Sampsa Kaataja, FM
Tutkijakoulutettava
Historiatieteen laitos
FIN-33014 Tampereen yliopisto
puh. +358-50-370 4594
sähköposti: sampsa.kaataja@uta.fi
Tutkimusaihe projektissa
Yliopistot eivät tuota yhteiskunnan palvelukseen ainoastaan osaavaa työvoimaa, tieteen asiantuntijoita ja tutkimusta, jota esimerkiksi teollisuus hyödyntää omassa toiminnassaan. Yliopistoissa on syntynyt jatkuvasti myös kaupallistettua teknologiaa - yksittäisiä keksintöjä ja todellisia innovaatioita, joista osa on ollut taloudellisia ja/ tai teknologisia menestyksiä.
Väitöskirjassani tutkin patenttitilastojen avulla Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun tiedemiesten 1900-luvulla synnyttämää teknologiaa. Kuinka paljon patentteja tiedemiehille on myönnetty, ja miltä tieteen ja tekniikan aloilta patentteja on saatu? Minkä verran keksintöjä tehtiin yhteistyössä teollisuuden kanssa, ja minkä verran yrityksiä on syntynyt tiedemiesten keksintöjen ympärille? Tutkimuksen yhtenä tavoitteena on luoda yleiskuva suomalaisen akateemisen patentoinnin historiasta viime vuosisadalla.

Akateemisen patentoinnin makrotason lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan vielä lähemmin valittua suomalaisten tiedemiesten joukkoa, jolle keksinnöt, niiden patentointi ja edelleen kehittäminen on ollut osa työuraa. Kuinka he ovat onnistuneet yhdistämään työskentelyn sekä tieteen että tekniikan maailmassa? Myös suhtautuminen tiedemiesten kaupalliseen toimintaan on vaihdellut suuresti viimeisen sadan vuoden aikana niin yliopiston sisällä kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Mitkä tekijät ovat auttaneet tai vaikeuttaneet tiedemiesten kaupallista toimintaa?
Yhdistämällä suomalaiset tiedot eurooppalaisen ja erityisesti yhdysvaltalaisen yliopistopatentoinnin määrälliseen, laadulliseen ja lainsäädännölliseen kehitykseen saadaan selville myös se, poikkesivatko suomalaiset yliopistotiedemiehet heidän ulkomaisista kollegoistaan. Yksittäiset tiedemiehet, kuten Willis Whitney tai Vannevar Bush, ovat hyvä vertailukohta Vilho Väisälälle, Alvar Wilskalle tai Erkki Laurilalle.
Patenttitilastot ovat historiantutkimuksessa melko vähän käytetty lähdemateriaali. Kun akateemisessa maailmassa syntynyttä teknologiaa halutaan tutkia instituutioiden tasolla, patentit tarjoavat ainutlaatuisen välineen. Kehittyneiden patenttitietokantojen ansiosta monia patenttien tutkimuskäyttöön liittyneitä ongelmia voidaan myös helpottaa. Tutkimuksessani patentit muodostavatkin keksintöjä tehneiden tiedemiesten ohella oman tutkimuskohteensa.