Nimi: Institutional knowledge of nature and gendered agency
Vastuuhenkilö: Akatemiatutkija Marja Vehviläinen
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Tutkijat:
YTM Miia Toivo 2010-2013
HT Maria Åkerman 1/2011-8/2012
Tutkimusavustajat: Anna-Laura Marjeta, Johanna Tuomisaari (SYKE) 1-12/2010
Ryhmässä: HT Taru Peltola (SYKE), Suomen Akatemian tutkijatohtorin projektin rahoitus
Kesto: 2010-2013

Kestävästä luonnonvarojen käytöstä on laadittu erilaisia ohjeistuksia, indikaattoreita ja strategioita. Sekä kansainväliset että kansalliset hallitukset, kansalaisjärjestöt ja yritykset tuottavat institutionaalista tietoa luonnonvarojen käytöstä. Sen sijaan on varsin heikosti tunnettua, kuinka kansalaiset tai yritykset soveltavat tätä tietoa omissa käytännöissään. Toistaiseksi tehty tutkimus osoittaa, että soveltaminen on vähäistä ja ristiriitaista. Tieto ei siirry automaattisesti käytäntöihin, vaan ympäristöä koskeva lukutaito ja ympäristösensitiivinen toiminta muotoutuvat vaihtelevissa yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa käytännöissä. Käytäntöjen ja institutionaalisen tiedon vuorovaikutuksesta tarvitaan lisää tutkimustietoa. Erityisesti sukupuolen ja muiden yhteiskunnallisten erojen rooli käytäntöjen jäsentäjänä on jäänyt vähäiselle huomiolle kestävää luonnonvarojen käyttöä koskevassa tutkimuksessa ja politiikassa.
Tutkimuksessa tarkastellaan rinnan paikallisia käytäntöjä ja institutionaalista luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevaa tietoa. Tutkimuksen tavoitteena on 1) tuottaa tietoa ympäristöä huomioon ottavan toimijuuden yhteiskunnallisesta ja materiaalisesta muotoutumisesta, tarkastellen erityisesti sukupuolta ja muita yhteiskunnallisia eroja toimijuuden jäsentäjinä; 2) jäljittää ympäristölukutaidon muotoja, kykyjä, taitoja ja materiaalisia resursseja, joiden välityksellä ympäristöä koskeva tieto muuntuu osaksi toimijoiden käytäntöjä sekä 3) analysoida institutionaalisen luonnonvarojen käyttöä koskevan tiedon yhteiskunnallista muotoutumista. Tutkimuksessa analysoidaan ruuan, metsän ja tieto- ja viestintätekniikkan (ICT) käyttöön liittyvien paikallisten käytäntöjen ja institutionaalisen tiedon suhdetta. Ruoka, ICT ja metsä ovat tärkeitä suomalaisessa arjessa ja taloudessa, ja samalla ne tarjoavat tilaisuuden tutkia kuinka toimijat moninaisissa sukupuolistuneissa käytännöissä käyttävät tai ovat käyttämättä luonnonvaratietoa.
Tutkimuksessa tehdään fokusryhmähaastatteluja kansalaisryhmille, haastatteluja luonnonvaraindikaattoreita tuottavien kansalaisjärjestöille, metsäyrittäjille ja maanomistajille. Lisäksi analysoidaan kansainvälisiä ja kansallisia politiikkadokumentteja, yritysten ohjeistuksia ja indikaattoreita luonnonvarojen käytöstä, samoin kuin sanomalehtiaineistoa laajan lukijakunnan teksteinä.
Tutkimus on monitieteistä (sosiaalitutkimus, ympäristöpolitiikka, naistutkimus ja tieteen- ja teknologiantutkimus).

English

Although governments and non-governmental organisations have built numerous guidelines, indicators and policies on the sustainable use of natural resources, there is little evidence how citizens or entrepreneurs receive them and integrate to their practices. The few studies suggest that environmental knowledge is used in the practices in limited and contradictory ways. Knowledge does not automatically turn into action. Instead the actual environmental literacy and activity are shaped in varying gendered cultural and social practices of actors. There is an urgent need for the research, which clarifies the interplay between institutional environmental knowledge and the agency within the practices. Especially gender and other social differences such as class have so far been undermined both in research and politics of the sustainable use of natural resources. This research examines the relationship between the everyday practices of local actors and the institutional bodies of knowledge on sustainable uses of natural resources. It aims (1) to build understanding on the social and material shaping of environmental agency by paying attention to gender and other social differences, (2) to map the forms of environmental literacy based on which environmental knowledge becomes applicable to local actors in their everyday practices and (3) to explore the social organization of environmental institutional knowledge. These issues are studied in the contexts of food, forestry and information and communication technologies (ICT). The central research questions are 1) How is environmental literacy constituted in the negotiations between institutional bodies of sustainability knowledge and every day practices? 2) How do the gendered agencies get constructed in relation to sustainability indicators, guidelines and policies?
The practices of local people, non-governmental organisations and the loggers and landowners, will be examined, similarly to policies (national, EU, world wide), codes of conduct of companies, indicators, texts of public newspaper and Internet debates. The research methods include theme and focus group interviews, participatory observation and text analysis.  The data is analysed through the contents analysis.