Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: tutkimus: kohti kaksitahti-suomea -tutkimushanke:
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta2tS
Kohti kaksitahti-Suomea -tutkimushanke

Hankkeen taustaa

Nopea demografinen muutos ja pitenevä elinikä muodostavat yhden tämän päivän kansainvälisistä megatrendeistä (Suomen eläkejärjestelmän... 2013, FuturAge 2011). Väestön ikääntyminen onkin pakottanut kehittyneet teollisuusmaat hakemaan uusia ratkaisuja työurien pidentämiseen ja eläkkeelle siirtymisen aikataulutukseen. Suomessa keskustelu kestävyysvajeesta ja työurista koskee yhtäältä niiden alkupuolta: opiskeluaikojen lyhentämistä ja nuorten nykyistä aiempaa rekrytoimista työelämään, ja toisaalta loppuosaa, keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän korottamista.

Tutkimushankkeessamme tarkastellaan työurien pidentämistavoitetta niiden loppupään, elämäntilanteiltaan yhä heterogeenisemman ikääntyneen työntekijäryhmän näkökulmasta. Poliittisen päätöksenteon, mediakeskustelun ja käynnissä olevan eläkeuudistuksen tukeutuessa pitkälti demografiselle numero- ja tilastotiedolle sekä "keskimääräisen työllisen" idealle, tässä hankkeessa eläkkeelle siirtymistä tarkastellaan sekä media-analyysin että eläköityvien arkielämän tasolla liikkuvan laadullisen pitkittäisseurannan keinoin. Lisäksi kootaan kyselyaineisto. Tutkimus kyseenalaistaa kronologiselle kalenteri-iälle pohjaavan "yksi koko sopii kaikille" -ajattelumallin työurista puhuttaessa ja korostaa eläköitymisen kynnyksellä olevan väestön moninaisuutta, päätöksentekoa ja toimijuutta.

Hankkeen lähtökohtana on paradoksi, joka syntyy yhtäältä tarpeesta pidentää työuria elinajan odotteen mukaisesti ja luoda tälle toimiva käytäntö. Toisaalta vallitseva taloussuhdanne tuottaa lisääntyvää työttömyyttä, toistuvia yt-neuvotteluja ja samalla työnantajalle kalliiksi käyvän keski-ikäisen ja ikääntyneen työväestön tuntuvaa ja tavanomaista aikaisempaa poistumista työmarkkinoilta. Työ ei myöskään aina jousta ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn muuttuessa, mikä saattaa johtaa lisääntyvään ikäsyrjintään työelämässä.

Kysymme:

  • Miten eläköitymisen todellisuus rakentuu nykyisessä mediajulkisuudessa ja miten ikääntyvät työntekijät itse jäsentävät omaa työuraansa ja työssäjaksamistaan?
  • Mitkä mukaan ottamisen ja poissulkemisen, myös ikäsyrjintään liittyvät mekanismit koskevat ikääntyneitä työntekijöitä ja miten he itse eläkkeelle siirtymisen, sen ajoittamisen ja oman hyvinvointinsa ja työkykynsä mieltävät?
  • Miten rikkoa työuran loppupuolelle sijoittuva työttömyysjakso ja selvitä takaisin työelämään?
  • Keillä lopulta on mahdollisuus pidentää työuraansa ja mitä työelämän ulkopuolelle ja työttömyyskortistoon päätyminen tarkoittaa arkipäivän selviytymisen, hyvinvoinnin ja tulevaisuuden eläkeläisyyden näkökulmasta?

 

Eläkeiän luokkaistuminen toimii tämän hankkeen kokoavana yläkäsitteenä, jonka kautta on mahdollista pureutua eläköitymisen mediakuvaan, arkipäivään ja suomalaisen hyvinvointivaltion mahdollisiin onnistumisen ja epäonnistumisen syihin. Kaksitahtisuuden käsitteellä tällöin viittaamme eläköitymisen ja eläkeläisyyden uudenlaiseen luokkaistumiseen: prosessiin, joka synnyttää eroja pitkään opiskelleiden, tyypillisesti akateemisissa ammateissa ja ns. työntekijäammateissa toimivien välille. Kaksitahtisuus viittaa kuitenkin myös siihen, että eroja ja eriarvoisuutta syntyy lisääntyvästi näiden ryhmien ja yksittäisten ammattikuntien sisälle. Kaksitahtisuus ei siis välttämättä noudata sosio-ekonomista asemaa, koulutustaustaa tai ns. valko- vs. sinikaulusammattien jakoa, vaan hyvin erilaisista ammattiryhmistä saatetaan yhtä lailla joutua työttömäksi ja lopulta kortiston tai pirstaleisen ja katkonaisen työuran kautta eläkkeelle.

Hanke tuottaa tietoa sekä ikääntyvien työntekijöiden mahdollisuuksista pysyä työelämässä että eläkkeelle sopeutumisesta. Se osallistuu samalla sosiologisen ikääntymistutkimuksen siirtymiä, eläköitymistä ja työelämää koskevaan käsitteelliseen ja menetelmäkeskusteluun ja tuottaa empiiristen tulosten ohella monipuolista sähköisen viestinnän (YLE) vauhdittamaa kansalaiskeskustelua. Hankkeessa koottava sanomalehtiaineisto sekä laadullisen pitkittäistutkimuksen välinein kerätty ainutlaatuinen seuranta-aineisto tuottavat tieteellisiä analyyseja, artikkeleita ja opinnäytteitä. Näiden lisäksi tuotetaan Yleisradioon erilaisia sisältöjä ja dokumentteja. Aktiivisella tiedotuksella on hankkeessa erityisen suuri rooli.

 

Lähteitä:

FuturAge. A roadmap for European ageing research. October 2011. www.futurage.group.shef.ac.uk

Suomen eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen. Eläkekysymysten asiantuntijatyöryhmän raportti. Eläketurvakeskus, Tampere 2013.

 
Ylläpito: jari.luomanen@uta.fi
Muutettu: 9.4.2015 10.14 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti