Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: opiskelu: oppiaineet (ennen syyslukukautta 2012 aloittaneille): psykologia: opiskelukäytännöt ja -ohjeet:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta
Psykologia

Ohjeita psykologian pro gradu -tutkielman tekoon

Ohjeisto on hyväksytty Tampereen yliopiston psykologian laitoksen laitosneuvoston kokouksessa 5.6.2006.
Päivitetty 28.6.2011 / Ulla Kinnunen

 

Tutkielman tavoite

Syventäviin opintoihin sisältyvän tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaan ja valmiutta tieteelliseen esitystapaan sekä kirjalliseen ilmaisuun.

Tutkielman teon tavoitteena on siisoppia hankkimaan, jäsentämään ja tuottamaan tieteellistä tietoa. Se antaa omakohtaista kokemusta ongelmien tieteellisestä ratkaisusta ja kehittää kykyä arvioida ja soveltaa olemassa olevaa ja uutta tietoa.

Pro gradu -tutkielman tekemisessä kyse on tutkimusprosessista, joka edellyttää taitoa
1) määritellä perustellut tutkimusongelmat,
2) hankkia tietoa tutkimusaihetta käsittelevästä kirjallisuudesta ja tutkimuksista,
3) valita aiheeseen ja tutkimusongelmiin sopivat tutkimusmenetelmät,
4) soveltaa tutkimusmenetelmiä oikealla tavalla tutkimusongelmien ratkaisemiseksi,
5) tehdä saaduista tuloksista relevantit johtopäätökset ja
6) raportoida tutkimusprosessi asianmukaisesti.


Tutkielman laajuus ja aiheen valinta

Pro gradu -tutkielman laajuus on 40 op. Jotta tähän työmäärä- ja työaikatavoitteeseen päästäisiin, tutkielman aiheen valinnassa on syytä ottaa huomioon aiheen kiinnostavuuden lisäksi omat työskentelyedellytykset (esim. varata omaan opinto-ohjelmaan riittävä aika työskentelylle) ja ohjauksen saatavuus. Vaikka opiskelija itse voi valita tutkielman aiheen, parhaat edellytykset tutkielman tekoon on yleensä laitoksen tutkimusprojekteissa. Käynnissä olevat tutkimusprojektit, joissa pro gradu -tutkielmia voi tehdä, esitellään keväisin (esim. graduinfotilaisuudessa) ja ne ovat nähtävillä myös oppiaineen kotisivuilla.

Tutkimuksen teko – etenkin alkuvaiheessa – onnistuu yleensä parhaiten tutkimalla selvästi määritettyä ja rajattua ongelmaa. Itse valittuja, laajoja ja vaikeita aiheita kannattaa välttää opintojen tässä vaiheessa, mikäli haluaa toteuttaa tutkimuksen 40 op:n puitteissa. Ongelmaa on aina syytä täsmentää yhdessä työn ohjaajan kanssa.

Pro gradu -tutkielma olisi hyvä tehdä 4.–5. opintovuoden aikana, ennen PSYKS8 Harjoittelu II -opintojakson suorittamista. On tärkeää, että tutkielman tekoon on riittävästi aikaa eivätkä muut opinnot kuormita liikaa.

Pro gradu -tutkielmat sekä niistä annetut arvolauseet ovat julkisia asiakirjoja, mikä tarkoittaa sitä, että kenellä tahansa on oikeus saada asiakirja (tässä tapauksessa tutkielma) nähtäväkseen esittämällä tätä koskevan pyynnön asianomaiselle viranomaiselle.


Tutkielman ohjaus

Aiheen valinnan pohjalta määräytyy myös tutkielman ohjaaja. Yleensä opiskelija saa ohjausta kahden lukukauden ajan ohjaajan pitämissä ohjausseminaareissa, joihin osallistuu useimmiten 3–7 opiskelijaa. Pro gradu -tutkielmien ohjaajina voivat toimia oppiaineen opettajat. Vaatimuksena on, että ohjaajalla on tohtorin tutkinto. Kuitenkin myös psykologian jatko-opiskelijat voivat toimia ohjaajina tutkielmissa, jotka käsittelevät heidän väitöskirjansa aihetta. Koska seminaarityöskentelyssä ryhmä on olennainen ja tärkeä osa oppimista, opiskelijalta edellytetään sitoutumista ja säännöllistä osallistumista seminaarityöskentelyyn. Seminaari tukee tutkimusprosessia ja siellä esimerkiksi täsmennetään tutkimusongelmia, ohjataan työn empiirisen osan toteutusta sekä selvitetään tulosten analyysia, esitystä ja tulkintaa. Seminaarissa myös palautetaan mieleen tutkimuksen teon eettiset ohjeet, joista löytyy lisätietoa mm. seuraavista linkeistä:
http://www.uta.fi/tutkimus/etiikka
http://www.fsd.uta.fi/laki_ja_etiikka/etiikka_lait.html

Tarkoituksena on, että ensimmäisenä lukukautena laaditaan tutkimussuunnitelma, ts. perehdytään tutkielman aihealueeseen, määritellään tutkimusongelmat ja tehdään suunnitelma siitä, kuinka ongelmiin vastataan (valitaan tutkimus- ja analyysimenetelmät). Toisena lukukautena toteutetaan tutkimus ja raportoidaan se. Mikäli työ ei valmistu lukuvuodessa, ohjaus jatkuu sen jälkeen yksilöohjauksena. Tällaisessa tilanteessa ohjausprosessia voidaan tukea myös erilaisin sopimuksin, joissa suunnitellaan ohjauskertojen määrä ja luonne. Kesäaikana on syytä varautua siihen, että ohjaaja ei ole aina saatavilla ja käytettävissä.

Tutkielma tehdään useimmiten yksilötyönä. Sen voi kuitenkin tehdä myös ryhmätyönä. Tällöin jokaisen työhön osallistuvan opiskelijan itsenäisen osuuden on oltava eroteltavissa ryhmän muiden jäsenten työpanoksesta ja tutkielma arvioidaan kunkin opiskelijan osalta erikseen. Oppiaineen suositus on se, että työt tehtäisiin joko yksilö- tai paritöinä, sillä ryhmässä tulee helposti erilaisia käytännön ongelmia esimerkiksi ajankäytössä.

Pro gradu -tutkielman ohjauksessa pyritään mahdollisimman lähelle kansainvälistä artikkelimallia silloin, kun se on aiheen puolesta mahdollista. Tämä merkitsee tiivistä ja kurinalaista raportointia, sillä tavoitteena on noin 30 sivun mittainen kokonaisuus. Poikkeuksen tästä suosituksesta voivat muodostaa laadulliset tutkimukset, joissa tulosten kuvaaminen vie usein huomattavasti tilaa.


Tutkielman jättäminen arvioitavaksi ja kypsyysnäyte

Ennen tutkielman jättämistä viralliseen tarkastukseen on syytä varmistaa työn ohjaajalta, että työ on myös hänen mielestään valmis. Toki useimmiten ohjaaja on lukenut ja kommentoinut työtä koko prosessin ajan, mutta silloinkin ohjaajan näkemys on hyvä varmistaa. Tähän ohjaajan tekemään tarkastukseen on hyvä varata riittävästi aikaa erityisesti lukukausien päättyessä, jolloin opettajien työt muutoinkin ruuhkautuvat. Tutkielma hyväksytään ja julkaistaan siinä muodossa kuin se jätetään tarkastettavaksi.

Lopullisessa muodossa oleva pro gradu -tutkielma luovutetaan viimeistään 10 päivää ennen aiottua kypsyysnäytettä sähköisessä muodossa (pdf-muoto) tarkastusprosessia, kirjaston kokoelmaa ja arkistointia varten. Tätä kautta opinnäyte saadaan verkkoon ja kirjaston ylläpitämään tutkielmatietokantaan. Ohjeet toimia löytyvät kirjaston sivuilta osoitteesta http://www.uta.fi/kirjasto/oppaat.html#Tietokoneohjelmat.

Tutkielmaan liitetään 1–2 sivun pituinen tiivistelmä, jonka tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Tiivistelmän malli on tämän ohjeen lopussa.

Virallinen tarkastusprosessi alkaa sen jälkeen kun opinnäyte saapuu oppiaineen kansliaan. Kiireellisessä tapauksessa kannattaa varmistaa kansliasta, että opinnäyte on saapunut. Kirjapaino on sitoutunut toimittamaan opinnäytteen kolmen päivän kuluttua siitä, kun se on saanut julkaisulupalomakkeen ja tutkielmalomakkeen täytettyinä sekä itse tutkielman pdf-tiedostona.

Kun opiskelija antaa luvan julkaista työnsä verkossa, maksaa yliopisto kolmen tutkielman (oppiaineen ja kirjaston kappaleiden) painatuskustannukset. Yliopiston varoista maksetaan vain mustavalkoinen painatus. Jos taas opiskelija ei anna lupaa julkaista työtään verkossa, osoitetaan opinnäytteen painatuskustannukset opiskelijalle itselleen. Jos opiskelija haluaa työnsä myös itselleen, se maksaa aina (vuonna 2011 alle 70 sivun työ 10.50 €, hinta sisältää yhden opinnäytteen mustavalkoisen painatuksen vakiokannella).

Jos opiskelija on suorittanut kandidaatin tutkinnon ja sen yhteydessä kypsyysnäytteen, maisterin tutkintoon kuuluvassa kypsyysnäytteessä ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteessä on tällöin kuitenkin osoitettava perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin. Tämä osoitetaan esseen tyyppisellä kirjoitelmalla, jonka tarkastajana on tutkielman ohjaaja. Kypsyysnäyte laaditaan joko yleisenä tenttipäivänä tai muuten sovitulla tavalla. Yleisenä tenttipäivänä tehtyyn kypsyysnäytteen kirjoittamisen on omat ohjeensa: http://www.uta.fi/yky/oppiaineet/psykologia/kaytannot/kypsyyskoe.html. Mikäli kypsyysnäytettä ei ole aiemmin suoritettu, kirjoituksen kieliasun tarkistaa suomen kielen opettaja.


Tutkielman arviointi

Tutkielman hyväksyy ja siitä annettavasta arvolauseesta päättää yksikön johtaja kahden työn tarkastaneen opettajan tekemän yksimielisen arvioinnin (ks. arviointilomake) perusteella. Yksikön johtaja määrää tarkastajat, joista toinen on työn ohjaaja. Tarkastajista toisen tulee olla tohtorin tutkinnon suorittanut Tampereen yliopiston opettaja.

Tutkielma tarkastetaan kolmen viikon kuluessa kypsyysnäytteeseen osallistumisesta, ellei ilmene erityistä syytä poiketa tästä aikataulusta. Tutkielma hyväksytään ja julkaistaan siinä muodossa kuin se jätetään tarkastettavaksi. Vähintään neljä päivää ennen yksikön johtajan suorittamaa tutkielman arvostelua tarkastajien tekemä arviointi lähetetään opiskelijalle. Samalla hänelle varataan tilaisuus lausuntoa koskevan vastineen antamiseen. Ellei opiskelija esitä määräaikaan mennessä vastinetta, yksikön johtaja arvostelee tutkielman. Mahdollinen vastineen käsittelee tieteenalayksikön johtaja, joka voi tarvittaessa saattaa asian tieteenalayksikön johtokunnan ratkaistavaksi.

Arvioitua ja hyväksyttyä ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvää opinnäytettä ei voi uusia (opintojen arviointisääntö 8 §).

Pro gradu -tutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua yksikön johtakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta (tutkintosääntö 21 §). Yksikön johtokunnan oikaisupyynnön johdosta tekemästä tutkielman arvostelusta koskevasta päätöksestä ei voi valittaa (yliopistolaki 588/2009, 84 §).

Pro gradu -tutkielman arvostelussa käytetään seuraavaa arviointiasteikkoa:
- laudatur
- eximia cum laude approbatur
- magna cum laude approbatur
- cum laude approbatur
- non sine laude approbatur
- lubenter approbatur
- approbatur
- improbatur = hylätty.

Arvioinnin lähtökohtana voidaan pitää cum laude approbatur -arvolausetta. Sen saaminen edellyttää, että tutkielmassa ei esiinny mainittavia puutteellisuuksia. Tutkielma siis täyttää tieteellisen tutkimuksen vaatimukset. Tämä merkitsee sitä, että tutkielman tekijä osoittaa tuntevansa aiheen aikaisemmat tutkimukset ja hän käyttää relevanttia koti- ja ulkomaista lähteistöä työssään. Myös tutkimusongelmat on kuvattu selkeästi ja tutkimusmenetelmät valittu asianmukaisesti. Kaikkiaan tutkimus on toteutettu kelvollisesti ja sen tekijä kykenee arvioimaan tulostensa luotettavuutta.

Magna cum laude approbatur -arvolauseen saadakseen tutkielman tulee olla joissakin suhteissa edellä kuvattua normaalia suoritusta parempi tai syvempi. Tämä voi näkyä tutkimuskirjallisuuden monipuolisessa hallinnassa, tutkimusongelmien taidokkaassa asettelussa, asiantuntevassa aineiston analyysimenetelmien hallinnassa ja laaja-alaisena kykynä tarkastella tutkimuskohdetta. Kaikkiaan tutkimus on toteutettu hyvin ja tutkimustulokset ovat kiinnostavia.

Eximia cum laude approbatur -arvolause merkitsee sitä, että tutkielma olisi muokattavissa julkaistavaksi jossakin alan tieteellisessä julkaisussa. Tällaisen tutkielman aihe on selvästi tavanomaista vaativampi tai merkittävämpi, sen tekijä osoittaa itsenäistä ja kriittistä työskentelyotetta ja syvällistä perehtymistä aiheeseen. Kaikkiaan tutkimus on toteutettu oivaltavasti ja kypsästi.

Laudatur-arvolause on hyvin harvinainen. Tällainen tutkielma on poikkeuksellisen valmis tieteellinen työ, joka olisi sellaisenaan julkaistavissa tieteellisessä lehdessä. Tutkimus on kiistaton kontribuutio alan kirjallisuuteen.

Non sine laude approbatur -arvolause merkitsee sitä, että tutkielmassa on puutteita esimerkiksi aikaisempien tutkimusten tuntemuksessa, ongelmanasettelussa, tutkimus- ja analyysimenetelmien hallinnassa, tulosten kuvauksessa ja niiden niveltämisessä aikaisempaan tutkimukseen. Kuitenkaan puutteet eivät ole suuria, joten tutkielmaa voidaan kaikkiaan pitää kunniallisena opinnäytetyönä.

Lubenter approbatur -tasoisessa tutkielmassa on jo suurempia puutteita tai suoranaisia virheitä edellä mainituissa kohdissa. Kaikkiaan tutkimus on toteutettu puutteellisesti ja pinnallisesti.

Approbatur-arvolause on hyvin harvinainen, sillä tutkimusprosessin ohjauksella ja työn esitarkastuksella pyritään siihen, että työhön ei jäisi niin suuria puutteita, että se olisi vain juuri ja juuri hyväksyttävissä.

Arvioinnin perusteista saa yksityiskohtaisempaa tietoa tutustumalla käytössä olevaan arviointilomakkeeseen.

Psykologian pro gradu -tutkielmien arvolauseiden jakauma vuosina 1997–2009 on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukosta havaitaan, että arvioinnissa yleisimmin käytössä ovat olleet cum laude approbatur- ja magna cum laude approbatur -arvolauseet.


Taulukko 1. Psykologian pro gradu -tutkielmien arvolauseet vuosina 1997–2009

 Arvolause  N  %
 Laudatur  1  0,3
 Eximia  45  11,1
 Magna  147  36,2
 Cum laude  154  37,9
 Non sine  44  10,8
 Lubenter  14  3,4
 Approbatur  1  0,3
 Yhteensä  406  100,0


Tutkielman tekemistä koskevia ohjeita

Tutkimuksen kirjoittamisohjeisto. Ohjeistossa annetaan sisällöllisiä ohjeita siitä,
a) mitä hyvä johdanto sisältää,
b) mistä tutkimuksen menetelmät -kappaleen tulisi koostua,
c) kuinka tulokset raportoidaan ja havainnollistetaan kuvioin ja taulukoin sekä
d) mitä hyvän pohdinnan pitäisi sisältää.
e) Lisäksi käsitellään lähteiden merkitsemistä tekstiin ja lähdeluettelon laatimista.

Ohjeisto sisältää paljon esimerkkimateriaalia ja sitä käytetään oppimateriaalina ohjausseminaareissa. Ohjeistoon kannattaa ehdottomasti tutustua.

Tämä sisällöllinen kirjoittamisohjeisto löytyy osoitteesta http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/opiskelu/tiedostot/Graduopas.pdf

Tutkimuksen ulkoasuohjeet. Kirjaston ohjeet pro gradu -tutkielman sähköiseen luovuttamiseen ( http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/oppaat/opinnaytteet.php) sisältää myös seuraavat ulkoasuohjeet:
- sivujen vasen ja oikea marginaali tulee olla 2 cm
- sivunumero laitetaan keskelle sivua ylä- tai alamarginaaliin; sivunumerointi aloitetaan vasta johdantoluvusta (ja se jatkuu myös lähdeluettelosivuilla ja liitesivuilla)

Muilta osin noudatetaan seuraavia ulkoasuohjeita:
- perusmerkkilajiksi valitaan Times Roman ja pistekooksi 12
- riviväliksi valitaan 1½
- ylä- ja alamarginaali on 2,5 cm, sivun oikea reuna tasataan
- otsikot aloitetaan vasemmasta marginaalista; pääotsikot kirjoitetaan lihavoiduin isoin kirjaimin ja alaotsikot lihavoiduin pienin kirjaimin; pyritään siihen, ettei hierarkiassa olisi kuin kahden tasoisia otsikoita; otsikoita ei yleensä numeroida, mutta jos hierarkia on monimutkaisempi, numerointia voidaan käyttää
- kappaleet jaetaan sisentämällä rivin alusta 3–5 kirjainta; kuitenkaan ensimmäistä otsikon jälkeistä kappaletta ei sisennetä
- otsikon jälkeen jätetään tyhjää kaksi riviväliä, samoin kappaleen päätyttyä ennen seuraavaa otsikkoa
- taulukot ja kuviot numeroidaan arabialaisin numeroin yhtäjaksoisesti kumpikin omana numerosarjanaan; taulukon ja kuvion selitysteksteineen tulee olla ymmärrettävissä ilman varsinaisen tekstin lukemista (ks. lisää ohjeita taulukoiden ja kuvioiden tekemisestä tutkimuksen kirjoittamisohjeistosta)
- lähdeviitteiden merkitseminen tekstiin ja lähdeluettelon laadinta selostetaan myös em. kirjoittamisohjeistossa

Lisäksi tiivistelmän ja kansilehden tekoa varten on omat ohjeensa.

Tiivistelmäsivun laatiminen. Tiivistelmäsivun yläosaan sijoitetaan opinnäytettä koskevat bibliografiset tiedot. Tämän osan korkeus on n. 60 mm. Se erotetaan väliviivalla varsinaisesta tiivistelmäosasta. Tiivistelmä kirjoitetaan ykkösrivivälillä ja se saa ulottua enintään sivun alalaitaan saakka.

Seuraavassa mallissa on tiivistelmäosan paikalle sijoitettu tarkemmat tiivistelmäsivua koskevat ohjeet.

TAMPEREEN YLIOPISTO
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

SUKUNIMI, ETUNIMI: Opiskelijan tekniset vaikeudet gradun tiivistelmäsivun laatimisessa
Pro gradu -tutkielma, 30 s., 6 liites.
Ohjaaja: Onni Opas
Psykologia
Helmikuu 2011


Ohjeet tiivistelmäsivun laadintaan

Tampereen yliopistossa hyväksyttävien opinnäytteiden nimiölehden jälkeiseksi sivuksi on liitettävä tiivistelmäsivu, jonka tarkoituksena on antaa opinnäytteestä kiinnostuneille tiivistetty kuva sen sisällöstä. Tiivistelmäsivun yläosasta, jonka korkeus sivun ylälaidasta laskettuna on n. 60 mm, ilmenevät seuraavat tiedot (vrt. yllä):
- yliopisto ja yksikkö, jossa työ on valmistunut
- työn tekijän sukunimi ja etunimi ISOILLA kirjaimilla
- työn nimi
- työn laatu opinnäytteenä (esim. pro gradu -tutkielma), sivumäärä + liitteet
- työn ohjaaja
- tieteenala, jonka piiriin työ kuuluu
- valmistumiskuukausi ja -vuosi

Näiden bibliografisten tietojen jälkeen kirjoitetaan varsinainen tiivistelmä. Sen laadinnassa on oletettava, että lukijalla on yleiset tiedot aiheesta. Tiivistelmän tulee olla ymmärrettävissä ilman tarvetta perehtyä koko tutkielmaan. Se on kirjoitettava täydellisinä virkkeinä, ei väliotsakeluettelona. Siinä on käytettävä vakiintuneita termejä. Viittauksia ja lainauksia ei tiivistelmään saa sisällyttää, eikä myöskään tietoja tai väitteitä, jotka eivät sisälly itse tutkimukseen. Tiivistelmän on oltava mahdollisimman ytimekäs, n. 120–250 sanan pituinen itsenäinen kokonaisuus, jonka toivotaan mahtuvan ykkösvälillä kirjoitettuna tiivistelmäsivulle. Tiivistelmän enin pituus on kaksi liuskaa.

Tiivistelmästä tulee ilmetä mm.
- tutkielman aihe ja/tai tutkimusongelma
- tutkimusaineisto
- käytetyt tutkimusmenetelmät
- keskeiset tutkimustulokset
- tulosten perusteella tehdyt päätelmät ja toimenpidesuositukset

Kansilehden laatiminen. Kansilehdellä tulee mainita seuraavat tiedot:
- tutkielman otsikko isoin lihavoiduin kirjaimin keskitettynä noin kansilehden puolivälistä lähtien, esim.

 


OPISKELIJAN TEKNISET VAIKEUDET GRADUN KANSILEHDEN LAATIMISESSA


- tekijän nimi ja se, että kyse on Tampereen yliopiston psykologian pro gradu -tutkielmasta, ilmaistaan kansilehden oikeassa alakulmassa pienin lihavoiduin kirjaimin. Lisäksi mainitaan työn valmistumisajankohta. Esim.

Maija Meikäläinen
Psykologian
pro gradu -tutkielma

Yhteiskunta- ja kulttuuri-
tieteiden yksikkö
Tampereen yliopisto
Helmikuu 2011


Muita hyödyllisiä linkkejä

Tampereen yliopiston kirjaston tiedonhankintaopas graduntekijöille: http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/opetus/Graduopas

Sieltä löytyy mm. gradunteon oppaita, jotka sopivat sekä opiskelijoille että ohjaajille. Osa niistä mainitaan myös ohessa.

Hakala J. (1999). Graduopas: melkein maisterin niksikirja. Tampere: Gaudeamus.
Hirsjärvi S., Remes P. & Sajavaara P. (2009). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Kinnunen M. & Löytty O. (toim.) (1999). Iso Gee: gradua ei jätetä! Tampere: Vastapaino.
Kinnunen M. & Löytty O. (toim.) (2002). Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino.
Mäkinen O. (2005). Tieteellisen kirjoittamisen ABC. Helsinki: Tammi.
Nummenmaa A. & Lautamatti L. (2004). Ohjaajana opinnäytetyön työprosessissa. Käytäntöä ja teoriaa. Tampere: Tampere University Press.
Opinnäytetyöt ja tietosuoja. Hyvä tietää 2/2004. Helsinki: Tietosuojavaltuutetun toimisto.


 


 

 
Ylläpito: soc.info@uta.fi
Muutettu: 20.4.2012 11.07 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti