkilöstön kehittämistehtävissä, suunnittelijoina uusmediayrityksissä sekä vuorovaikutuksen asiantuntijoina ihmissuhdetyössä.
· University of Iowa, Department of Communication
Studies: http://www.uiowa.edu/~commstud/index.html
· World Communication Association (WCA,
ei vain puheviestintää): http://facstaff.uww.edu/wca/Home.htm
· Human Communication Research:
· American Communication Journal: http://acjournal.org/ Sivulla käyntejä 1.9.2005 lähtien: |
|||||||||||||
