Tutkimus oppiaineessa

In English

HIP-laboratorio   
PSYKE – psykologian opetus- ja tutkimusklinikka

Laitoksen julkaisut (vuodesta 1995 alkaen)  
Väitöskirjat (vuoteen 1998 saakka) 
Väitöskirjat (vuodesta 1999 alkaen) 
Lisensiaatintutkimukset (vuoteen 1998 saakka) 
Lisensiaatintutkimukset (uusimmat) 
Pro gradu -tutkimukset 
Tutkimusprojektit 
Maanantaiseminaarit 

Psykologian oppiaineen tutkimustoiminta profiloituu kolmeen tutkimuslinjaan:

I Sosiaalinen kognitio, emootiot ja sosiaalinen toimintakyky

Tutkimus kohdistuu sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta tärkeän informaation havaitsemiseen ja sen hermostolliseen perustaan. Erityisesti tässä yhteydessä tutkitaan ihmiskasvojen havaitsemista ja kasvojen välittämän informaation vaikutuksia havaitsijan tarkkaavaisuuteen ja emootioihin. Tutkimus kohdistuu eri-ikäisiin (vauvoista aikuisiin), tyypillisesti kehittyviin, mutta myös autistisiin ja erilaisista mielenterveyden häiriöistä kärsiviin ihmisiin. Tutkimuksen painopiste on perustutkimuksessa, mutta osa tutkimuksesta tähtää myös diagnosointi- ja interventiomenetelmien kehittämiseen. Eräs keskeinen soveltavan tutkimuksen osa-alue on kehityksen neurologisiin erityisvaikeuksiin liittyvien sosiaalisten haittojen diagnosoiminen ja kuntouttaminen.

Lisätietoa:
HIP-laboratorio
Psyke

II Työ, ympäristö ja hyvinvointi

Tutkimus kohdistuu sekä työympäristön että laajemmin ihmisen fyysisen ja sosiaalisen ympäristön hyvinvointikysymyksiin. Tutkimus kattaa työ- ja organisaatiopsykologian ja ympäristöpsykologian erikoistumisalueet. Työelämässä koettua hyvinvointia tutkitaan yhtäältä stressin ja uupumisen ja toisaalta palautumisen viitekehyksistä. Myös työn epävarmuutta ja määräaikaista työtä samoin kuin työn ja perheen yhteensovittamista tarkastellaan hyvinvoinnin näkökulmasta niin yksittäisten työntekijöiden, perheiden kuin organisaatioidenkin kannalta. Ympäristöpsykologinen tutkimus analysoi kaupunki- ja luontoympäristöjen vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja emotionaalis-kognitiivisiin perusprosesseihin sekä kysymystä siitä, miten kaupunki- ja luontoympäristöjä voidaan käyttää psyykkisen itsesäätelyn tukemisessa.

Lisätietoa:
Työ- ja organisaatiopsykologian tutkimusprojektit
RE-SU-LEAD-projektin kotisivu

III Mielenterveys, kliininen neuropsykologia ja interventiot

Tutkimus analysoi hyvinvoinnin, mielenterveyden ja terveen tunne-elämän sekä kognitiivisen kehityksen ehtoja. Se sisältää mielenterveyden perustutkimusta, kliinistä neuropsykologiaa ja kehityspsykologiaa. Hyvinvoinnin ja elämänlaadun ehtoja tarkastellaan sekä perustutkimuksen että interventio- ja preventiotutkimuksen näkökulmista. Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa tekijöitä, jotka edistävät mielenterveyttä, psykososiaalista toimintakykyä, kuntoutumista ja optimaalista kehitystä. Tärkeää on myös kehittää aikuisiin, nuoriin ja lapsiin kohdistuvia teoriapohjaisia interventioita. Aikuisten mielenterveystutkimus kohdistuu psyykkisten häiriöiden perusprosesseihin ja interventioihin, mm. trauman uhreilla. Hyvinvoinnin kehittymistä koskevat tutkimukset kohdistuvat lapsiin ja nuoriin, ja heihin liittyviin voimavara- ja riskitekijöihin, esimerkiksi väkivalta- ja huumealtistustapauksissa. Tutkimus kattaa myös varhaisen perheen vuorovaikutuksen tutkimuksen ja sen merkityksen sosioemotionaaliselle kehitykselle. Kliinisen neuropsykologian tutkimus kohdistuu aikuisten, nuorten ja lasten neurokognitiivisiin häiriöihin, niiden diagnosointiin ja kuntoutusmenetelmien kehittämiseen. Kliinisen neuropsykologian tutkimusta tehdään Psykologian opetus- ja tutkimusklinikalla (PSYKE), jossa myös toteutetaan neuropsykologisia yksilö- ja ryhmäinterventioita.

Lisätietoa:
http://www.raija-punamaki.net/
Psyke