Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: tutkimus: konferenssit ja seminaarit: nwcl2016:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta
NWCL2016

Työryhmät/Abstraktin palautus (lista päivitetty 29.9.2016)

Lisätietoja abstraktikirjasta.

Työryhmien ajankohdat ja tilat, 3.-4.11.2016

Työryhmä

Paikka

To ap

10.45-13.15

To ip

16-18

Pe

9-10.30

23

Linna, K 108

X

 

 

24

Linna, 5027

X

X

X

25

Pinni A, A3111

X

X

 

26

Päärakennus, Kahveri

X

X

27

Linna, K112

X

X

 

28

Linna, K113

X

X

 

29

Päärakennus, C2

X

 

30

Linna, K109

X

 

X

31

Päärakennus, A32

 

X

32

Päärakennus, C7

 

X

33

Päärakennus, C1

X

 

 

34

Päärakennus, C1

X

 

35

Päärakennus, C2

X

 

 

36

Linna, 5101

X

 

37

Pinni A, A3103

X

 

 

38

Linna, 4026

X

 

 

  • Mikäli haluat pitää esityksen työryhmässä, lähetä enintään 2500 merkin abstrakti esityksestäsi viimeistään 16.9.2016 klo 16.00. (Aikaa on jatkettu 23.9.)

  • Abstraktin tulee olla yhden tekstikappaleen mittainen tiivitys esityksen sisällöstä. Siitä tulee ilmetä esityksen aihepiiri, tutkimuskysymys, käytetty aineisto, menetelmälliset, käsitteelliset ja teoreettiset välineet sekä keskeiset tulokset.

  • Esitykset työryhmiin valitaan lähetettyjen abstraktien perusteella.

  • Työryhmäkoordinaattori(t) ilmoittavat abstraktien hyväksymisestä tai hylkäämisestä viimeistään perjantaina 23.9.2016 klo 12.00 mennessä. Konferenssikoordinaattori ilmoittaa tuloksen ehdotuksen lähettäjälle sähköpostitse.

  • Hyväksytyn abstraktin lähettäjä kirjoittaa esitykseen laajannetun abstraktin (ks. TÄÄLLÄ)


Työryhmät
(Työryhmiä on yhdistelty)


23. Työyhteisön dialoginen kehittäminen ja johtaminen sosiaali- ja terveysalalla - havaintoja arjesta ja opinnäytteistä

Työryhmäkoordinaattorit:
Kaija Loppela, tutkimus- ja kehittämispäällikkö, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, kaija.loppela@seamk.fi
Jenni Kulmala, yliopettaja, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, jenni.kulmala@seamk.fi

Työryhmän kuvaus:
Dialogisella kehittämisellä tarkoitetaan työyhteisön toiminnan tasavertaista ja vuorovaikutteista kehittämistä. Dialoginen kehittäminen edellyttää myös dialogista johtamisotetta. Dialogisella kehittämisellä ja johtamisella tavoitellaan ja saadaan aikaan parhaimmillaan työhyvinvoinnin, työmotivaation ja työssä jaksamisen parantumista. Samaan aikaan voidaan saavuttaa työelämän laadun ja tuloksellisuuden kasvua.

Osallistujat:
Työryhmään toivotaan alustuksia työelämän dialogisesta/yhteistoiminnallisesta kehittämisestä esimiesten ja työntekijöiden näkökulmista. Miten dialogisuus toteutuu työyhteisössä? Onko dialoginen/yhteistoiminnallinen kehittäminen mahdollista? Miksi dialogista johtamista tarvitaan? Mitä onnistumisia dialogisella toiminnalla on saatu aikaan? Millaisia haasteita dialogiseen kehittämiseen ja johtamiseen voi liittyä?

Työskentelytapa:
Työryhmässä esitellään monipuolisia ja konkreettisia esimerkkejä kehittämistyöstä, jossa on hyödynnetty dialogisuutta ja yhteistoiminnallisuutta. Alustuksissa halutaan tuotavan esiin sekä esimiehen että työntekijöiden kokemuksia dialogisesta kehittämistyöstä ja sen tuloksista. Kutsumme johdon ja työntekijöiden edustajia mukaan jakamaan kokemuksiaan yhteisestä kehittämistyöstään.


24. Tulevaisuuden monimuotoinen työelämä

Työryhmäkoordinaattorit:
Vuokko Niiranen, professori, Itä-Suomen yliopisto, vuokko.niiranen@uef.fi
Mika Alavaikko, lehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu, mika.alavaikko@diak.fi
Maija Kalm-Akubardia, alumnitoiminnan koordinaattori, Diakonia-ammattikorkeakoulu, maija.kalm-akubardia@diak.fi

Työryhmän kuvaus:
Globaali ja eurooppalainen talouden integraatio ja ihmisten lisääntynyt liikkuvuus lisäävät myös työyhteisöjen monimuotoisuutta ja monikulttuurisuutta, ja edellyttävät myös kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen osaamista. Kansainvälisten työntekijöiden määrän oletetaan lisääntyvän erityisesti 2010-luvun lopulla ja 2020-luvulla. Muutokset edellyttävät uudenlaista osaamista niin työyhteisöissä ja johtamisessa, kansainvälisten työntekijöiden perehdyttämisessä ja mentoroinnissa kuin päätöksenteossa, opetuksessa ja oppilaitoksissakin. Tulevaisuuden monimuotoinen työelämä työryhmä tarjoaa keskustelufoorumin näistä aiheista kiinnostuneille. Työryhmässä kerrotaan tutkimustuloksista ja hyväksi osoittautuneista työkäytännöistä sekä keskustellaan mahdollisista tulevaisuuden näkymistä. Erityisenä näkökulmana työryhmässä on tulevaisuuden monimuotoinen työelämä. Mihin suuntaan lisääntyvä monimuotoisuus muokkaa suomalaisia työyhteisöjä ja miten työyhteisöjä ohjataan? Kuinka tutkia ja tarkastella tulevaisuuden haasteita jo nyt? Kuinka valmistautua monimuotoisempaa tulevaisuuteen jo nyt?

Työskentelytapa:
Työryhmä perustuu tutkimuksen ja käytännön väliseen vuoropuheluun siten, että tutkimuspapereita esittävät tutkijat ja monikulttuuristen työyhteisöjen edustajat käyvät dialogia keskenään. Työryhmän tavoitteena on poikkitieteellisyys siten, että ryhmässä on mukana sekä tutkimuspaperien esittäjiä että osallistujia eri tieteenaloilta, ammattiryhmistä, koulutusorganisaatioista sekä työnantajien ja myös rahoitusinstituutioiden edustajia. Työryhmään toivotetaan tervetulleeksi

1. Työryhmän aihepiiriä koskevat empiiriset, kehittävät sekä käsitteelliset esitykset ja puheenvuorot.
2. Monikulttuurisia työyhteisöjä ja näiden johtamista tutkivat jatko-opiskelijat ja tutkimusryhmien vetäjät ja tutkijat.
3. Eri koulutustasojen ja 􀂱alojen opettajat, joiden opetusalaan aihepiiri liittyy.
4. Monikulttuurisissa työyhteisöissä työskentelevät henkilöt (johtajat, mentorit, työntekijät, luottamusmiehet).
5. Työnantajien, ammattiyhdistysliikkeen, ministeriöiden ja muiden työryhmän teeman kanssa työskentelevät organisaatioiden edustajat.


25. Uusia avauksia yrittäjien ja pienten yritysten työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tutkimisessa ja kehittämisessä

Työryhmäkoordinaattorit:
Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos, helena.palmgren@ttl.fi
Kristina Rajala, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos, kristina.rajala@ttl.fi

Työryhmän kuvaus:
Yrittäjyyden muutos on ajankohtainen asia, ja siitä keskusteluun tarjoutuu mahdollisuus tässä työryhmässä. Perinteisen yrittäjyyden rinnalle ovat tulleet kevytyrittäjyys, hybridiyrittäjyys, ketjuyrittäjyys sekä verkostoyrittäjyys. Lisäksi yhteisötalous (esim. osuuskuntayrittäjyys) ja ns. pakkoyrittäjyys ovat herättäneet keskustelua. Mitä uutta ne tuovat yrittäjyyden ja pienten yritysten tutkimukselle ja kehittämiselle? Yrittäjyyden haasteisiin on vastattu useita eri lähestymistapoja edustavissa tutkimuksissa ja kehittämishankkeissa. Myös uusille näkökulmille on tilausta. Miten naisyrittäjyys muuttuu ajan mukana? Miten maahanmuuttajayrittäjien arjen ongelmia on yritetty ratkaista? Onko mentoroinnista ja vertaistuesta apua yrittäjille? Mikä merkitys yrittäjien verkostoilla on yritystoiminnan kehittymiselle? Miten yrityksissä varmistetaan riittävä osaaminen kilpailukyvystä ja työhyvinvoinnista huolehtimiseksi? Saavatko yrittäjät riittävästi tukea oman ja henkilöstönsä hyvinvoinnista huolehtimiseen? Miten työsuojeluasiat ratkaistaan pienissä yrityksissä ja mistä voi saada apua, jos sitä tarvitaan? Entä millaisia haasteita yritysten kasvu asettaa yrittäjien ja henkilöstön työhyvinvoinnille?

Osallistujat:
Osallistujiksi toivotaan tutkijoita, kehittäjiä, asiantuntijoita, kouluttajia, yrittäjiä ja pienten yritysten henkilöstöä sekä yrittäjyyttä tukevia toimijoita ja päätöksentekijöitä. Työryhmässä esitykset voivat lähestyä yrittäjyyden muutosta ja sen yhteyksiä yritysten hyvinvoinnille ja tuloksellisuudelle erilaisista näkökulmista. Työryhmään toivotaan käytännön kokemuksia yrittäjien arjen haasteista ja niiden ratkaisuehdotuksia, tuloksia yrittäjyys- ja pienyritystutkimuksista ja kehittämishankkeista sekä yrittäjyyttä ja pieniä yrityksiä eri näkökulmista tarkastelevien toimijoiden puheenvuoroja. Myös alkuvaiheessa olevien tutkimusten, kehittämishankkeiden sekä tutkimus- ja kehittämisideoiden esittelyt ovat tervetulleita. Esitykset voivat olla empiirisiä tai teoreettisia tarkasteluja. Toivomme monitieteistä ja eri tieteenfilosofisista näkökulmista kumpuavia esityksiä sekä avointa ja innostavaa keskustelua.

Työskentelytapa:
Työpajatyöskentely; suulliset esitykset ja keskustelu


26. Kun mikään ei riitä, kutsusymposium

Työryhmäkoordinaattorit:
Karin Filander, dosentti, Tampereen yliopisto, karin.filander@uta.fi
Maija Korhonen, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto, maija.korhonen@uef.fi
Päivi Siivonen, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto, paivi.siivonen@uef.fi

Työryhmän kuvaus:
Symposiumissa pohditaan työn alla olevan kirjahankkeen tematiikkaa. Kirja rakentaa kriittistä ymmärrystä tietokykykapitalismin ja uuden työn rajattomista vaatimuksista, joissa korostuvat vapauden, autonomian ja mielialojen hallinnan ihanteet sekä sulavat siirtymät erilaisilla elämänkentillä. Tietokykykapitalismissa (työ)elämä personoituu ja suuntautuu yhä enemmän yksilön sisäisten potentiaalien ja ominaisuuksien arvioimiseen ja hyödyntämiseen. Kaikkien työntekijöiden, kansalaisten ja yksilöiden hyveiksi nousevat puuhakkuus, innostuneisuus, joustavuus ja sinnikkyys. Persoona ja tunteet on laitettava peliin huippusuorituksiin tähdättäessä. Tosiasiassa kuitenkin yksilölliset tarpeet, intressit, valinnan mahdollisuudet ja tilat näyttävät olevan katoamassa. Kaikki eivät voi päästä “huipulle”, ja yhä useampi kokee olevansa kelvoton, kun mikään ei riitä. Mitä nykyisessä yhteiskunnallisessa hyveilmapiirissä tapahtuu niille, jotka katoavat kokonaan näkyvistä koulutuksen ja työelämän tihenevissä siirtymissä, säröissä ja katkoksissa? Symposiumissa näitä teemoja tarkastellaan koulutuksen ja työelämän, näiden katvealueiden sekä työn ulkopuolisen elämän näkökulmista. Pyöreän pöydän kokoontumisessa kirjahankkeen kirjoittajat avaavat toisilleen ja yleisölle näkökulmiaan kirjan tematiikkaan tekeillä olevien artikkeleidensa kautta. Tavoitteena on käsitteellistää tuoreella tavalla tietokykykapitalismin rajattomien vaatimusten keskellä kamppailevan aikuisväestön elämäntodellisuuksia. Hyveilmapiirin ja siihen liittyvän moraalisen säätelyn analyysin ohella tarkastelua jalkautetaan kokemukselliselle ja tulkinnalliselle tasolle etsien erilaisia tapoja, tiloja ja käytäntöjä, joissa tietokykykapitalismin arjessa toimivat yksilöt kamppailevat löytääkseen hyvän elämän edellytyksiä. Samalla etsitään ajan hengelle vaihtoehtoista sanastoa sekä uusia, toivoa luovia ajattelu- ja toimintatapoja.

Osallistujat:
Symposium on tarkoitettu kirjan kirjoittajille ja muille kirjan teemasta kiinnostuneille.

Symposiumin käytännön toteutus:
• Työryhmille on päivien ohjelmassa varattu aikaa seuraavasti:
Torstai 3.11. klo 16.00-18.00, perjantai 4.11. klo 9.00-10.30
• Symposiumin tavoite: Työstetään yhdessä kirjan rakennetta, juonta ja artikkeleiden suhdetta toisiinsa pienimuotoisin alustuksin.

Symposiumin työskentelystä:
• Alussa kirjan toimittajien lyhyt puheenvuoro; miksi kirjan kirjoittaminen on tärkeä
• Pyöreän pöydän istunto, jossa kukin kirjoittaja pitää 10-15 min mittaisen alustuksen oman artikkelinsa ideasta ja sen kytkennöistä kirjan juoneen vastaten kysymykseen, miksi kirjan kirjoittaminen tärkeää.
• Jokaista alustusta seuraa myös yhteinen keskustelu


27. Työnteon tavat haastavat edunvalvonta-ajattelun, keskustelu

Työryhmäkoordinaattorit:
Anu Suoranta, tutkija, Helsingin yliopisto, anu.suoranta@helsinki.fi
Sikke Leinikki, kehittämisasiantuntija, TJS Opintokeskus, sikke.leinikki@tjs-opintokeskus.fi

Keskustelu Työnteon tavat haastavat edunvalvonta-ajattelun etsii vastauksia ammattiyhdistysliikkeen/ yhteiskunnan muuttuvaan rooliin, kun työ, toimeentulo ja koko niitä säätelevä käyttöjärjestelmä ovat muutoksessa. Ideana on käydä keskustelua tutkijoiden, ay-toimijoiden ja poliitikkojen välillä.

Keskusteluosio järjestetään torstaina 3.11. kello 10.15–13.30
Tematiikan työpaperiosio järjestetään torstaina 3.11. kello 16.00–18.00

Keskustelemassa ovat muun muassa Eeva Jokinen, Yhteiskuntapolitiikan professori, Itä-Suomen yliopisto, Olli Kangas, yhteiskuntasuhteiden johtaja, KELA, Pertti Koistinen, sosiaalipolitiikan professori (emer), Tampereen yliopisto, Anna Kontula, kansanedustaja, Vasemmistoliitto, Maria Löfgren, johtaja, Akava, Saana Siekkinen, työelämäasioiden johtaja, SAK ja Marjo Ylhäinen, Työoikeuden yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto.

Keskustelun sukupuolitietoisuutta kommentoivat Milja Saari, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto ja Hanna Ylöstalo, tutkija, Tampereen yliopisto.  

Keskustelun vetävät Sikke Leinikki, kehittämisasiantuntija, TJS-opintokeskus ja Anu Suoranta, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

Keskustelussa pohditaan työn/toimeentulon muutoksen ja palkansaajaliikkeen edunvalvonnan suuntia realismia unohtamatta. Keskustelun keskeinen lähtökohta on pohtia mitä ja miksi ay-liike puolustaa, kun se puolustaa vakituista ja kokoaikaista palkkatyötä sekä työsuhdeperustaista sosiaaliturvaa? Analysoitavana on miten vakituisen ja kokoaikaisen palkkatyön puolustus toimeentulon tapana liittyy tapaan tulkita työelämän ja sosiaalisen turvallisuuden muutosta? Onko vakituiseen ja kokoaikaiseen palkkatyöhön nojaava toimintatapa jättänyt pätkä- tai osa-aikatyötä tekevät tai työsuhteen ulkopuolella työskentelevät vaille edunvalvojaa ja mitä on seurannut sukupuolten tasa-arvolle?  Ryhmässä pohditaan myös mitä sanottavaa ay-liikkeellä on jakamistalouden Uberkuljettajalle, Airbnb-vuokraajalle ja toveilla Aikapankissa työsuorituksia vaihtaville? Mitä keinoja ay-liike näkee ihmisten kiinnittymiselle ja kiinnittämiselle yhteiskuntaan?

Ammattiyhdistysliike on ollut vahvasti sitoutunut vakituiseen ja kokoaikaiseen palkkatyösuhteeseen toimeentulon ja sosiaaliturvan yhteiskunnallisen kiinnittymisen välineenä. Tämän palkkatyösitoutumisen saavutukset ovat kiistatta komeita: Työehtosopimusjärjestelmällä säädellään palkkoja, työturvallisuutta vaalitaan työpaikoilla ja työn loppumistilanteessa ansioita suhteutetaan menetettyihin palkkatuloihin ansiosidonnaisen työttömyysturvan keinoin ja paljon muuta.    

Nykyisellään palkkatyösuhde sidoksena yhteiskuntaan toteutuu monilla kuitenkin vajaana tai näyttäytyy jopa kokonaan poissulkevana. Kun kaikilla ei ole vakituista ja kokoaikaista palkkatyösuhdetta, on perusteltua kysyä mitä siitä seuraa yhteiskuntasuhteelle ja mitä muita kiinnittymisiä yhteiskuntaan on syntynyt ja syntyy ja voiko ammattiyhdistysliike näihin kiinnittymisiin vastata.  Voiko osa tulosta jatkossa muodostua palkkatulosta, osa jakamistalouden keinoin? Ovatko ne ja miten sovitettavissa yhteen? Miten pop up-yhteiskunnassa järjestetään hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpitävä verotus?

Toisenlaisia toimeentulon malleja on jo nyt tarjolla, joillekin vapaaehtoisesti, joillekin pakotetusti. Näkyvissä on palkkatyösuhteesta irtautuneita sukupolvesta toiseen syrjäytyville, pop up-kulttuurista eläviä, itsensä työllistäjiä ja jakamistaloutta hyödyntäviä.  Kysymme miten jakamistalouteen koulutetaan? Onko sukupuolten tasa-arvon unelma katomassa horisonttiin, kun tulonhankinta irtautuu palkkatyöstä? Mihin jakamistalous kiinnittää ihmisen, paikkaanko? Onko jakamistalous kaikille avoin, kun sanotaan että se on helppoa, kivaa, halpaa ja vapaata byrokratiasta?

Keskustelussa etsitään mikä on tai voisi olla ay-liikkeen/yhteiskunnan rooli tulonhankintamuotojen monimuotoistuessa. Onko ay-liikkeen tulevaisuus kenties kiinnittymisessä toimeentulon turvaamiseen palkkatyön sijaan? Haluamme pohtia näitä kysymyksiä yhdessä laajan toimijajoukon kanssa. Etsimme vaihtoehtoja, ratkaisuja, oikeudenmukaisia ja tasa-arvoisia avauksia.

Tervetuloa mukaan!


28. Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen Suomessa – tutkimus käytännön kehittämistyön tukena

Työryhmäkoordinaattorit:
Niilo Hakonen, johtava työelämän kehittämisen asiantuntija, KT Kuntatyönantajat, niilo.hakonen@kt.fi
Juha Antila, kehittämispäällikkö, SAK, juha.antila@sak.fi 

Työryhmän kuvaus:
Suomessa vuonna 2012 laaditun kansallisen työelämän kehittämisstrategian tavoitteena on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Yksi sen keskeisiä ajatuksia on että työpaikat etenevät sekä tuottavuuden että työelämän laadun kehittämisessä. Sitä tarvitaan myös väestön ikärakenteen muuttumisen vuoksi, sekä vuonna 2008 alkaneesta viennin romahduksen ja julkistalouden kestävyyden vuoksi. Erityisen kiinnostavaa on, miten tavoitetta on edistetty ja voidaan edistää työelämätutkimuksen keinoin. Työryhmän tarkoitus on kerätä onnistuneita esimerkkejä tutkimuksen ja käytännön yhteistyöstä ja tutkimuksesta työpaikoilla tehtävän kehittämistyön tukena, sekä pohtia yhteistyön onnistumiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Työryhmän tuloksena toivotaan syntyvän aiempaa parempi kuva työelämätutkimuksen mahdollisuuksista, vaikutuksista ja mielellään myös uudenlaisista keinoista vaikuttaa tuottavuuteen ja työelämän laatuun. Työryhmän järjestävät Työelämä 2020 -ohjelman työmarkkinaosapuolet.

Osallistujat:
Työryhmään ovat tervetulleita sekä tutkijat että käytännön toimijat. Esitykset voivat perustua omiin kokemuksiin, näkemyksiin ja ehdotuksiin aiheesta. Tällöin esimerkit on mahdollista kerätä useammasta tutkimus- ja/tai kehittämishankkeesta työuran varrelta. Esitykset voivat totuttuun tapaan käsitellä myös yksittäistä tutkimus- tai kehittämishanketta, joka liittyy organisaatioiden menestyksen ja kestävän tuottavuuskehityksen edistämiseen tai tulevaisuuden toimintatapojen kehittämiseen. Tervetulleita ovat myös Tekesin Liideri-ohjelman (Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa) teemoja koskevat tutkimukset esimerkiksi uudesta johtajuudesta ja työntekijöiden osallistumisesta tuotteiden, palvelujen ja toimintatapojen uudistamiseen. 

Työskentelytapa:
Työryhmä työskentelee siten, että kullekin hyväksytylle esitykselle varataan aikaa 15 – 20 minuuttia esitellä keskeiset kokemukset, tulokset ja ajatukset, sekä käytetyt tutkimusmenetelmät, silloin kun kysymyksessä on tutkimushanke.


29. Yhteistyön hyödyllisyys mm. työhyvinvointiin ja aikapaineeseen

Työryhmäkoordinaattorit:
Pälvi Lehtonen, toimipaikan yhdyshenkilö, Satakunnan koulutuskuntayhtymä, palvi.lehtonen@sataedu.fi
Maarit Ahjolahti, opettaja, Satakunnan koulutuskuntayhtymä, maarit.ahjolahti@sataedu.fi

Aika:
Työryhmä kokoontuu torstaina 3.11, jos abstrakteja enemmän kuin 4 kappaletta jatketaan perjantaina 4.11.2016.

Työryhmän kuvaus:
Työelämästä voi löytää mitä mielenkiintoisimpia yhteistyökuvioita. Yksityiset ja julkiset toimijat perustavat yhteistyökuvioita ja -kokoonpanoja monenlaisiin tarkoituksiin. Olemme päässeet tapaamaan useita ihmisiä, jotka ihailtavasti osaavat hyödyntää yhteistyötaitojaan, vaikuttaa asioihin erilaisissa ryhmissä ja toimia yhteisten tavoitteiden hyväksi monella tasolla. Tutkimusaiheena yhteistyö ylittää tieteenalojen ja organisaatioiden rajat. Yhteistyön tutkiminen antaa kiehtovan mahdollisuuden tarkastella työnteon ja työyhteisön keskeisiä ilmiöitä varsin kokonaisvaltaisesti.

Organisaatioiden edustajien välisen yhteistyön tutkimus antaa välineet tarkastella yhteistyötä käytännönläheisellä tasolla. Halutessa ymmärtää yhteistyötä on käytännössä järkevintä tarkastella yhteistyön tekemistä prosessina. Useimmiten ihmiset ovat jollain tasolla yhteistyössä toistensa kanssa toimiessaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyön etenemistä selvittämällä voidaan löytää tyypillisiä yhteistyön haasteita. Usein jo pelkkä tietoisuus tavallisimmista haasteista voi auttaa ymmärtämään oman yhteistyössä työskentelyn piirteitä ja vaiheita. Lisäksi tutkimuksen avulla voidaan tuottaa ymmärrystä ja työkaluja, joiden avulla tavallisimmat yhteistyön ”ansat” voidaan välttää tai niistä päästään nopeammin eteenpäin.

Yhteistyön tutkiminen on luonteeltaan monitieteellistä. Sosiologiassa, sosiaalipsykologiassa ja psykologiassa tutkitaan yhteistyötä yleisenä ilmiönä, jolloin tutkimuksen kiinnostuksen kohteena on sosiaalinen vuorovaikutus, ryhmien toiminta ja ryhmädynamiikka. Eri organisaatioiden välinen yhteistyö voidaan ajatella osaksi yhteiskunnallista kehityskulkua, jossa sosiaaliset, poliittiset ja taloudelliset murrokset ovat muuttaneet henkilöstön ammattitaitovaatimuksia ja koulutusta. Nykyistä työelämää leimaava ripeätahtisuus, joustavuusvaatimus ja jatkuva muutos haastavat työelämää yhteistyömuotojen kehittämiseen eri organisaatioiden välillä.

Työhyvinvointi aiheena on laaja ja monenkirjava. Työhyvinvointi koostuu yksilön kokemuksesta työn mielekkyydestä, työyhteisön ilmapiiristä, lähiesimiestyöstä ja johtamisesta, työyhteisön työn sujuvuudesta sekä työntekijän kokemasta aikapaineesta. Työn mielekkyyteen taas vaikuttaa työn osaamisen ja vaatimusten tasapaino, yksilön terveys ja voimavarat. Työhyvinvointi ilmenee myös työhön paneutumisena ja yhteistyön sujuvuutena.

Osallistujien esitykset voisivat liittyä alla oleviin kysymyksiin.

  • Miten yhteistyö voi olla hyödyllistä organisaatioille ja henkilöstölle? (esim. työhyvinvointi ja aikapaine)
  • Antaako yhteistyö lisäresursseja organisaatioille?
  • Miten yhteistyön tutkimus ja kehittäminen voisivat olla/ovat olleet esim. työhyvinvoinnin avuksi ja tueksi näinä kovina aikoina?


Avainsanat: Yhteistyö, työhyvinvointi, aikapaine, työn mielekkyys, sosiaali- ja terveydenhuolto

Osallistujat:
Aiheesta kiinnostuneet henkilöt, korkeakouluopiskelijat, aiheeseen liittyvien tutkimusten ja hankkeiden tekijät.

Työskentelytapa:
Aiheen alustaminen, jonka jälkeen työryhmään valitut abstrakti esitetään. Tämän jälkeen aihetta pohditaan ja käsitellään.


30. Nuorten työelämään kiinnittyminen ja työelämävalmiudet – käsitteet, interventiot ja käytännöt

Työryhmäkoordinaattorit:
Auli Airila, erikoistutkija, Työterveyslaitos, auli.airila@ttl.fi
Mikko Nykänen, tutkija, Työterveyslaitos, mikko.nykanen@ttl.fi

Aika:
Työryhmä kokoontuu 1-2 päivänä saapuvien työryhmäesitysten lukumäärän mukaisesti. Mikäli työryhmä kokoontuu yhtenä päivänä, toivomme työryhmän sijoittamista torstaille.

Työryhmän kuvaus:
Nuorten onnistuneet siirtymät työelämään ovat tärkeitä. Nuorten työelämävalmiuksien edistäminen on yksi keino tukea nuoria siirtymävaiheissa, jotka eivät aina ole ongelmattomia. Työryhmässä käsitellään nuorten osallisuutta koulutuksessa ja työelämässä sekä nuorten työelämävalmiuksia. 

Työryhmän esitykset voivat liittyä mm.

  • Käsitteisiin ja terminologiaan: Kuinka määritellä nuorten työelämävalmiuksia ja taitoja sekä osallisuutta työelämässä?
  • Tutkimuksiin nuorten työelämävalmiuksista ja taidoista
  • Olemassa oleviin ja kehitteillä oleviin käytännön sovelluksiin ja interventioihin: Miten vahvistaa nuorten työelämätaitoja ja -valmiuksia? Miten edistää nuorten sujuvia siirtymiä työelämään?

Työryhmän esityksissä voidaan käsitellä myös nuorten työllistymistä ja urahallintaa työelämässä, nuorten työpaikalla tapahtuvaa oppimista tai riskiryhmien, kuten osatyökykyisten tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, tilannetta.

Osallistujat:
Kutsumme työryhmään sekä käsitteellisiä että empiirisiä eri tieteenalojen esityksiä, jotka käsittelevät nuorten työelämävalmiuksia, niiden vahvistamista sekä nuorten työelämään siirtymisen haasteita ja/tai onnistumisia. Ryhmään ovat tervetulleita nuoriso- ja työelämätutkijat sekä käytännön toimijat ja kehittäjät, jotka pyrkivät edistämään nuorten työelämävalmiuksia sekä koulutukseen ja työelämään siirtymistä. Esitykset voivat käsitellä tutkimuksia, hankkeita ja toimintaa esimerkiksi sosiaalityössä, peruskoulussa, toisen asteen koulutuksessa, nuorten työpajoissa, muissa työllisyyttä tukevissa toimenpiteissä, oppisopimuskoulutuksessa tai työpaikoilla. Ryhmässä voi esittää valmiiden tutkimusten ohella myös meneillään olevia tutkimus- ja kehittämishankkeita tai niiden suunnitelmia. Myös kansainväliset tutkimukset ja vertailut ovat tervetulleita.

Työskentelytapa:
Työskentelytapana on ryhmään osallistuvien lyhyet esitykset aiheesta sekä yhteinen keskustelu ja pohdinta esitysten herättämistä ajatuksista.

31. Työn uudet teknologiat kehittämisen ja oppimisen haasteena, avoin symposium

Työryhmäkoordinaattorit:
Hanna Toiviainen, apulaisprofessori, Tampereen yliopisto, hanna.toiviainen@uta.fi
Hannele Kerosuo, tutkija, dosentti, Helsingin yliopisto, hannele.kerosuo@helsinki.fi
Laura Seppänen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, laura.seppanen@ttl.fi
Pertti Järvinen, prof emeritus, Tampereen yliopisto, pj@sis.uta.fi

Työryhmän kuvaus:

Työryhmässä kuullaan esityksiä ja keskustellaan työn digitalisoitumisesta, virtuaalisuudesta ja robottiteknologiasta. Teknologisoituminen edustaa työntekijöille sekä totuttuja työtapoja häiritsevää että uusia mahdollisuuksia avaavaa työn muutosta. Kehittävän työntutkimuksen ja toiminnan teorian lähestymistavat tarkastelevat työn uusia teknologioita kehittämisen ja oppimisen haasteena ja nostavat esille uusien työelämän oppimismenetelmien tarpeen. Teknistyvässä, monimutkaisessa ja epävarmassa työssä uutta tietoa luodaan jatkuvasti ja joustavasti kokemuksen ja työtilanteiden avulla. C.S. Peircen teoriaan perustuva tulkitseva käytäntö (Norros ym. 2015) on tällainen työtapa. Ranskassa kehitettyä, teoreettista ja dialogista toiminnan ns. konfrontaatio-kehittämismenetelmää on kokeiltu Suomessa robottikirurgiassa tulkitsevan työtavan tutkimiseksi ja edistämiseksi. Robotit kirurgiassa paitsi muuttavat työtä laadullisesti, myös tarjoavat uusia oppimismahdollisuuksia muun muassa robotin tekemien videoiden avulla. Digitaaliseen mallinnusteknologiaan perustuvien tietomallien käyttö on parhaillaan leviämässä rakennushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Tietomallintaminen muuttaa työtapoja, -prosesseja ja toimijoiden välisiä suhteita sekä vuorovaikutusta rakennushankkeissa. Digitaalisten työvälineiden kuten tietomallien käytön oppiminen ja siihen liittyvä käytön kehittyminen ovat toistaiseksi jääneet verraten vähälle huomiolle alan tutkimuksessa. Tietomallit ovat artefakteina kuviteltuja konstruktioita ja edustavat ideoita. Samalla ne ovat kuitenkin käyttäjilleen todellisen kaltaisia ja mahdollistavat erilaisten suunnitteluratkaisujen kehittämisen rakennushankkeissa. Käyttöönottovaiheessa tätä mallintamisen ominaisuutta voi käyttää oppimisen ja kehittämisen käynnistämisessä, joka tapahtuu kokeilujen kautta. Digitaalinen tulostustekniikka ja verkkovälitteiset toimintaympäristöt synnyttävät uudenlaisia liiketoiminnan ”ekosysteemejä”, joissa asiakas halutaan esittää verkoston keskiössä. Tekstiili- ja sisustussuunnittelun digitaalisen tulostuksen verkosto yhdistää toisiinsa kuluttaja-asiakkaita, suunnittelijoita, tulostusalan yrittäjiä, ammatillisen korkeakoulutuksen toteuttamaa konseptikehitystä, ammatillisia eturyhmiä ja tutkijoita. Toiminnan kehittäjät korostavat digitaalisuuden mahdollistamaa kestävää tuotantoa ja kulutusta toiminnan johtavana motiivina. Digitaalisuus sinänsä ei kuitenkaan automaattisesti johda kestävyyteen. Verkoston yhteisen motiivin ja kestävän kohteen rakentaminen edellyttää tietoista kollektiivista oppimisprosessia.  

Osallistujat: 
Työryhmän esittäjät ja aiheet ovat alla.

Hannele Kerosuo, Helsingin yliopisto: Artefaktit tietomallintamisen oppimisessa ja kehittämisessä rakennusalalla. Esityksessä tutkija pohtii artefaktien merkitystä tietomallintamisen oppimisessa ja kehittämisessä esimerkkien valossa vuosina 2011-2016 kerätyn laadullisen tutkimusaineiston pohjalta.

Laura Seppänen, Työterveyslaitos & Mikael Wahlström, Teknologian tutkimuskeskus VTT: Tulkitsevuuden oppiminen robottikirurgiassa: konfrontaatioista oppimismenetelmään. Esityksessä hahmotellaan kehittämismenetelmäkokeilun perusteella, millaisella paikallisessa työyhteisössä käytettävällä oppimismenetelmällä voitaisiin edistää tulkitsevaa työtapaa robottikirurgiassa.

Hanna Toiviainen, Tampereen yliopisto & Liubov Vetoshkina, Helsingin yliopisto: Yhteiskehittelyn oppiminen tekstiili- ja sisustussuunnittelun digitaalisen tulostuksen verkostossa. Esiteltävässä hankkeessa digitaalisen tulostuksen verkoston oppimista on tuettu oppimispajoissa, joissa kohteen rakennus kaikkien verkoston avaintoimijoiden yhteiskehittelynä on ollut keskiössä.  

Pertti Järvinen, Tampereen yliopisto: Oman Työn analyysi ja kehittäminen IT:n avulla. Esityksessä kysytään: Millaista on oman työn analyysi ja kuinka työntekijä voi kehittää omaa työtään IT:n avulla?

Työskentelytapa:
Symposium, jossa on rajattu määrä esityksiä ja niistä keskustellaan. 


32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa 

Työryhmäkoordinaattorit:
Kaisa Oksanen, erityisasiantuntija, Valtioneuvoston kanslia, kaisa.oksanen@vnk.fi
Miika Laurila, suunnittelija, Valtioneuvoston kanslia, miika.laurila@vnk.fi

Aika:
Yhtenä päivänä, mieluiten 3.11. iltapäivällä tai 4.11. aamupäivällä.

Työryhmän kuvaus:
Työryhmässä käsitellään työn tulevaisuuteen liittyviä kiperiä ongelmia ja työn murroksen aiheuttamia muutoksia suomalaisessa työelämässä pitkällä aikajänteellä (15–20 vuotta). Näkökulma on tulevaisuussuuntautunut ja hyödyntää ennakointia. Työryhmän työ liittyy Suomen hallituksen tulevaisuusselontekoon, jonka teema on työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Tulevaisuusselonteoissa käsitellään Suomen tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä ja ne tuottavat tietoa ja aineksia päätöksenteon tueksi sekä laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Osallistujat, esitysten/paperien teemat, luonne:
Toivomme työryhmään osallistujiksi työn tulevaisuuden tutkijoita ja työn tulevaisuuden rakentajia. Haemme näkemyksiä ja tietoa työn murrokseen liittyvistä merkittävimmistä ongelmakohdista ja mahdollisista ratkaisuista, päätöksentekotarpeista ja mahdollisesti myös Suomen lainsäädäntötarpeista tulevaisuuden työhön liittyen.

Esitykset ja paperit voivat liittyä esimerkiksi trendeihin ja tulevaisuuden kehityskulkuihin eli siihen miltä näyttää suomalainen työelämä ja työmarkkinat tulevaisuudessa. Miten arvioidaan työpaikkarakenteen, työn tekemisen tapojen ja työvoimaan liittyvien ominaisuuksien muuttuvan ja miten muutokseen tulisi vastata?

33. Kaikille sopiva työ, työympäristö ja työyhteisö – hyvinä ja huonoina aikoina

Työryhmäkoordinaattorit:
Pauliina Lampinen, toiminnanjohtaja, VAMLAS, pauliina.lampinen@vamlas.fi
Minna Tarvainen, hankekoordinaattori, VAMLAS, minna.tarvainen@vamlas.fi

Aika:
Työryhmä kokoontuu kahtena päivänä.

Työryhmän kuvaus:
Tulevaisuuden työyhteisöt monimuotoistuvat. Se tarkoittaa uusien työtekotapojen, kuten osa-aikatyön ja etätyön yleistymistä, mutta myös työelämässä olevien osaajien taustojen, työkyvyn ja iän moninaistumista. Siksi tulevaisuudessa työtä pitää voida aiempaa useammin osittaa, paloitella ja mukauttaa henkilön elämäntilanteen tai toimintakyvyn mukaan. Toisin kuin on ajateltu, pilkkomista ja mukauttamista eivät tarvitse ainoastaan vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt. Niin nuoret kuin iäkkäätkin työntekijät tarvitsevat perehdytystä, työhön valmennusta ja työtehtävien sopeuttamista, jotta työ saadaan vastaamaan heidän työkykyään ja onnistutaan pidentämään työuria. Joustavammat työn tekemisen tavat asettavat kuitenkin samalla vaateensa työyhteisöille ja johtamiselle.

Toivomme työryhmään esimerkkejä ja tutkimustietoa siitä, millaisia hyviä käytäntöjä on jo nyt olemassa. Mitä työpaikoilla on tehty, jotta monimuotoisuus ja ihmisten erilaiset vahvuudet saadaan käyttöön? Miten työntekijät kokevat monimuotoisuuden huomioimisen työssä? Miten työyhteisöissä suhtaudutaan ulkopuoliseen tukeen, kuten työhönvalmennukseen?

Uusia työntekotapoja edustavat myös erilaiset kevyet yrittämisen muodot, monityönantajamalli, digitalisaatio ja työn osittaminen ja jakaminen. Miten nämä vaikuttavat vammaisten, osatyökykyisten, maahanmuuttajataustaisten tai eri-ikäisten tekijöiden mahdollisuuksiin osallistua työelämään? Entä kuinka vaikuttaa väestön ikääntyminen: tuleeko Design for All -ajattelusta sen myötä valtavirtaa myös työmarkkinoilla?

Haluamme nostaa työryhmässä esiin myös erityisesti vammaisten, osatyökykyisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten aseman työmarkkinoilla. Hard times on omiaan kuvaamaan heidän työelämäosallisuuttaan niin hyvinä kuin huonoina aikoina: heidän työllisyytensä on pysynyt huomattavasti alhaisempana kuin muiden työikäisten suhdanteista riippumatta. Myös työssä käyvien vammaisten ja osatyökykyisten asema poikkeaa muista työllisistä: heidän keskimääräinen ansiotasonsa jää muita palkansaajia alhaisemmaksi, he työskentelevät muita useammin matalapalkka-aloilla ja työelämästä vetäytyminen on yleisempää.

On näyttöä siitä, että työllistymisen ja työssä selviämisen esteitä pystytään poistamaan asiantuntevalla töiden ja työolojen mukauttamisella ja monimuotoisuuden johtamisella. Kuinka näitä ja muita keinoja on käytetty, jotta vammaisten ja osatyökykyisten yhdenvertaisuus työelämässä toteutuisi?

Työryhmän esitysten aiheet voivat liittyä mm:

  • esteettömyyteen ja saavutettavuuteen työnhaussa ja työpaikalla
  • työn tekemisen uusiin muotoihin
  • työyhteisöjen monimuotoisuuteen
  • monimuotoisuuden ja työkyvyn johtamiseen
  • siihen, miten työhönvalmennus koetaan työyhteisössä.

Osallistujat:
Toivomme kuulevamme työryhmässä monitieteellistä keskustelua ja käytännön esimerkkejä. Osallistujiksi kutsutaan eri alojen edustajia, mm. työelämän, HR:n, kuntoutuksen, muotoilun, arkkitehtuurin ja tekniikan alan tutkijoita ja käytännön kehittäjiä.

Etsimme työryhmään esitelmiä, (interaktiivisia) työpajoja ja puheenvuoroja, jotka liittyvät työyhteisöjen monimuotoisuuden ja vammaisten ja osatyökykyisten työelämäosallisuuden lisäämiseen. Ne voivat olla eri tieteenalojen tutkimuksia ja tutkimusaihioita tai käytännön kehittämishankkeita ja innovaatioita.

Työskentelytapa:
Kunkin esityksen tai työpajan kesto on 20 minuuttia sisältäen viiden minuutin yleisökeskustelun. Lopuksi järjestetään paneelikeskustelu, jossa kootaan yhteen mitä työnantajat voisivat konkreettisesti tehdä edistääkseen työyhteisöjen monimuotoisuutta.


34. Työura osatyökykyisenä

Työryhmäkoordinaattorit:
Pirkko Mäkelä-Pusa, vanhempi asiantuntija, projektipäällikkö, Kuntoutussäätiö, pirkko.makela-pusa@kuntoutussaatio.fi
Raija Tiainen, projektipäällikkö, STM, raija.tiainen@stm.fi

Aika:
Ryhmä kokoontuu yhtenä päivänä

Työryhmän kuvaus:
Työllisyyden lisääminen edellyttää myös osatyökykyisten työssä jatkamista entistä useammin. Jotta tämä toteutuisi tarvitaan tietoa käytännöistä, tukimahdollisuuksista ja ennen kaikkea muutosta työelämässä ja työelämän asenteissa. Viime vuosina on haluttu kehittää sekä järjestelmiä että  lainsäädäntöä  työssä jatkamiseen että työhön pääsemisen helpottamiseksi. Työkyvyn tuessa painopistettä on siirretty varhaiseen tukeen, jotta olisi mahdollista jatkaa huolimatta työkyvyssä tapahtuneista muutoksista. Terveydenhuollossa halutaan kääntää keskustelu menetetyn työkyvyn sijasta olemassa olevaan työkykyyn. Osatyökykyiset työssä – ohjelmassa on pohdittu, kuinka pystytään varmistamaan, että osatyökykyiselle löydetään käytettävissä olevien palvelujen, tukien ja etuuksien joukosta juuri hänen työssä jatkamistaan tai työllistymistään parhaiten tukevat vaihtoehdot? Ohjelmassa on lanseerattu työkykykoordinaattorityö tukemaan osatyökykyisiä.

Yhteiskunnan kannalta osatyökykyisten työssä jatkaminen tai työllistyminen on konkreettinen tapa pidentää työuria sekä nostaa työllisyysastetta ja tuottavuutta. Osatyökykyiselle itselleen työelämässä en merkitsee elämänlaadun parantumista, taloudellisen aseman kohentumista ja mahdollisuutta osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan.

Osatyökyvyttömyyseläkkellä työskentelyn lisääntyminen voi vaikuttaa sekä työuran katkoksia vähentävästi että täysiaikaiselle eläkkeelle siirtymistä myöhentävästi. Osatyökykyisenä työskentely osatyökyvyttömyyseläkkeellä on lisääntynyt ja erityisesti naisten ja 60 v täyttäneiden osalta. Osatyökyvyttömyyseläkettä saavista kolme neljästä on 55 v täyttäneitä ja kaksi kolmesta on naisia ( julkisella sektorilla neljä viidestä ) Ryhmä kokoaa eri kehittämishankkeissa, kokeiluissa ja tutkimuksessa saadun tiedon ja tarjoaa keskustelumahdollisuuden tuloksista ja kokemuksista sekä tuo toivottavasti esiin kysymyksiä, joita on tarpeen tulevaisuudessa selvittää ja tutkia.

Osallistujat:
Osallistujat ovat tutkijat, kehittäjät ja ammattilaiset työelämän ja työkyvyn tuen sekä kuntoutuksen piiristä.

Työskentelytapa:
Alustuksiin perustuva keskustelu


35. Eri-ikäisyys työyhteisössä

Työryhmäkoordinaattorit:
Hanna Salminen, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto, hanna.maria.salminen@uta.fi
Monika von Bonsdorff, tutkijatohtori, dosentti, Jyväskylän yliopisto, monika.bonsdorff@jyu.fi

Aika:
Työryhmä kokoontuu yhtenä päivänä

Työryhmän kuvaus:
Työntekijöiden työssä jatkamisen tukeminen ja ennenaikaisen eläköitymisen ehkäiseminen nähdään keskeisenä henkilöstöjohtamisen haasteena tällä hetkellä. Aihe on ajankohtainen myös työeläkeuudistuksen näkökulmasta, jonka tavoitteena on työurien pidentäminen. Työntekijöiden työssä jatkamista voidaan tutkia monista eri tieteenaloista käsin, kuten henkilöstöjohtamisen, työpsykologian tai gerontologian näkökulmista. Aiemmissa tutkimuksissa on tunnistettu ns. hyviä ikäjohtamisen käytäntöjä, joilla voidaan tukea työntekijöiden työkykyä ja työssä jaksamista. Tärkeitä HR-käytäntöjä ovat esimerkiksi koulutus- ja kehittymistoimet, työn suunnittelu ja palkitseminen. Myös esimiestyöllä on keskeinen merkitys työntekijöiden työssä viihtymiselle ja jaksamiselle. Yleisten hyvien ikäjohtamisen käytänteiden tunnistamisen rinnalle on myös nostettu esille tarve ymmärtää paremmin työntekijöiden heterogeenisyyttä sekä erilaisten työkontekstien merkitystä. Työntekijöiden erilaiset tarpeet ja toiveet voivat johtua esim. iästä, erilaisista elämäntilanteista, uravaiheesta, terveydestä tai taloudellisista syistä.

Osallistujat:
Työryhmään toivotaan esityksiä esimerkiksi seuraavista aihealueista:

  • Eri-ikäisyys henkilöstöjohtamisen haasteena
  • Työssä jatkamisen tukeminen
  • Urat ja niiden muuttuminen
  • Elinikäinen oppiminen
  • Eläkkeelle siirtyminen (esim. ennenaikainen eläköityminen, työssä jatkaminen eläkeikään saakka, työskentely eläkkeellä jne.)
  • Työeläkeuudistus ja sen vaikutukset
  • Työkyvyn ylläpitäminen ja tukeminen

Työryhmään odotetaan empiirisiä ja teoreettisia esityksiä, joissa työntekijöiden työssä jatkamista ja jaksamista voidaan lähestyä esim. henkilöstöjohtamisen, terveystieteen, gerontologia, aikuiskasvatustieteen tai organisaatiopsykologian näkökulmasta. Aihetta voidaan tarkastella niin yksilön, ryhmän kuin organisaationkin tasolla. Myös käytännönläheiset tutkimukset aihepiiriin liittyen ovat tervetulleita. Esitettävän tutkimuksen ei tarvitse olla valmis, vaan se voi olla käynnissä tai suunnitteilla.

Työskentelytapa:
Työryhmässä paperinsa esittävät valmistautuvat pitämään 20 minuutin pituisen esityksen. Jokaisen esityksen jälkeen on varattu 10 minuuttia kommenteille ja keskustelulle. Koordinaattorit antavat lisätietoja työryhmästä. 


36. Monimuotoistuva työ – yksityiselämän ja työelämän rajapinnoilla 

Työryhmäkoordinaattorit:
Salla Toppinen-Tanner, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos, salla.toppinen-tanner@ttl.fi
Jaana Vastamäki, ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö/Työsuojeluosasto, jaana.vastamaki@stm.fi

Työryhmän kuvaus:
Työryhmään kutsutaan mukaan työn ja muun elämän yhteensovittamiseen liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita, joissa on näkökulmana huomioitu eriarvoisuuden vähentämisen tai yhdenvertaisuuden lisäämisen tavoitteet työpaikoilla. Perinteisesti on ajateltu, että yksityiselämä ei kuulu työpaikalle. Yksityinen kuitenkin tihkuu työhön. Elämäntilanteet vaihtelevat ja vaihtelujen myötä myös ihmisen kokonaiskuormitustilanne, mikä puolestaan näkyy työpaikalla työkyvyn ja toimintakyvyn muutoksina. Yksityiselämän asioista tulee myös työpaikalla huomioitavia silloin, kun tavoitteena on työntekijän työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukeminen.

Työyhteisöt ovat monimuotoistuneet. Perinteisten iän ja sukupuolen lisäksi työpaikkojen arjessa ja toimintakäytännöissä tulee ottaa huomioon henkilöstön monimuotoisuus koskien mm. uskomuksia tai vakaumuksia, eri kulttuureita tai kieliryhmiä, sukupuolivähemmistöihin kuulumista tai fyysistä tai psyykkistä terveyttä. Kuormittavat elämäntilanteet, kuten avioero, läheisen sairastuminen tai kuolema ovat myös tapahtumia, jotka kuormittavuutensa vuoksi väistämättä heijastuvat myös työelämään työkyvyn muutosten kautta. Työn ja muun elämän yhteensovittamisessa tärkeää on huomioida myös erilaiset hoivavastuut, koskivat ne lapsen tai iäkkään omaisen hoitamista.

Haasteita työn ja muun elämän yhteensovittamiselle tuovat työelämän epäsäännöllisyydet ja epäjatkuvuudet, kuten matkatyö, osa-aikatyö, pätkätyö, itsensä työllistäminen, yrittäjyys ja varsinkin mikroyrittäjyys sekä työttömyysuhan alle joutuminen. Näissä työelämään liittyvissä tilanteissa työn ja muun elämän yhteensovittaminen muuttuu erityisen haastavaksi. Samaan aikaan kun yhdet painiskelevat esimerkiksi vuorotyön työaikojen kanssa, toisille työajan rajattomuus lisää oman elämän ja ajankäytön hallinnan taitojen tarvetta.

Miten yhdenvertaisuus toteutuu työpaikoilla? Kenelle työntekijän hyvinvointi kuuluu silloin, kun työkykyyn vaikuttava kuormitus kumpuaa yksityiselämästä? Mikä on johdon, henkilöstöhallinnon tai työterveyshuollon rooli? Mikä kuuluu työpaikalle ja työnantajalle, mikä ei?

Mukaan toivotaan tutkimuksia ja tutkimukseen perustuvia kehittämishankkeita, jotka liittyvät työn ja muun elämän yhteensovittamiseen laajasti käsitettynä. Muulla elämällä tarkoitetaan tällöin perhetilanteesta, elämäntilanteesta ja terveydentilasta aiheutuvia seikkoja, jotka vaikuttavat yksilöiden työkykyyn. Esityksiä toivotaan myös työpaikkakohtaisista ratkaisuista, joissa työn ja muun elämän yhteensovittaminen on ratkaistu työkyvyn ylläpidon näkökulmasta johtamiseen, henkilöstön kehittämiseen ja työterveyshuoltoyhteistyöhön liittyvillä ratkaisuilla.

Työryhmä kutsuu keskustelemaan erilaisista lähestymistavoista ja niiden merkityksestä työn ja muun elämän yhteensovittamisen kehittämisessä. Esitykset voivat käsitellä empiirisiä tutkimuksia tai teoreettisia lähestymistapoja tai kehittämishankkeita. Esitysten jälkeen on varattu aikaa keskusteluun ja kysymyksiin. 

Osallistujat:
Tutkimus- ja kehityshankkeet.
Teemat: työn ja perheen yhteensovittaminen, työaikakysymykset, osa-aikatyö, johtamistyylit, jotka huomioivat monimuotoisuuden työpaikoilla.

Työskentelytapa:
Normaali workshop eli ensin alustus ja sen jälkeen lyhyt keskustelu jokaisen esityksen jälkeen. Alussa ja lopussa kokoavat puheenvuorot puheenjohtajien toimesta. 


37. Vastuullisen johtamisen monet muodot

Työryhmäkoordinaattorit:
Johanna Kujala, apulaisprofessori, Tampereen yliopisto, johanna.kujala@uta.fi
Elina Riivari, projektitutkija, Jyväskylän yliopisto, elina.riivari@jyu.fi

Aika:
Työryhmä kokoontuu yhtenä päivänä (torstai)

Työryhmän kuvaus:
Johtamisella on tärkeä rooli sekä nykypäivän että tulevaisuuden työelämässä. Työelämän muuttuessa myös johtaminen muuttuu ja odotukset vastuulliselle johtamiselle kasvavat. Kun toimintaympäristön epävarmuus lisääntyy, muutosvauhti kasvaa ja työtahti tiivistyy, vastuullisuus ja eettiset näkökulmat korostuvat johtamisessa. Taloudellisuuden ja tehokkuuden rinnalle tarvitaan monimuotoisia tapoja tarkastella ja arvioida johtamisen onnistumista.

Tässä työryhmässä työelämää tarkastellaan vastuullisen johtamisen näkökulmasta. Mitä vastuullinen johtaminen tarkoittaa ja miten se ilmenee muuttuvassa työelämässä? Miten vastuullista johtamista voidaan tutkia ja kehittää? Millaisia muotoja vastuullinen johtaminen saa erilaisissa organisaatioissa ja eri toimialoilla?

Työryhmä on jatkoa Työelämän tutkimuspäivillä vuosina 2007–2015 järjestetyille johtamisen teemoja käsitelleille työryhmille, joissa vastuullisuuden ja eettisyyden näkökulmat ovat olleet vahvasti esillä.

Osallistujat:
Työryhmään ovat tervetulleita erilaisia lähestymistapoja edustavat esitykset. Aihetta voi lähestyä esimerkiksi julkisen tai yksityisen sektorin näkökulmasta sekä erilaisia tutkimusmetodeja hyödyntäen. Työelämän tutkimuspäivien tämän vuoden teeman mukaisesti erityisesti vastuullisen johtamisen haasteita käsittelevät esitykset ovat tervetulleita. Esityksiä toivotaan esimerkiksi seuraavista teemoista:

Globalisaation haasteet vastuulliselle johtamiselle

  • Johtaminen ja luottamus
  • Johtamisen etiikka
  • Organisaatiokulttuuri, johtaminen ja vastuullisuus
  • Vastuullisuus esimies-alaissuhteissa
  • Vastuullisen johtamisen haasteet
  • Vastuullinen johtaminen ja organisaation menestys
  • Vastuullinen johtaminen organisaation ja sidosryhmien välisissä suhteissa
  • Vastuullisuus työyhteisössä


Toteutustapa:
Työryhmä toteutetaan työpajamuodossa. Työryhmään hyväksytyn abstraktin pohjalta osallistujat kirjoittavat enintään viiden sivun mittaisen työpaperin, joka jaetaan kaikille työryhmän osallistujille etukäteen tutustuttavaksi. Työpajassa kunkin paperin esittelylle on varattu aikaa noin 5 minuuttia, minkä jälkeen keskustellaan paperin kehittämisestä valmiiksi julkaisuksi. Tarkemmat ohjeet työskentelystä lähetetään osallistujille abstraktien hyväksynnän jälkeen.


38. Muuttuva työ ja organisaatiot, muuttuvat perheet ja hoivavastuut 

Työryhmäkoordinaattorit:
Suvi Heikkinen, post doc -tutkija, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, suvi.s.heikkinen@jyu.fi
Charlotta Niemistö, tutkija, Hanken Svenska handelshögskolan, charlotta.niemisto@hanken.fi 

Aika:
Toivotaan työryhmää kokoontuvaksi ensimmäisenä päivänä (to). Jos esityksiä tarpeeksi on myös mahdollista että työryhmä on kaksipäiväinen (to ja pe). 

Työryhmän kuvaus:
Tutkimuksessa on havaittu, että tasapainoinen työn ja perheen ja muun elämän välinen suhde on merkittävä hyvinvoinnin lähde. Suomessa yhä useammat ihmiset pitävät keskeisenä arvona ja hyvinvoinnin tekijänä mahdollisuutta tehdä mielekästä työtä ja samalla elää tyytyväistä ja onnellista elämää. Työryhmässä omaksumme laajan perhekäsityksen ja perheellä tarkoitamme kaikkea yksilön kokemaa merkityksellistä työn ulkopuolista elämää sisältäen myös muita elementtejä kuin esimerkiksi pienet lapset.

Taloudelliset vaihtelut näkyvät työn tekemisessä ja organisaatioiden kulttuurissa ja käytännöissä. Työ on epävarmaa ja sirpaleista sekä organisaatiokäytäntöjen saatavuus ja käytettävyys vaihtelee. Työn sirpaleisuus, työpäivän venyminen, koventunut työkulttuuri ja stressaavat olosuhteet ovat tunnusomaisia piirteitä 24/7-työelämässä. Tärkeä osa 24/7-työelämää on myös kansainvälinen työ, työperäinen maasta- ja maahanmuutto, joka lisää muutosten määrään niin perhe kuin työelämässä. 

Eri työntekijäryhmillä on usein erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa työn ja muun elämän väliseen suhteeseen ja tehdä elämässään arvokkaana pitämiään valintoja. Nämä mahdollisuudet ja valinnat vaikuttavat voimakkaasti yksilön hyvinvointiin. Työhön ja perheeseen liitetään usein sukupuolilatautuneita arvoja, jotka määrittävät eri sukupuolten toiminnan mahdollisuuksia ja hyväksyttävyyttä, mikä tuottaa tasa-arvon ongelmia sekä naisille että miehille. Vaikka sukupuolta on problematisoitu aikaisemmassa tutkimuksessa, esimerkiksi eri sosiaalisten kategorioiden yhteisvaikutuksia on tutkittu edelleen vain vähän.

Työryhmässä tarkastellaan organisaatioita ja työpaikkoja työ-perhesuhteen mahdollistajina ja rajoittajina, mahdollistamisen ja rajoittamisen mekanismeja sekä vastuullisen johtamisen ja henkilöstöjohtamisen yhtymäkohtia. Teemoja toivotaan tarkasteltavan erilaisten työntekijäryhmien, eri organisaatiotasojen sekä sosiokulttuuristen ympäristöjen näkökulmista. Toivotamme tervetulleeksi niin teoreettiset kuin empiiriset esitykset sekä käytännön esimerkit. Työryhmään hyväksyt esitykset esitetään tietyn ajan puitteissa ja jokaisella esittäjällä on nimetty kommentaattori. Työryhmä aloitetaan ja päätetään yhteisellä keskustelulla.

Abstraktien viimeinen jättöpäivä on 31.8.2016

Tervetuloa!



 
Ylläpito: soc.info@uta.fi
Muutettu: 1.11.2016 14.42 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti