Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: opiskelu: oppiaineet (ennen syyslukukautta 2012 aloittaneille): sosiaalipolitiikka: opiskelukäytännöt ja -ohjeet:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta
Sosiaalipolitiikka

Opiskelukäytännöt

Tälle sivulle on koottu tietoa erilaisista opiskelukäytännöistä, joita oppiaineessamme on käytössä.

Essee | Kirja-arvio | Luentopäiväkirja | Oppimispäiväkirja | Lukupiiri | Seminaarikäytännöt | Luentopassi

Esseen laatiminen

Esseellä korvataan pääsääntöisesti cum laude- ja laudatur –opintojen kirjatenttejä. Esseen kirjoittamisesta ja aiheesta/otsikosta on aina sovittava etukäteen opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa. Opiskelija voi ehdottaa esseen aihetta myös opettajalle lähdekirjallisuuteen tutustumisen jälkeen.

Tieteellinen essee on yhtenäinen kirjoitelma, joka perustuu useisiin lähdeteoksiin. Lähdekirjallisuus voi sisältää myös muita kirjoja kuin kyseisen opintojakson tenttikirjoja.

Esseellä tarkoitetaan tieteellistä tekstiä, jossa luettua kirjallisuutta tarkastellaan jäsennellysti jonkin kysymyksen tai aihepiirin kautta. Essee ei tarkoita kirjallisuuden suoraa referointia, vaan luettujen tekstien läpiajattelua, jäsentelyä, pohdintaa ja arviointia.

Esseessä tarkastellaan otsikossa määriteltyä aihepiiriä tieteellisten artikkeleiden tapaan. Esseen aihetta tai kysymystä on hyvä lähestyä tietyn tarkastelunäkökulman kautta (esim. teoreettinen, metodologinen tai yhteiskunnallisiin ilmiöihin liittyvä).

Hyvä essee on johdonmukainen, sujuva ja selkeä. Esseen alussa on johdanto, jossa herätetään lukijan mielenkiinto, esitellään ja perustellaan kysymyksenasettelu ytimekkäästi sekä kerrotaan etenemistapa. Tämän jälkeen on varsinainen käsittelyosa, jossa aihetta käsitellään tarkoituksenmukaisella tavalla. Käsittelyjaksot voi jäsentää useampaan osaan väliotsakkeita käyttäen. Lopuksi on päätäntäosa, jossa "vedetään langat yhteen" eli tiivistetään lyhyesti mitä edellä on tullut sanottua ja edetään pohdintaan sekä mahdollisiin uusiin kysymyksiin.

Esseen pituus määritellään seuraavasti: 5 sivua/2 op ja 300 sanaa/sivu. Teksti kirjoitetaan Times New Roman –kirjoitustyylillä (koko 12 pt) ja normaalilla rivivälillä (1,5). Molempiin reunoihin varataan 2,5 cm marginaalit. Esseeseen laaditaan kansilehti (ei lasketa sivumääräksi) ja lähdeluettelo. Kansilehdelle kirjoitetaan nimi, opiskelijanumero, yhteystieto (sähköpostiosoite), pääaine, esseen otsikko, korvattava opintojakso, opintopisteiden määrä, oppiaineen nimi, päivämäärä sekä vastaanottavan opettajan nimi. Tekstissä käytetään lähdeviitteitä sivunumeroineen.

HYÖDYLLISIÄ OHJEITA:
Hirsjärvi, Remes & Sajavaara (2002): Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. (myös aikaisemmat painokset), s. 254–258
Opintojen arviointisäännöt: http://www.uta.fi/opiskelu/lakitieto/opintojen_arviointisaanto.html

Essee toimitetaan opettajalle valmiiksi tulostettuna, ellei opettajan kanssa ole muunlaisesta käytännöstä erikseen sovittu.

Kirja-arvio

Kirja-arvion tarkoituksena on esitellä arvioitava kirja referoimatta sitä. Se on luonteeltaan samantapainen kuin tieteellisten aikakauslehtien kirja-arviot. Kirja-arviossa pyritään antamaan lukijalle tiivis kuva kirjan sisällöstä:
- kirjaan liittyvistä tutkimustraditioista ja –suuntauksista
- kysymyksenasettelusta
- teoreettisista lähtökohdista ja metodologisista valinnoista (jos kirja yhtenäinen tutkimus)
- tavoitteista
- päätuloksista

Kirjan arvioinnin on oltava perusteltua ja ainakin pääasiassa sisältöihin kohdistuvaa. Tekstissä on hyvä pohtia myös kirjan kiinnostavuutta oman tieteenalan sisällä sekä suhteessa omiin kokemuksiin. Kirjoita rohkeasti kirjan kiinnostavista ja innostavista näkökulmista, mutta voit myös rakentavasti ja perustellusti kritisoida kirjaa.

Kirja-arvion pituus määritellään seuraavasti: 5 sivua/2 op (300 sanaa/sivu), Times New Roman -kirjoitustyyli (koko 12pt), riviväli 1,5 ja marginaalit 2,5 cm. Käytä selkeää ja hyvää suomen kieltä. Kirja-arvioon laaditaan kansilehti (ei lasketa sivumäärään) ja lähdeluettelo. Tekstissä käytetään lähdeviitteitä sivunumeroineen. Väliotsikoiden käyttö on suotavaa tekstissä.

HYÖDYLLISIÄ OHJEITA:

Hirsjärvi, Remes & Sajavaara (2002) Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi, s.254-258.
Ihonen, Markku (2002) Tieteellinen kirja-arvio. Teoksessa Merja Kinnunen & Olli Löytty (toim.) Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino.
Opintojen arviointisääntö

Jos kirja-arvioilla korvataan tenttisuoritusta (esimerkiksi esseen sijasta), kaikkia kirjapaketin kirjoja koskevat arviot toimitetaan yhdellä kertaa opintojakson vastaanottajalle tulostettuna, ellei opettajan kanssa ole muunlaisesta käytännöstä erikseen sovittu.

Luentopäiväkirjan laatiminen

Luentopäiväkirjan tarkoitus on omien luentomuistiinpanojen pohtiminen, jäsentäminen ja analysoiminen. Luentopäiväkirjassa ei pelkästään referoida luentoja, vaan tuodaan esiin kirjoittajan omaa suhdetta puhuttuun. Suhde voi olla kriittistä, täydentävää, hyväksyvää ja tulkitsevaa. Luentopäiväkirja heijastaa myös suhdetta aiemmin opittuun, johonkin laajempaan kokonaisuuteen tai ajankohtaiseen asiaan. Luentopäiväkirja on yksi tapa harjaantua tieteellisen ajattelutapaan ja kirjoittamiseen.

Luentopäiväkirja laaditaan luentomuistiinpanojen pohjalta. Jokaisesta luennosta kirjoitetaan ensin muistiinpanot, joita käytetään luentopäiväkirjan laatimisessa. Luentopäiväkirja on syytä rakentaa jonkun teeman ja selkeän kysymyksen ympärille harhailun ja hajoamisen välttämiseksi.

Luentopäiväkirjan pituus ja luentopäiväkirjan muuta sisältöä koskevat kirjoittamisohjeet saattavat vaihdella eri kursseilla. Noudata siis aina sitä ohjetta, jonka kultakin kurssilta erikseen saat. Yleisohjeena seuraavat seikat: 1-2 sivua/2 tunnin luento (n. 300 sanaa/sivu), Times New Roman -kirjoitustyyli (koko 12pt), riviväli 1,5 ja marginaalit 2,5 cm. Käytä selkeää ja hyvää suomen kieltä. Ranskalaisia viivoja ei tule käyttää. Jos käytät työssäsi lisänä muita lähteitä, niin tuo ne esille myös tekstissäsi ja luentopäiväkirjan loppuun laaditussa lähdeluettelossa. Laadi luentopäiväkirjaan kansilehti (ei lasketa sivumäärään).

Luentopäiväkirja palautetaan opettajalle valmiiksi tulostettuna, ellei opettajan kanssa ole muunlaisesta käytännöstä sovittu.

Oppimispäiväkirjan laatiminen

Opintosuorituksena oppimispäiväkirja muistuttaa luentopäiväkirjaa. Se ei ole vain luentojen referointia, vaan opiskelija kiteyttää ja jäsentää kurssin sisältöjä, yleensä itse valitsemiensa kysymysten ja näkökulmien kautta. Oppimispäiväkirjassa painottuu kuitenkin luentopäiväkirjaa enemmän oman oppimisen reflektointi. Oppimispäiväkirjan tarkoituksena on saattaa opiskelija pohtimaan omaa tietämystään ja omaa oppimistaan suhteessa niin kurssilla käsiteltäviin asioihin kuin omaan tieteenalaan ja opintoihin yleensä.

Oppimispäiväkirjaa tehdessä voi pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Mitkä kurssilla käsitellyt asiat ovat erityisen tärkeitä oman tieteenalan ja yleensä yhteiskuntatieteiden kannalta? Mitä uusia kysymyksiä, näkökulmia ja asioiden välisiä yhteyksiä kurssi herätti pohtimaan? Mitä kurssi kokonaisuudessaan opetti?

Oppimispäiväkirjan pituus ja oppimispäiväkirjan muuta sisältöä koskevat kirjoittamisohjeet saattavat vaihdella eri kursseilla. Noudata siis aina sitä ohjetta, jonka kultakin kurssilta erikseen saat. Yleisohjeena seuraavat seikat: Times New Roman -kirjoitustyyli (koko 12pt), riviväli 1,5 ja marginaalit 2,5 cm. Käytä selkeää ja hyvää suomen kieltä. Ranskalaisia viivoja ei tule käyttää. Jos käytät työssäsi lisänä muita lähteitä, niin tuo ne esille myös tekstissäsi ja oppimispäiväkirjan loppuun laaditussa lähdeluettelossa. Laadi oppimispäiväkirjaan kansilehti (kansilehteä ei lasketa mukaan sivumäärään).

Parhaimmillaan oppimispäiväkirjan tekeminen auttaa edelleen jäsentämään ja syventämään kurssin aikana opittua ja huomaamaan, että kurssilla tuli opittua jotain.

HYÖDYLLISIÄ OHJEITA:
Lonka, I., Lonka, K., Karvonen, P. & Leino, P.
(1996) Taitava kirjoittaja. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus ja koulutuskeskus.

Lukupiiri

Lukupiiriohje pdf-muodossa.

Seminaarikäytännöt

Seminaari on opetusmuoto, jonka tarkoituksena on tieteellisen keskustelun ja argumentoinnin harjoittelu sekä tieteellisen kirjoitus- ja esitystavan oppiminen. Sosiaalitieteiden oppiaineiden opintoihin kuuluu seminaarimuotoista työskentelyä perusopinnoista syventäviin ja jatko-opintoihin saakka. Eri tutkimusaloja ja -aiheita koskeviin kursseihin voidaan liittää seminaarimuotoista työskentelyä. Seminaarin suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa, oman seminaarityön valmistamista ja esittelyä sekä toisten osallistujien töiden kommentointia. Joissakin seminaareissa saatetaan nimetä kullekin työlle opponentti, jonka tehtävänä on työn systemaattinen arviointi.

Perus- ja aineopintojen tasolla seminaaritöiden ensisijainen tavoite ei ole suunnitella tai raportoida kirjoittajan omaa tutkimusta vaan harjoitella eri lähteisiin perustuvaa argumentointia. Kirjoittaja ei ainoastaan referoi yksittäisiä lähteitä vaan pyrkii esittämään aiheesta oman, perustellun mielipiteensä (paitsi jos seminaarityönä on yhden lähdeteoksen referointi). Työ toimitetaan hyvissä ajoin ennen seminaaritilaisuutta muille osallistujille (seminaarityöt tulee kopioida itse tai ne lähetetään muille osallistujille sähköpostitse), jotta heillä olisi tilaisuus valmistautua kommentoimaan sitä. Keskustelun tarkoituksena ei ole ainoastaan kritisoida työn puutteita vaan nostaa esiin sen ansioita ja kiinnostavia väitteitä. Ihannetapauksessa toiset seminaarin osallistujat voivat auttaa työn kirjoittajaa huomaamaan, kuinka hänen tutkimusintressinsä, argumenttinsa ja lähteensä liittyvät tieteenalan yleisiin kysymyksiin, ja miten niiden käsittelyä olisi mahdollista syventää myöhemmissä töissä.

Seminaariopetuksen onnistumisesta ovat opettajan lisäksi vastuussa myös osallistuvat opiskelijat. Mitä vilkkaammin keskustelua käydään, sitä enemmän uusia näkökulmia nousee esille ja sitä pitävämpiä tieteellisiä perusteluja opitaan kehittämään omille argumenteille. Rento ja osallistuva keskusteluilmapiiri on seminaarilaisten oman aktiivisuuden tulosta. Kannattaa kysyä, ihmetellä ja esittää omia perusteltuja näkökantojaan heti ensimmäisestä seminaarikerrasta lähtien. Näin mahdollinen oma osallistumiskynnys pysyy matalana ja keskustelu käynnissä. Tyhmiä kysymyksiä ei ole.

Luentopassi

Joillakin kursseilla on mahdollista käyttää luentopassia. Luentopassin käytöstä sovitaan aina erikseen kyseisen kurssin opettajan kanssa. Luentopassin avulla pystyt käyttämään hyödyksi yhteiskuntatieteiden opintoja tukevia tieteellisiä vierailuluentoja, seminaareja ja väitöstilaisuuksia, jotka voivat tapahtua omassa yksikössäsi, tai toisessa yksikössä.

Tulosta luentopassilomake. Kirjoita luennon tai tilaisuuden aihe ja päivämäärä niille varattuihin kohtiin. Pyydä luennoitsijalta tai tilaisuuden järjestäjältä läsnäolosi varmistava allekirjoitus. Kirjoita tilaisuudesta kahden liuskan pituinen luentopäiväkirja. Kun koossa on kahdeksan merkintää, toimita luentopassi ja -päiväkirjat kunkin opintokokonaisuuden vastuuopettajalle. Kahdeksan merkinnän suoritus korvaa perus- tai aineopinnoista kaksi opintopistettä. Luentopassisuoritus arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Toivottavasti passi rohkaisee sinua ottamaan selvää, millaisten asioiden parissa yliopiston muissa oppiaineissa työskennellään. Myös oman oppiaineen luentojen yhteydessä käy usein vierailijoita. Luentopassin avulla voit siis hyväksyttää yksittäisen vierailuluennon osaksi opintojasi, vaikka et osallistukaan koko luentosarjaan.

 
Ylläpito: soc.info@uta.fi
Muutettu: 26.1.2012 14.49 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti