Sosiaalityö

Sosiaalityö –oppiaineessa tarkastellaan ensinnäkin ihmisten moninaisia elämänolosuhteita ja ongelmia, niiden syntyprosesseja sekä yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen liittyviä kysymyksiä niin yksilöiden kuin yhteiskuntienkin tasolla. Toiseksi analysoidaan sosiaalityön käytäntöjä ja menetelmiä sekä erilaisten palvelu- ja auttamisjärjestelmien toimintaa. Lisäksi pohditaan ja kehitetään sosiaalisten ongelmien ja eriarvoisuuden vähentämiseen ja poistamiseen tähtääviä (ammatillisia) toimintatapoja.

Näiden eri osa-alueiden erittelyssä käytetään ja muokataan yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen välineitä sekä hyödynnetään myös monitieteistä käsitteistöä. Sosiaalityöstä tekee omintakeisen akateemisen oppiaineen sen erityinen suhde käytäntöön: käytäntö on sosiaalityön keskeinen tutkimuskohde ja oppiaine on jatkuvassa vuoropuhelussa kentän ammattilaisten ja erilaisten asiakasryhmien kanssa.

Sosiaalityön koulutuksella on pitkä perinne Tampereen yliopistossa. Myös tutkimusyksikkönä sosiaalityöllä on pitkä historia ja vankka asema niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Sosiaalityön tutkimusta ovat profiloineet kiinnostus sosiaalisen hoivan, sosiaalityön käytäntöjen ja vuorovaikutuksen, marginalisaation, perheen, lasten ja lastensuojelun, yhteisöjen sekä päihteidenkäytön tutkimiseen. Painopistealueilla on monia toimivia yhteistyösuhteita tutkijoihin Suomessa ja muualla sekä alalla toimiviin ammattilaisiin ja kansalaisjärjestöihin. Tutkimustyön integrointi sosiaalityön koulutukseen on keskeinen opetusta ohjaava tekijä.

Sosiaalityön opetuksen tavoitteena on:

• antaa opiskelijalle valmius toimia ammattitaitoisena sosiaalityön tekijänä ja tieteellisenä asiantuntijana sosiaalityön toiminta-alueen asiakas-, hallinto-, tutkimus- ja opetustehtävissä ja muissa sosiaalista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä.
• antaa valmiudet tieteellisten jatko-opintojen harjoittamiseen.

Kandidaatin tutkinnon pääaineopinnot koostuuvat perus- ja aineopinnoista. Perusopinnoissa luodaan perusta sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin, historiallisiin ja ammatillisiin lähtökohtiin. Aineopinnoissa opiskellaan sosiaalityön toimintaympäristöä, ammatillisia taitoja ja tutkimustyön perustaitoja. Maisteritutkinto koostuu sosiaalityön syventävistä opinnoista. Syventävissä opinnoissa vahvistetaan näkemystä sosiaalityön ajankohtaisista muutoksista ja tutkimussuunnista, monipuolistetaan ammatillisia valmiuksia ja syvennetään tutkimustaitoja.

Opiskelijalla on mahdollisuus valita sivuaineet vapaasti. Koska sosiaalityö -pääaineesta valmistutaan varsin monenlaisiin tehtäviin, voi sivuainevalinnalla suunnata omaa sijoittumista. Muut yhteiskuntatieteelliset oppiaineet ovat olleet pitkään sosiaalityön opiskelijoiden tärkeitä sivuaineita Viime aikoina on korostettu lisäksi kieliopintojen tärkeyttä monikulttuurisessa maailmassa; toisaalta sosiaalityön toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat puoltaneet taloudellisten ja hallinnollisten aineiden opiskelua.

Sosiaalityö pääaineena valmistuneet ovat sijoittuneet ensisijaisesti sosiaalityön tehtäviin. Valmistuneet ovat sijoittuneet sosiaalityön asiakastyöhön sekä erilaisiin projektitehtäviin ja hallinto-, opetus -ja tutkimustehtäviin. Ominaista valmistuneille on ollut, että he ovat työllistyneet hyvin ja heidän tehtävänsä ovat edellyttäneet ylemmän korkeakoulututkinnon tasoista koulutusta. Pätevistä sosiaalityöntekijöistä on edelleen puutetta.

Sosiaalityö Tampereen yliopistossa on vanha oppiaine. Maisteritutkintotasoisena oppiaineena se on ollut olemassa 1970-luvulta lähtien ja sitä ennenkin, aina 1940-luvulta lähtien sosiaalityötä saattoi opiskella opetusjaostossa, josta valmistuttiin sosiaalihuoltajiksi. Vuoteen 2009 asti sosiaalityön opetus ja tutkimus sijottui sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitokselle. Tammikuusta 2009 vuoden 2010 loppuun asti sosiaalityö yhdessä sosiaalipedagogiikan sekä nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen kanssa muodostivat sosiaalityön tutkimuksen laitoksen. Vuoden 2011 alusta lähtien sosiaalityö on kuulunut yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikköön.