Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: opiskelu: tutkinto-ohjelmat: logopedian tutkinto-ohjelma: tutkimus:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta
Logopedian tutkinto-ohjelma

Tutkimusalueet

Opinnäytetyöt nivoutuvat logopedisen tutkimuksen ja opetuksen teemoihin. Täällä voit tarkastella lähemmin eri teemoihin liittyviä tutkimuksia, niiden yhteistyökumppaneita sekä opinnäytetöiden (väitöskirjat, lisensiaatintyöt, pro gradu - ja kandidaatintutkielmat) aiheita. Pro gradu -tutkielmat löytyvät kokonaisuudessaan pdf-muodossa Tampereen yliopiston kirjaston tietokannasta.

 Terveen ja patologisen ikääntymisen tuomat kielen, puheen ja viestinnän muutokset

Kielenkäytön normaalit ikämuutokset
Tutkija: Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka
Pro gradu –tutkielmat

Senja Kaipainen (2011): Kielenkäytön normaalit ikämuutokset

Aivohalvaus- ja aivovammapotilaiden kieli ja viestintä
Tutkijat: Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka ja Tarja Kukkonen
Pro gradu –tutkielmat
Kirsi Hollo (2010). ”Se nyt on joku semmonen, mutta miksikä sitä sanotaan.” Tapaustutkimus lievästi afaattisen henkilön sananlöytämisvaikeudesta
Essi Karlsson (2013). Sanahaku- ja nimeämisongelmat kroonisessa afasiassa. Kaksi tapaustutkimusta
Nelly Leipakka (2012). Neurogeeninen änkytys suljetun aivovamman jälkeen. Monitapaustutkimus
Rautava, Maria (2012) afaattisten puhujien nimentätestissä tuottamat nimeämisvirheet. Monitapaustutkimus.
Katja Tanninen (2013). Sujuvasti afaattisen puhujan sananlöytämisvaikeudet nimeämistestissä ja spontaanissa puheessa. Kaksi tapaustutkimusta
Kandidaatintutkielmat
Ulla Heinilä (2011). Aivohalvauspotilaan verbien käyttö eri diskursseissa
Nelly Leipakka (2011). Viestintätaitojen muutokset aivovammapotilaan ja hänen läheisensä arvioimina
Riina Savolainen (2011). Aivovammapotilaan puhujaroolit erilaisissa diskursseissa

Aphasia and oral text production: a cross-linguistic approach
Tutkija: Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka
Yhteistyökumppani: Marianne Lind, Oslon yliopiston kielitieteen laitos, Norja

Interpersonal language use in aphasia
Tutkija: Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka
Yhteistyökumppani: Elisabeth Armstrong, Edith Cowen University, Perth, Australia

Liuotushoidon saaneiden aivohalvauspotilaiden kielen ja viestinnän kuntoutuminen
Yhteistyökumppanit: TaY:n psykologia ja TAYS:n neurologian klinikka
Väitöskirjatyö: Sari Numminen (käynnistynyt 2010)
Lisensiaatintyö: Päivi Numminen (käynnistynyt 2010)
Pro gradu -tutkielmat
Maria Kallioniemi (2011). Aivohalvauspotilaiden ymmärtämishäiriöt liuotushoidon jälkeen
Jasmi Aro (2012). Aivohalvauspotilaiden nimeämisvaikeudet liuotushoidon jälkeen

Frontotemporaalisen degeneraation aiheuttamat kielelliset muutokset
Tutkijat: Leena Rantala, Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka
Yhteistyökumppanit: Merja Karjalainen (Oulun yliopisto) ja Anne Remes (OYS)
Pro gradu –tutkielmat
Johanna Wessman (2010). Semanttista dementiaa sairastavien henkilöiden verbien käyttö: kaksi tapaustutkimusta
Ida Wahlroos-Nummi (2011). Semanttista dementiaa sairastavien henkilöiden sanahaun keinot: kaksi tapaustutkimusta
Karoliina Asonen (2012). Sananlöytämisvaikeudet frontotemporaalisessa degeneraatiossa. Kaksi seurantatutkimusta
Kandidaatintutkielmat
Kirsi Hollo (2008). Merkitysneuvottelu – puheterapeutin ja dementiapotilaan yhteistyö sanahaussa
Ida Wahlroos (2008). ”En minä sitä niitä semmosia muista” Sanahaun verbaaleja ja non-verbaaleja keinoja semanttista dementiaa sairastavan henkilön ja puheterapeutin keskustelussa
Johanna Wessman (2008). Semanttista dementiaa sairastavan potilaan verbien käyttö. Tapaustutkimus
Marika Kangas (2009). Murenevaa identiteettiä rakentamassa. Dementiaa sairastavan henkilön sairastumistarina
Soile Kohvakka (2011). Sananlöytämisvaikeuksien ilmeneminen semanttisessa dementiassa: seurantatutkimus

ALS-potilaan puheen, viestinnän ja nielemistoimintojen muutokset: seurantatutkimus
Yhteistyökumppani: TAYS:n neurologia
Väitöskirjatyö Tanja Makkonen (alkanut 2008)
Pro gradu -tutkielmat
Immonen, Saara (2013). ALS-potilaiden nielemis- ja puhehäiriön vaikeusasteen muutokset kuuden kuukauden seurannan aikana.
Riitta Puhto (2011). ALS-potilaiden artikulaatio- ja puhenopeuden muutokset sairauden edetessä
Maija Siirilä (2012). ALS-potilaiden äänen laadun muutokset sairauden edetessä
Kandidaatintutkielma
Riitta Puhto (2010). ALS-potilaiden puheen ongelmia: artikulaatio- ja puhenopeuden vaikutukset puheen ymmärrettävyyteen sairauden varhaisvaiheessa

MS-potilaiden kielellis-kognitiiviset ongelmat
Pro gradu -tutkielmat
Soile Kohvakka (2012). Sanojen mieleenpalauttaminen multippeliskleroosissa
Johanna Mäntylä (2013). MS-potilaiden sananlöytämisvaikeudet ja sanahakustrategiat sanasujuvuustestissä

Nielemistoimintojen häiriöt ja niiden tunnistaminen

Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden nielemishäiriöiden tunnistettavuus: moniammatillisen arvioinnin kehittäminen
Tutkija: Tarja Kukkonen
Yhteistyökumppani: TAYS:n neurologia
Lisensiaatintyö Tarja Kukkonen (2008). Häiriöitä, vaikeuksia ja vaivaa. Aivoverenkiertohäiriökuntoutujien nielemistoiminnan arviointi subakuutissa vaiheessa
Kandidaatintutkielmat
Jasmi Aro (2009). Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden subjektiivinen nielemistoiminnon arviointi
Senja Kaipainen (2009). Sairaanhoitajat nielemishäiriön arvioijina. Nielemishäiriön piirteet aivoverenkiertohäiriökuntoutujilla

Kuntoutuksen menetelmät ja vaikuttavuus

Lievän asentohuomauksen yhteys mekaanisen lukemisen vaikeuteen
Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, vaikuttaako asentohuimaukseen tarkoitettu korvan kaarikäytäviin vaikuttava hoito alakoululaisten mekaanisen lukemisen vaikeuteen.
Tutkija: Leena Rantala
Yhteistyökumppanit: Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopiston logopedia, Kempeleen alakoulu ja Oulun Normaalikoulu.
Projekti päättynyt.

Afasiakuntoutuksen intensiivisyyden vaikutus kuntoutumiseen – kokeellinen tutkimus
Yhteistyökumppanit: TAYS:n neurologia ja alueen puheterapeutit
Väitöskirjatyö: Tarja Kukkonen. Mitä ja milloin? Yksilöpuheterapian intensiteetin ja ajoituksen vaikutus afasian lievenemiseen aivoverenkiertohäiriökuntoutujilla. Satunnaistettu kliininen ryhmätutkimus.
Kandidaatintutkielmat
Elsa Horila (2010). Puheterapian intensiivisyyden vaikutus afaattisten puhujien kielelliseen ja viestinnälliseen kuntoutumiseen
Saara Tolvanen (2010). Afaattisten puhujien kielelliset taidot ja masentuneisuus toipumisen eri vaiheissa

Kommunikaatiokoulu-intervention vaikuttavuus
Tutkija Tarja Kukkonen
Yhteistyökumppani: Pirkanmaan aivohalvausyhdistys
Pro gradu –tutkielmat
Katri Granroth (2009). Afaattisten henkilöiden läheisten vuorovaikutustaitojen muutokset Kommunikaatiokoulu-intervention aikana
Kandidaatintutkielmat
Katri Granroth (2007). Läheisen ohjauksen vaikutus afaattisen henkilön ja läheisen viestintätaitoihin
Maria Kallioniemi (2009). Läheisten viestintätaidot afaattisen puhujan ilmaisun tukena
Johanna Mäntylä (2011). Läheisten erilaiset strategiat keskustelun pulmien ratkaisemiseksi: kaksi tapaustutkimusta

Ääniterapia opettajan työympäristössä
Tutkija: Leena Rantala
Väitöskirjatyöt
Sirpa Pirilä; yhteisohjaus Oulun yliopiston logopediaan (alkanut 2009)
Suvi Hakala; yhteisohjaus foniatri Eeva Salan kanssa (Turun yliopistollinen sairaala).
Pro gradu –tutkielmat
Siikanen, Anna (2012). Ääniterapian tehostaminen: ääniharjoitukset osaksi naisluokanopettajien arkea.

Lyhytterapian vaikutus äänihäiriön kuntoutumiseen
Tutkija: Leena Rantala
Yhteistyökumppani: TAYS:n foniatrian poliklinikka

Lee Silverman Voice Treatment Parkinson-potilaiden yksilö- ja ryhmäterapiana
Tutkija: Leena Rantala
Pro gradu -tutkielmat
Ulla Heinilä (2013). Äänen voimakkuuden ja koetun kommunikaatiohaitan muutokset Parkinsonin tautia sairastavilla henkilöillä. Monitapaustutkimus kahden eri kuntoutusmuodon välittömistä ja seurannassa ilmenevistä vaikutuksista
Kandidaatintutkielma
Anna Ala-Luopa (2010). Lee Silverman –terapiatekniikan vaikuttavuus Parkinsonin tautia sairastavan henkilön äänen piirteisiin. Tapaustutkimus

Muut interventiot
Yhteistyökumppani Elina Kankare, vokologia
Pro gradu –tutkielmat
Paula Poutanen (2009). Dysfaattisten lasten perheet valtaistumisen tiellä: Meidän perhe menee kouluun –projektin seurantatutkimus (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto)
Anna Suurmäki-Lesonen (2010). Vocal Function Excersises –intervention vaikutukset äänen parametreihin ja äänioireisiin
Kandidaatintutkielmat
Maria Rautava (2011). Puheen dyspraksian kuntoutus: tapaustutkimus

Puhetyöläisten kuormittuvuus ja ääniergonomia

Kandidaatintutkielmat
Elina Kankare (2007). Miesopettajien opetuspuheen akustiset piirteet – kaksi tapaustutkimusta
Suvi Lehtonen (2009). Opettajiksi valmistuvien miesten äänikuormitus ja äänioireet
Anna Suurmäki (2009). Opettajiksi valmistuvien naisten äänikuormitus ja äänioireet

Opetustilojen akustiikka ja ääniergonomia
Vuonna 2010 käynnistynyt tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää akustiikan vaikutusta oppilaisiin ja opettajiin.
Tutkija: Leena Rantala
Yhteistyökumppanit: Turun yliopistollinen sairaala, logopedia/Åbo Akademi, psykologia/Tampereen yliopisto
Väitöskirjatyö: Suvi Hakala (jatkuu gradusta)
Pro gradu –tutkielmat
Suvi Hakala (2011). Koululuokkien ääniergonomiariskit ja niiden yhteys opettajien äänioireisiin ja puheäänen akustisten parametrien työpäivänaikaisiin muutoksiin.

Puhe-elimistön rakenteellisten poikkeavuuksien aiheuttamat puheen ja nielemisen muutokset
Tutkija: Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka

 NF1-potilaiden puheen piirteet
Yhteistyötutkimus Turun puheentutkijoiden ja TAYS:n lääkäreiden kanssa

Suusyöpäpotilaiden oraalifunktiot
Yhteistyötutkimus HYKS:n kirurgisen sairaalan kanssa

Suusyöpäpotilaiden puhe- ja nielemistoiminnat ja elämänlaatu
Yhteistyökumppani: TAYS:n korvaklinikka
Väitöskirjatyö: Marika Muttilainen (käynnistynyt maaliskuussa 2011)
Pro gradu –tutkielmat
Anni Karjalainen (2011). Suusyöpäpotilaiden nielemishäiriöt viisi vuotta leikkauksen jälkeen
Elsa Horila (2012). Suusyöpäpotilaiden vokaalilaatujen yhteys puheen ymmärrettävyyteen ja oraalimotoriikkaan viisi vuotta leikkauksen jälkeen
SaaraTolvanen (2012). Suusyöpäpotilaiden elämänlaatu viisi vuotta hoitojen jälkeen

Lapsen kehittyvä puhe, kieli ja vuorovaikutustaidot

Väitöskirjatyö: Hanna Elo: Suomalaisten kaksoslasten jokeltelun kehitys ja jokeltelun yhteys varhaiseen sanastoon
Pro gradu –tutkielmat
Erika Santavirta (2009). Dysfaattisten lasten kirjoitustaitojen yhteys kielellis-kognitiiviseen suoriutumiseen
Hanna Elo (2010). Kaksosten jokeltelun kehitys marginaalijokelluksesta ensisanoihin
Heli Salokanto (2011). 2,5-vuotiaan lapsen itsekorjaukset ja isän korjausaloitteet
Maija Korpelainen (2011). Äidin ja keskoslasten vuorovaikutus leikkitilanteissa
Petra Ojala. (2014). Pivotal Response Training -menetelmän vaikutus autististen lasten nonverbaalisiin vuorovaikutustaitoihin ja aikuisen käyttämiin vihjeisiin : kaksi tapaustutkimusta 
Sanna Vastamaa.(2014). Pivotal Response Training -menetelmän vaikutus autististen lasten kielellisiin taitoihin : kaksitapaustutkimus.
Rosanna Ahonen (2014). Puheen motorisen tuoton edellytykset 5-7-vuotiailla CP-vammaisilla lapsilla : monitapaustutkimus
Vuoti, Katja (2014). "Pehmeät posket ja pyöreä puhe" : vakavien ja laajojen ruoka-allergioiden yhteys lapsen puheen kehittymisen viivästymiseen : haastattelututkimus.
Laitinen, Maiju (2014). Autistisen lapsen katseenkäytön kuntoutus viestintätaitojen kehityksen tukena : monitapaustutkimus
Kandidaatintutkielmat
Erika Santavirta (2006). Mennää puistoo – Hallidayn kielenkäyttötavat 1,5-vuotiaan tytön ilmauksissa
Tuulia Pakarinen (2007). 6-vuotiaan dysfaattisen lapsen puheen tuottamisen vaikeudet: tapaustutkimus
Elina Rinta-Homi (2009). 2-vuotiaan puheen itsekorjaukset keskustelussa
Heli Salokanto (2009). Ei-kielellinen itsekorjaus ja siihen liittyvät tehokeinot yksivuotiaana
Hanna Elo (2009). Erimunaisten kaksosten jokeltelun osatekijöiden ilmaantuminen ääntelyyn: tapaustutkimus
Suvi-Maria Nurmi (2011). Sisäkorvaistutetta käyttävän lapsen kielenkehitys: seurantatutkimus

Kertovan kielenkäytön normaali ja poikkeava kehitys
Tutkijat: Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka, Leena Rantala
Yhteistyökumppani: Anneli Yliherva (Oulun yliopisto)
Pro gradu –tutkielmat
Riina Peltonen (2011). Hyvin ja erittäin ennenaikaisina syntyneiden lasten kielelliset taidot 5-6 vuoden iässä: testitulosten suhde kerrontataitoihin
Elina Rinta-Homi (2012). Kielihäiriöisten lasten kerrontataidot – monitapaustutkimusRosa Koskinen (2012): Ennenaikaisena syntyneiden lasten kerronnan koheesio ja koherenssi 5-6 vuoden iässä
Minna Markkanen (2013). Miten ennenaikaisina ja täysiaikaisina syntyneet lapset kuvaavat kertomuksen maailmaa?
Suvi-Mari Nurmi (2013). Sisäkorvaistutetta käyttävän lasten kerrontataidot kuusi vuotta implantoinnin jälkeen. Monitapaustutkimus
Anni Karjalainen(2010). Hyvin ennenaikaisena keskosena syntyneen lapsen kielelliset taidot esikouluiässä. Syntymäpainon merkitys kerrontatehtävissä ja kielellisissä testeissä suoriutumiseen. Kaksi tapaustutkimusta.
Asonen, Karoliina (2010). Kahden hyvin ennenaikaisena syntyneen lapsen kielelliset taidot viiden vuoden iässä. Ennenaikaisuuden merkitys kielellisestä testistä ja kerrontatehtävistä suoriutumiseen
Katja Tanninen (2010). Keskoslapsen kertova kielenkäyttö – tapaustutkimus
Essi Karlsson (2010). Erittäin ennenaikaisina ja erittäin pienipainoisina syntyneiden tytön ja pojan kielenkehitys kuuden vuoden iässä. Kaksi tapaustutkimusta.
Minna Markkanen (2011). Miten keskoslapset kuvaavat kertomuksenmaailmaa?
Rosa Koskinen (2011). Tavanomaisesti kehityyvien esikoululaisten kertovan kielenkäytön taidot
Riina Savolainen (2012). Ennustavatko keskoslasten kielelliset taidot 2 vuoden iässä heidän kerrontataitojaan 5-6 vuoden iässä?
Eriksson, Paulina; Rajala, Eeva (2014).Miten kielellisesti tyypillisesti kehittyneet 6–7-vuotiaat lapset tuottavat ja ymmärtävät Sammakkotarinan? : alustavat ikänormit
Roininen, Hanna (2014). Verbien käyttö 6- ja 7-vuotiaiden lasten kertomuksissa. Vertaileva ryhmätutkimus
Kandidaatintutkielmat
Paula Poutanen (2007). 8-vuotiaan dysfaattisen tytön kerronnan koherenssi
Riina Peltonen (2009). Kolmen eri-ikäisen lapsen kerronnan piirteitä

Opiskelijoiden ammatillisten viestintätaitojen kehittyminen; opetuksen kehittämiskokeilu
Logopedian ja puheviestinnän yhteistyönä syksyllä 2008 käynnistynyt seurantatutkimus, joka liittyy professori Pekka Isotaluksen hankkeeseen Vuorovaikutus professionaalisissa viestintäsuhteissa, jota rahoittaa Suomen Akatemia.

Pro gradu –tutkielma
Kirsi Lassila, puheviestintä (2011). Selvitys puheterapeutin ammatillisesta puheviestintäosaamisesta ja sitä mittaavan alustavan itsearviointilomakkeen toimivuudesta asiakastyössä
Kandidaatintutkielma
Katariina Heikkilä, tilastotiede (tekeillä). Viestintätaitojen itsearviointilomakkeen faktorirakenne

Ammatillisten viestintätaitojen kehittäminen videoanalyysin avulla
Tutkijat: Leena Rantala, Eeva Jännes ja Pekka Isotalus
Vuonna 2014 tehty 7 kandidaatin tutkielmaa tästä aiheesta

Muut aiheet

Pro gradu -tutkielmat
Marika Kangas (2011). Puheterapeuttien alueellinen sijoittuminen ja siihen vaikuttavat tekijät (SPTL:n tilaustutkimus)

 
Ylläpito: soc.info@uta.fi
Muutettu: 4.11.2014 12.34 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti